Nordnet Blogi

Robin Hood ja negatiiviset korot

 

 

Negatiiviset korot ovat taloudelle ongelmallinen konsepti. Yleisesti ajatellaan, että lainattavalla rahalla tulisi olla hinta joka toimii korvauksena riskistä sekä epävarmuudessa odottamisesta kunnes lainaaja saa pääomansa takaisin. Onhan lainaajalla vaihtoehtoiskustannuksia sillä lainattavan summan voi sijoittaa tuottavasti  monin eri tavoin. Lainaaminen on yksi sijoittamisen päämuoto. Rahalla odotetaan tulevaisuudessa ostettavan entistä enemmän tavaroita ja palveluita mikä on säästämisen perusidea.

Nyt monet keskuspankit, kuten EKP, BOJ ja Sveriges Riksbank viestivät negatiivisin ohjauskoroin ettei sijoitetulle rahalle sovi odottaa positiivista tuottoa keskuspankin talletuksista ja tämä on välittynyt myös valtionlainoihin Euroopassa ja Japanissa.

Negatiivinen ohjauskorko yhdistettynä likviditeetin pumppaamiseen järjestelmään keskuspankkien taseita pullistamalla ovat johtaneet politiikan tarkoituksen mukaisesti valtionlainojen korkojen laskuun. Koska valtionlainoja pidetään riskittöminä niihin verrataan kaikkia muita riskillisiä lainoja kuten asuntolainat ja yrityslainat (mitä voi väittää hieman historiattomaksi näkemykseksi valtioiden ollessa ajan saatossa endeemisen alttiita maksukyvyttömyydelle). Alhaisten valtioiden lainakorkojen tulisi transloitua alhaisiksi koroiksi kaikessa lainaamisessa systeemin sisällä. Negatiivisten korkojen tarkoitus on siis antaa pankeille insentiivi eli houkutin lainata rahaa ja toisaalta lainaajille insentiivin lainata, eihän lainaaminen maksa kohta juuri mitään. Koska rahajärjestelmässämme velka on rahaa ja vice versa, lisääntyvän rahamäärän tulisi tukea kulutusta ja inflaatiota ja tukea heikosti kasvavaa taloutta.

 

Enter the Void

Globaalisti valtionlainoista jo n. kolmannes on negatiivisia ja peräti 75% tuottaa negatiivista tai alle 1% korkoa. Vaikka negatiiviset korot ovat kieltämättä poikkeuksellisen tuntuinen tilanne, näen muutaman seikan rationalisoivan niiden olemassaoloa. Huomautan tässä vaiheessa, että lähden ajattelussani siitä, etten ymmärrä taloudesta oikeastaan paljoa mitään. Sen sijaan tekstin voi ymmärtää ajatusten esiintuomisena dialogin aloittamiseksi.

i) Maailmantalous kärsii ylisäästämisestä. Säästöjen on täsmättävä investointeihin, sillä raha ei voi jäädä tyhjiöön lillumaan vaan sillä on aina vastapuoli jossakin. Jos joku osapuoli säästää enemmän, on säästöjen vastaavasti laskettava suhteessa jossain muualla. Nämä säästöt ohjautuvat taas monesti tuottamattomiin investointeihin. Esimerkiksi eurokriisin osasyynä voi pitää korkeaa säästöastetta ylläpitävää Saksaa, jonka säästöjä ei voinut investoida tuottavasti kotimaahan. Löysä raha valui Etelä-Eurooppaan jolla ei jäänyt muita vaihtoehtoja kilpailussa kuin joko hyväksyä korkeampi työttömyysaste työvoimakustannuksen alentamiseksi (mihin kaikki Saksan kilpailukykyä heikommat euromaat ovat nyt tuomittu) tai ottaa vastaan halpaa lainaa ja luoda keinotekoista vaurastumisen tunnetta omaisuusluokkien hintojen nousun ja keinottelun myötä eli ns. wealth effect  joka johtaa kasvavaan kulutukseen. Yksityinen sektori luototettiin kuplaan asti ja siitä kärsitään nyt protestanttisten saksalaisten mielestä asiaankuuluvaa krapulaa (jotta saksalaisten pankit eivät kaatuisi, luototus jatkuu EKP:n kautta edelleen). Kiina on toinen esimerkki jossa kansalaiset ovat poliittisella ohjauksella pakotettu korkeaan säästämisasteeseen ja säästöt ovat valuneet tuottamattomiin investointeihin. Tasapainottamisen hetki on edessä mistä esimerkiksi professori Michael Pettis on puhunut jo vuosia.

