Nordnet Blogi

Raportti UPM:n yhtiökokouksesta

Vierailin salkkuyhtiöni UPM:n yhtiökokouksessa reilu viikko sitten. Kommentoin kokouksen antia suorana lähetyksenä Twitter-tililläni (@JukkaOksaharju). Koostin tähän merkintään blogin lukijoita varten yhtiön hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroosin ja yhtiön toimitusjohtaja Jussi Pesosen esitysten keskeisimmän annin.

UPM:n yhtiökokous järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa torstaina 4. huhtikuuta. Show alkoi kello 14, jolloin alttarille asteli ensimmäisenä konsernin hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos.

Wahlroosin mukaan UPM:n yhtiökokous vietetään synkissä eurooppalaisissa markkinatunnelmissa. Tähän viitaten hän totesi heti alkuun, että markkinanäkymien osalta uutisvirta on pääosin negatiivista kerrottavaa. Aloitussanojen sisältö poikkesi näin ollen merkittävästi siitä varovaisen optimistisesta retoriikasta, mitä Euroopan poliittiset johtajat ovat viime aikoina kylväneet ”eurokriisin pahimman vaiheen taaksejäämiseen” liittyen.

Pessimistisen tunnelmoinnin kärki kohdistui selvästi Eurooppaan, jossa Wahlroos katsoi ”sosiaalimallin” osoittaneen toimimattomuutensa. Kenties riviosakkeenomistajan kannalta sittenkin tärkeämpi havainto oli se, että myös Suomen talousnäkymät ovat hyvin vaikeat. Wahlroosin mukaan maahamme ei ole kohdistunut viiteen vuoteen uusia mittavia investointeja, jos ydinvoimahankkeet jätetään laskuista sivuun.

UPM:n näkökulman osalta Wahlroos kertoi, että Suomen liikekumppaneilla menee erittäin heikosti muualla Euroopassa. Taloustieteen termein ilmaistuna meneillään on parhaillaan toinen talouden laskukausi viimeisten neljän vuoden aikana. Koko Euroopan perspektiivissä Suomi ja muut Pohjoismaat voivat suhteellisen hyvin, sillä muualla menee vieläkin huonommin.

Nykyisen kriisin pitkittymisen syy löytyi luonnollisesti poliittisesta päätöksentekojärjestelmästä. Wahlroosin mukaan Suomi tarvitsisi juuri nyt talouden kasvupolitiikkaa, ei tulonjakopolitiikkaa. Ilman kasvua ei ole hänen mukaansa mitään, mitä jakaa. Kannanotto lienee kohdistettu edelleen kuumana vellovaan osinko- ja yritysverokeskusteluun.

UPM:n perspektiivistä katsottuna maailma tosin olisi Wahlroosin mukaan vaikea, vaikka poliittinen järjestelmä toimisi markkinatalouden pelisäännöillä. UPM:n ydintuotteiden kysyntä on kääntynyt viimeisten vuosien aikana selvään laskuun erityisesti Euroopassa, jossa yhtiön tuotantolaitokset suuressa määrin sijaitsevat.

Kysyntätrendin valitettava muoto johtuu Wahlroosin mukaan esimerkiksi laajakaistasta, älypuhelimista, taulutietokoneista ja iPadista. Näiden innovaatioiden yhteisvaikutuksena paino- ja kirjoituspaperin eurooppalainen kysyntä on kääntynyt pysyvään laskuun. Vuonna 2013 UPM kohtaa näin ollen sekä suhdanneongelman että toimialan rakennemuutokseen liittyvän ongelman.

Toimialan kysyntäongelma kohdistuu pääosin Eurooppaan, ja Wahlroosin mukaan paperin kulutus kasvaakin edelleen toisella puolella maapalloa. UPM:n näkökulmasta kasvumarkkinoiden kaukainen maantieteellinen sijainti on haasteellinen asia, koska logistiikkakustannukset kohoavat jatkuvasti. Siksi UPM:n tulee investoida jatkossa suoraan niille markkinoille, joiden läheisyydessä asuu kasvava määrä elintasoaan kohentavia potentiaalisia asiakkaita.

