Ruotsalaiset splittailijat: tapausesimerkkinä TELE2

Mitä yhteistä on Björn Borgilla, Cheryllä, Scanialla, TELE2:lla, Volvolla, SKF:llä, KappAhlilla, Swecolla, WeSc:llä ja Atlas Copcolla? Kyllä, kaikki ovat ruotsalaisia pörssiyhtiöitä, mutta tämän lisäksi ne ovat toteuttaneet pakollisia ”takaisinlunastussplittejä”.

Ruotsalaisyhtiöiden ”splittilunastuksista” on valitettavasti tarjolla hyvin vähän konkreettista tietoa ja ohjeistusta, mutta onneksi joitakin tiedonmurusia on saatavilla.

Viimeisin takaisinlunastusplitin toteuttaja oli TELE2:n ”jakautuminen” yrityskaupan yhteydessä (TELE2 Russia myytiin venäläiselle VTB Groupille). Yhtiö toteutti toukokuun lopussa 1:2-splitin, jossa yhtiön osakesarjat Tele2 AB ser. A  ja Tele2 AB ser. B jaettiin vanhoiksi ja ”uusiksi” lunastusosakkeiksi (TEL2 IL A ja TEL2 IL B; IL = inlösenaktie = lunastusosake). Näistä alkuperäisistä TELE 2:n A/B-osakesarjan osakkeista oli siis efektiivisesti tullut kaksi osaketta, joista toinen oli teknistä lunastuslajia ja siitä tuloutettiin myöhemmin 28,00 SEK per osake kesäkuussa. Tässäkin tapauksessa lunastusosakkeilla oli mahdollista käydä tietyssä aikaikkunassa kauppaa Tukholman pörssissä, jonka jälkeen ne lunastettiin automaattisesti pois osakkeenomistajilta ennalta ilmoitettua rahavastiketta vastaan (lunastusmenettely ei lähtökohtaisesti aiheuta osakkeenomistajalle ylimääräisiä kuluja esimerkiksi välityspalkkion muodossa). Joskus lunastusosakkeiden poismyynti kaupankäynti-ikkunassa saattaa olla fiksukin vaihtoehto esimerkiksi ylimääräisten veroteknisten kiemuroiden välttämiseksi (= ruotsalaista lähdeveroa ei tarvitse lähteä perimään takaisin), mutta takaisinlunastusosakkeiden poismyynnistä aiheutuu tietysti välityspalkkio.

Ruotsalaisen ”splittilunastusmenettelyn” tapauksessa lunastusosakkeista peritään suomalaisilta osakkeenomistajilta Ruotsissa automaattisesti 15 % lähdevero, joka tulee periä kokonaisuudessaan takaisin suoraan Ruotsin verottajalta. Ruotsin verottaja tarjoaa tavallisesti myös omat ohjeensa hankintamenon jakoon: ohjeet ovat jo saatavilla myös TELE2-tapauksessa (ruotsiksi; Allmänna råd/rekommendationer). Ruotsissa perityn lunastusosakkeisiin kohdistuneen veron takaisinperintä tapahtuu suomalaisen osakkeenomistajan tapauksessa ”Ansökan om återbetalning av svensk skatt på utdelning / Claim for repayment – of Swedish tax on dividends” -lomakkeella. Ruotsin verottajalla on varsin asiantunteva puhelinpalvelu, jos haluat kysyä takaisinperinnästä (englantikin toimii): +46 8 564 851 60 (ohjevalikoissa valitse seuraava puhelinlinja: 2 > 4 > 2).

Suomen verottajan verkkosivuilla on myös tarjolla varsin hyvä yhteenveto ruotsalaisyhtiöiden eriskummallisuuteen liittyen:

”Ainakin Ruotsissa yhtiöillä on osakkeiden splittejä, joissa osa splitissä saatavista osakkeista on ns. lunastusosakkeita (inlösenaktier), jotka yhtiö lunastaa myöhemmin automaattisesti ennalta määrättyyn hintaan. Tällaisessa tapauksessa splitatun osakkeen hankintamenoa ei jaeta tasan splitissä saataville osakkeille, vaan hankintameno jaetaan splitissä saaduille osakkeille niiden käyvän arvon mukaisessa suhteessa. Julkisesti noteerattujen osakkeiden osalta hankintameno voidaan jakaa split -ajankohdan noteerausten perusteella.

Esimerkki: Verovelvollinen omistaa yhden Bolag AB:n osakkeen, jonka hän on hankkinut 100 eurolla. Bolag AB toimeenpanee 1.9.2009 splitin, jossa yhtä Bolag AB:n osaketta vastaan saa 3 tavallista osaketta ja yhden lunastusosakkeen. Lunastusosakkeet Bolag AB lunastaa automaattisesti 1.10.2009 20 euron kappalehintaan. Pörssinoteerausten perusteella yhden tavallisen osakkeen käypä arvo on 30 euroa ja yhden lunastusosakkeen arvo on 19,50 euroa eli splitissä saatujen osakkeiden käypä arvo on yhteensä 109,50 euroa (3 * 30,00 + 1 * 19,50 euroa). Lunastusosakkeen hankintamenona pidetään (19,50 euroa : 109,50 euroa * 100 euroa =) 17,80 euroa. Tavallisten osakkeiden hankintamenona pidetään (100 – 17,80 euroa = 82,2 : 3) = 27,4 euroa / osake.

Ruotsin verohallinto (Skatteverket) antaa ohjeita siitä, missä suhteessa osakkeen hankintameno jaetaan saaduille osakkeille, jos ruotsalainen julkisesti noteerattu yhtiö toimeenpanee tällaisen osakesplitin. Ohjeet (Skatteverkets allmänna råd) ja niihin liittyvät tiedotteet (Skatteverkets meddelanden) on julkaistu Skatteverketin www-sivuilla (www.skatteverket.se/rättsinformation). Muun selvityksen puuttuessa hankintameno voidaan jakaa Skatteverketin ohjeen mukaisessa suhteessa.”

Myös nimimerkki ”Wyatt Earp” on omassa blogissaan joskus pohdiskellut tätä samaista aihetta.

KUVALÄHDE: Wheezy Jefferson / Foter.com / CC BY-NC

/Thomas Brand