Koska säästöistä on ylitarjontaa, ei niille tarvitse antaa tuottoakaan. Kapitalisteissa ei ole muuta vikaa kuin että he säästävät liikaa, Marxia mukaillen.

Nollakorot luovat kuitenkin epävarmuutta mikä saattaa vastoin niiden tarkoitusta lisätä säästämistä kun ihmiset varautuvat epävarmaan toimeentuloon vastaisuudessa. Nollakorkoympäristössä on myös säästettävä euromääräisesti huomattavasti enemmän esimerkiksi opintoja tai asuntoa varten länsimaissa kun korot eivät auta lainkaan tarvittavan summan kerryttämisessä. Näin on käynyt esimerkiksi Tanskassa.

 

ii) Länsimaissa ja Japanissa valtioiden budjetit ovat syvästi alijäämäisiä. Vaikka budjettikuri auttaisi hetkeksi on pitkässä juoksussa hyvin todennäköistä että kasvavat sosiaali- ja terveysmenot pitävät budjetit suurina suhteessa verotuloihin. Korkeita veroja ei kehdata nostaa suoraan poliittisista syistä mutta valtiot voivat hankkia rahaa toisinkin keinoin. Lainaamalla eläkesäästäjien rahat negatiivisella korolla siirtyy säästäjien rahaa julkiselle puolelle. Kansantalouden sisällä on periaatteessa sama mistä rahat tulee, kunhan ne pysyvät kierrossa. Talouden tase aggregaattina pysyy vakaana valtiolla ollen yhä enemmän velkaa ja kansalaisilla säästöjä jotka ovat siis tätä lainattua rahaa valtion pyörittämiseen. Koska eläkerahastojen on pakko sijoittaa valtionlainoihin, tapahtuu eräänlainen epäsuora konfiskaatio valtion (ja sen tukijärjestelmistä nettohyötyvien) hyväksi. Suuri kiitos, säästäjät! Tässä kokeilussa ”pelissä on sinunkin rahasi”, kuten Jan Hurri osuvasti kirjoittaa.

Vahva tuottavuuden nousu teknologian avulla voisi korjata ongelmaa, mutta tuottavuuden nousun sijaan digiaika on tuonut meille poop emojin ja viimeisimpänä PokemonGo:n. Nykyään suurella osalla eläkettä varten säästävillä ei ole ainakaan korkojen kertoman mukaan mahdollisuutta saada nykyrahalla tulevaisuudessa vastaavaa tavaroiden ja palveluiden tasoa kuin nyt. Kenties parempia emojita ja pelejä on luvassa lohdutukseksi.

 

iv) olemme suljetussa maailmantaloudessa samassa veneessä: toisen varallisuus on toiselle vastuu ja näiden mennessä syvään epätasapainoon järjestelmä oikoo itseään takaisin tasapainoon siirtämällä väkisin varallisuutta liikaa säästäneiltä niille keillä ei sitä ole tarpeeksi. Prosessi voi tapahtua myös heinätankoa kalistellen tai velan anteeksiantona. Tätä realiteettia on toistaiseksi mahdoton paeta emmekä voi olla koskaan omavaraisia sanan kirjaimellisessa merkityksessä.

 

v) Maailmantaloudessa vallitsee vahvat deflatoriset voimat ja hintakehitys on monilla alueilla nollan tietämillä tai negatiivista. Tässä kontekstissa negatiivinen korkotuotto voi vielä kääntyä reaalisena positiiviseksi: jos oletetaan että inflaatio on -1% seuraavat viisi vuotta ja sijoittaja ostaa viiden vuoden velkakirjoja -0,5% korolla, hän jää reaalisesti voitolle vaikka nimellisesti tuleekin takkiin. Mieltä lämmittää että saa edes pääomansa takaisin.