Wahlroosin mukaan UPM on linjannut, että uusia paperikoneita rakennetaan enää vain uusien asiakkaiden viereen, ei raaka-aineen viereen. Eurooppa on tämän vuoksi kuolemankierteessä tuotannon osalta. Muutoin varsin pessimistisen puheenvuoron lopussa Wahlroos korosti, että UPM on edelläkävijä haasteellisella toimialallaan. Yhtiön hallitus katsoo luottavaisena tulevaisuuteen ja kohdistaa investointeja paperin ulkopuolisiin liiketoiminta-alueisiin.

Wahlroosin jälkeen koitti yhtiön toimitusjohtaja Jussi Pesosen puheenvuoro.

Pesosen mukaan yhtiön ulkoisen viestinnän kärkeen nostettu biostrategia on ”avain kaikkeen”. Tämän strategian mukaan UPM:n tavoitteena on saada kasvuun tarvittava rahavirta kypsiltä markkinoilta (Eurooppa) ja suunnata investoinnit kasvumarkkinoille (Aasia ja Etelä-Amerikka).

Toimitusjohtajan mukaan maailma on muuttunut UPM:n näkökulmasta katsottuna merkittävästi viimeisten viiden vuoden aikana. Pidemmän aikavälin trendeistä esimerkiksi raaka-aineiden niukkuus, ilmastonmuutos, digitalisoituminen, globaalin talouden muutosnopeuden kasvu ja Aasian kasvava rooli on huomioitu strategiassa korostetusti. Toimialan haasteista huolimatta yhtiö on Pesosen mukaan vahvistanut suhteellista asemaansa omalla toimialallaan.

Pesonen pyrki vahvistamaan osakkeenomistajien uskoa yhtiön vahvaan markkina-asemaan esittelemällä yhtiön liikevoittokertymää ilman kertaluonteisia eriä. Kyseisellä mittarilla tarkasteltuna UPM:n toiminta on säilynyt selvästi plussan puolella huolimatta kahdesta eurooppalaisesta taantumasta, jotka ovat haastaneet maanosan taloudellista aktiviteettia viimeisten neljän vuoden aikana.

UPM:n fokus on Pesosen mukaan kustannuskilpailukyvyn varmistamisessa ja vahvistamisessa. Yhtiö näkee, että metsäsektorilla on käynnissä kustannuspeli kohti matalampia yksikkökustannuksia. Lausunnon perusteella on päivänselvää, että toimialan yritysjärjestelyt jatkuvat. Tähän viitaten UPM:n osakkeenomistaja voi uskoakseni nukkua yönsä varsin levollisesti, koska yhtiön hallituksessa vaikuttaa edellä mainitun puheenjohtaja Wahlroosin lisäksi myös esimerkiksi Kone-konsernin pääjohtaja Matti Alahuhta. Osaamistausta on siis ainakin lähtökohtien osalta kunnossa.

Pesosen mukaan UPM on käyttänyt ”koko toimenpidekirjoa” kannattavuuden parantamiseksi ja kassavirran vakauttamiseksi. Yleensä pörssiyhtiö kykenee kasvattamaan myyntiään ja kohentamaan tulostaan kahden mekanismin kautta: joko toimialan kasvun myötä tai voittamalla markkinaosuuksia kilpailijoilta. UPM:n osalta tuloksellisuus on perustunut – ja tulee jatkossa perustumaan yhä voimakkaammin – kustannustalkoisiin. Jos siis tuotot eivät kasva, on minimoitava liiketoiminnan kuluja. Esimerkiksi tänä vuonna yhtiö on käynnistänyt erityisen muuttuvien kustannusten säästöohjelman. Suoritetuista toimista johtuen konsernin tase on vuoden 2013 alussa vahvimmillaan vuosikausiin.

Vuonna 2008 UPM-konsernin nettovelka oli 4,3 mrd EUR. Tilikauden 2012 lopussa nettovelka oli laskenut tasolle 3,0 mrd EUR, vaikka matkan varrella on suoritettu esimerkiksi Myllykoski-yritysjärjestely. Historiallisesti vahvan taseaseman esittelyn yhteydessä Pesonen korosti, että vahva ja vakaa rahavirta on jatkossakin UPM:n ylpeydenaihe.