 

vi) Kuten jutuissaan monesti essentrinen rahastonhoitaja John Hempton ivailee blogissaan, kapitalistisessa järjestelmässä ei ole taattuja voittoja. Varmat positiiviset tuotot ovat siis korkeintaan idealistisia toiveita ja nyt todennäköisesti pitkäksi aikaa kuopattuja. Menestynyt rahastonhoitaja Bill Gross on jo vuosia varoittanut sijoittajia että viime vuosikymmenten suuret tuotot markkinoilla ovat oman aikansa ilmiö ja korkojen nollaantuminen viittaa tulevaisuuden tuottojen jäävän alhaisiksi yksinumeroisiksi  tai jopa negatiivisiksi.

 

Gaspar Noén sielunvaellusta kuvaavan elokuvan Enter the Voidin otsikkoa mukaillen, maailmantalous saattaa vajota negatiivisissa koroissa epäfunktionaaliseen tyhjiötilaan ja uutta syntymää haetaan pitkään. Koska makroennustaminen on hyvin vaikeaa, en halua spekuloida tarkemmin mitä kaikkea negatiiviset pitkässä juoksussa voivat tarkoittaa. Näyttäisi kuitenkin siltä, että useamman meistä on lupa odottaa kokonaisuutena  alentuvaa elintasoa kasvavan eriarvoisuuden värittämänä ja kollektiivisesti heikompia sijoitustuottoja vastaisuudessa. Negatiivisten korkojen ajallista kestoa on mahdotonta arvioida. Mikäli inflaatio alkaakin laukkamaan, voi koronnostot nousta nopeasti pöydälle. Finanssisektori kärsii jo nyt alentuvan korkokäyrän painaessa pankkien marginaaleja ja vakuutusyhtiöiden sijoitustuottoja. Rahoitusala näyttää alistuvan bulvaaniksi jonka tehtävä on rahoittaa valtioiden budjetteja keskuspankkien ja säästäjien rahaa kierrättämällä. Negatiiviset korot ovat laillinen ja institutionaalinen Robin Hood. Kun katson ikkunasta, aurinko paistaa ja ihmiset kävelevät Rautatientorilla tavalliseen tapaan heinäkuun tyhjässä Helsingissä. Negatiivisten korkojen tuomasta epävarmuudesta huolimatta.

 

/Verneri Pulkkinen

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

3
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön
Pitkälti hyvää pohdintaa. Olen samaa mieltä että investointeja kannattaisi harjoittaa ylisäästämisen sijaan, mutta avainsanana että ne tehtäisiin nimenomaan ylisäästämisen sijaan – ei pelkällä jatkuvalla uuden velan ottamisella. Toki monella maalla ei ole sama tilanne kuin Saksalla säästöjen suhteen, jolloin vaihtoehdot ovat usein vähissä. Sijoittajana itse toki pyrin hyödyntämään nykymaailman tilanteen ja löytämään ne kohteet, jotka mahdollisesti hyötyvätnykytilanteesta. t. Osinkokone.com
Nimetön
Nimetön
Saatoin olla epäselvä, mutta tarkoitin että maailma kärsii ylisäästämisen kautta myös yli-investoimisesta ja tähän auttaisi nimenomaan kulutuksen suurentaminen. Toisen meno kun on toisen tulo. Kun joku säästää, on se usein jonkun velkaa ja pitkässä juoksussa roolien täytyy tasapainossa pysyäkseen vuorotella. Edit: huom. nyt puhun globaalisti. Suomessa ei investoida tarpeeksi.
evegreen
Vieras
evegreen
I know you posted this quite a long time ago, but I wanted you to know that this is exactly what I was just looking for. It’s perfect. I thought I was going to have to carve little holes in my cigar boxes, and then I saw your idea of using plastic canvas instead.furniture Nz I have a lot of leftover plastic canvas from when my mother used to do needlepoint tissue box covers. So, cheap and easy! Thanks!

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.