Toimitusjohtaja Pesosen mukaan UPM:n viimeisten viiden vuoden yhteenlaskettu rahavirta yltää noin 4,5 mrd EUR tasolle. Tähän liittyen myös konsernin vapaan rahavirran eli voitonjakokelpoisten varojen trendi on hienoisesti kasvava. Osakemarkkinoiden yhtiötä kohtaan asettamien kovin maltillisten tulevaisuuden odotusten osalta on kuvaavaa, että UPM:n osakekannan markkina-arvo on tarkasteluhetkellä noin 4,3 mrd EUR. Yhtiö maksaa siis rahavirtansa kautta takaisin koko osakekantansa markkina-arvon alle viidessä vuodessa. Vaikka yritysostaja lisäisi laskelmaan yllä esitetyn nettovelan määrän, ei UPM:n yritysarvostusta saa näyttämään millään tavoin kalliilta.

Kokonaisuuden kannalta on huomattavaa, että UPM:n liiketoiminnot jakautuvat kannattavuuden osalta kahteen kastiin: energiassa, sellussa ja tarroissa kannattavuus hyvä. Sen sijaan perinteisissä paperiliiketoiminnoissa tuloksellisuus on kateissa, joskin toimitusjohtaja Pesosen mukaan tuloskunto on hieman parantumassa. Ehkä myös viime viikkoina ilmoitetut lomautusten perumiset viestivät asteittaisesta ja maltillisesta elpymisestä?

Toimitusjohtaja Pesonen jatkoi esityksessään hallituksen puheenjohtaja Wahlroosin pessimististä linjaa kertomalla, että UPM:n paperiliiketoiminnan näkymä Euroopassa ei ole jatkossa yhtä positiivinen kuin ennen. Nimenomaan Euroopassa eli UPM:n päämarkkina-alueella on havaittavissa suurin epätasapaino paperin kysynnän ja tarjonnan välillä, jos tarkastelua suoritetaan globaalisti. Tähän liittyen UPM muutti kuluvan vuoden tammikuussa taseensa omaisuuserien käypiä arvoja.

Energian arvo tulee kasvamaan Q1/2013 aikana merkittävästi, siinä missä paperiliiketoiminnan alaskirjaus kohdistettiin jo Q4/12:lle. Kirjanpidollinen muutos suoritettiin IFRS-käytäntöjen vuoksi. Jatkossa UPM:n taseen varallisuuden ”piiloarvo” tulee paremmin esiin ja yhtiö voidaan nähdä kasvavassa määrin energiayhtiönä. Yhtiön tavoitteenahan on jatkuva kasvu vähäpäästöisen energian tuotannossa. Jo vuoden 2013 alussa yhtiön tuotannosta 81 prosenttia on täysin hiilidioksidineutraalia. Pesosen mukaan UPM voi oman teknologiansa avulla kasvattaa energiasta miljardibisneksen, joskin konkretian tasolla jäi hieman epäselväksi, miten kasvu mahdollisesti tulevaisuudessa tapahtuu.

Toimitusjohtajan mukaan UPM:n johtamisen punaisena lankana on tasainen, kasvava ja hyvä osinko. Osakkeenomistajille suuntautuvan osinkovirran varmistaminen on siis yhtiön kaiken strategisen toiminnan päämäärä. Mainitusta tavoitteesta saattaisi päätellä, että yhtiön nykyistä 0,60 EUR osinkotasoa ei aivan hevin olla laskemassa. Siihen nähden yhtiön osakkeen nykyinen noin 7,5 prosentin efektiivinen osinkotuotto on hyvin houkutteleva, jos siihen suhtautuu tietynlaisena pohjaosinkona, jossa olisi jatkossa vielä aavistuksen verran kasvuvaraa.

Osingon kasvuvaraan viitaten on huomattava, että toimitusjohtaja Pesonen ei koko esityksessään alleviivannut yhtiön mahdollisuuksia myynnin kasvattamiseen. Tämä merkitsee sitä, että konsernin tulos ja osinko ovat siis lähinnä kustannusjahdin varassa. Tämä ei ole pitkän aikavälin osakkeenomistajan näkökulmasta suotuisa lähtökohta, koska kustannusjahdissa tulospotentiaali loppuu aikaisemmin kuin myynnin kasvattamisessa, jonka avulla laatuyhtiöt voivat teoriassa kasvattaa osakekohtaisia voittojaan loputtomiin.

Jos jotain positiivista haluaa UPM:n yhtiökokousviestistä löytää, on huomio suunnattava esimerkiksi selluun, jonka kysyntä jatkaa Pesosen mukaan kasvuaan globaalissa mittakaavassa. Tähän viitaten UPM:n Fray Bentoksen tehdas Etelä-Amerikassa on erittäin hyvissä asemissa.

Lisäksi Aasian talouskasvu vauhdittaa paperilaatujen kysyntää Kiinassa ja sen lähialueilla. Jo nyt graafinen paperimarkkina on Aasiassa yhtä suuri kuin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa yhteensä. Pesonen myös alleviivasi, että UPM on investoinut viime vuosina 1,5 mrd USD Kiinan markkinoille, joilla yhtiön markkina-asema on hyvä.

Kenties kolmantena positiivisena ulottuvuutena tulee nostaa esiin UPM:n globaali tarraliiketoiminta. Kyseisellä liiketoiminta-alueella yhtiö merkitsee esimerkiksi pakkauksia, pullojen etikettejä, vihannespusseja ja autonrenkaita. Toimitusjohtaja Pesosen mukaan yhtiön tavoitteena on saavuttaa jatkossa yli puolet tuloksesta liiketoiminta-alueilta, jotka ovat vahvimmin kasvavat. Taustalla on ajatus, että kohenevat kannattavuuden marginaalit nostaisivat yhtiön rahavirtaa ja sitä kautta toivottavasti myös osakkeen arvostusta.

Liiallisen haaveilun välttämiseksi Pesonen palasi esityksensä lopuksi tämän hetken markkinatunnelmaan, jossa tärkeintä on vain ja ainoastaan kustannustehokkuus. Myllykoski-synergiat toteutuvat tänä vuonna täysimääräisinä ja myös konsernihallinnon tehostamista selvitetään.

Yhteenvetona on mahdollista sanoa, että kypsien liiketoimintojen kassavirran varmistaminen on UPM:n johdolle yhtä tärkeää kuin liiketoiminnan kasvu kehittyvässä maailmassa. On mielestäni konservatiivista olettaa, että UPM:llä on jatkossa mahdollisuus säilyttää nykyinen osakekohtainen osinkotaso ja kasvattaa sitä hieman ajan mittaan.

UPM:n osake on tarkasteluhetkellä vajonnut miltei kolmen vuoden pohjalukemiin, vaikka yhtiön taseasema on vahvistunut ja osingonmaksukyky on pysytellyt loivasti kasvavalla uralla viimeiset vuodet. Yhtiön P/BV on kuluvalle vuodelle noin 0,6 ja P/E konsensuksen mukaan lähellä kymmentä. Nettovelat ja käyttökatteen huomioiva EV/EBITDA-kerroin on maltillisesti vain hieman päälle kuuden. Osinkovirtaa UPM tuottaa nykyiselle markkinahinnalleen noin 7,5 prosenttia, mikä sisältää maltillisen kasvuoption tulevaisuuteen.

Yhtiökokouksen annin perusteella en sytytä takkaa ainakaan omilla UPM-osakkeillani.

Kirjoittajan toisen sijoituskirjan Hajauta tai hajoa (311 s.) ennakkomyynti on alkanut!

https://www.nordnet.fi/palvelut-ja-tuotteet/sijoittamisen-tukena/sijoituskirja.html

Kirjoittaja omistaa kirjoitushetkellä UPM:n osakkeita. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Kuvamateriaalin lähde mtv3.fi.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

avatar

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.