Nordnet Blogi

Salkku täyteen osingonjaon kasvattajia!

Osingoista ei voi koskaan puhua liikaa, koska niin monet sijoittajat etsivät osinko-osakkeita yleensä vain korkean efektiivisen osinkotuoton perusteella. Tällöin osakekohtaista osinkoa verrataan osakkeen yksikköhintaan. Henkilökohtaisesti olen antanut viimeisten viiden vuoden aikana vähemmän painoarvoa efektiiviselle osinkotuotolle. Olen sijoittanut pääsääntöisesti vain yhtiöihin, joiden osakekohtainen osinko kasvaa vuosi toisensa jälkeen. Tässä merkinnässä perustelen lyhyesti mieltymystäni voitonjaon kasvattajiin listaamalla koti- ja ulkomaisia esimerkkiyhtiöitä.

Esitän alkuun hieman teoriataustaa, joka sai minut aikoinaan kiinnostumaan kasvavasta voitonjaosta. Varsin ymmärrettävällä tavalla etsin lähes ensimmäiset kymmenen ”sijoittajanurastani” lauman mukana lähinnä korkean efektiivisen osinkotuoton osakkeita, koska ne roikkuivat kärjessä jokaisen talousmedian osinkolistauksessa. Halusin saada voitot pörssistä kauhealla kiireellä, eikä minulta löytynyt ymmärrystä saati sitten kärsivällisyyttä vuosien odotteluun.

En ymmärtänyt tuolloin myöskään sitä, että yksittäisen vuoden osinko on aina enemmän tai vähemmän tahdonvaltainen asia: Yritysjohto päättää lyhyellä aikavälillä, jakaako yhtiö tuloksestaan esimerkiksi kolmasosan, kaksi kolmasosaa vai kolme kolmasosaa ulos osakkeenomistajille voitonjakona. Tämä tietysti vaikuttaa aivan ratkaisevalla tavalla siihen, paljonko osinko on suhteessa ”nykyiseen” osakekurssiin. Johtopäätöksenä on, että korkea efektiivinen osinkotuotto ei automaattisesti kerro koko totuutta yhtiön todellisesta potentiaalista.

Harjoitetusta voitonjakopolitiikasta riippuen pörssiyhtiölle jää tuloksesta 0 prosenttia, 33 prosenttia tai 66 prosenttia tulevien vuosien tulonmuodostusta kohentaviin kasvuinvestointeihin. Tämän tosiasian hahmottaminen herätti minut horroksesta: Jos yhtiölle ei jää osingonjaon jälkeen riittävästi varoja rahoittaa kasvustrategiaa, niin miten ihmeessä yhtiön tulos ja sitä kautta myös osingonmaksukyky voisivat kasvaa tulevaisuudessa? Ymmärsin, että korkea osingonjakosuhde eli osakekohtainen osinko suhteessa yhtiön ansaitsemaan osakekohtaiseen tulokseen merkitsee todennäköisesti sitä, että osinkotuotollani ei ole juurikaan kasvuedellytyksiä – edes sillä niin sanotulla pitkällä aikavälillä, mikä osakesijoittamiseen perinteisesti yhdistetään.

Potentiaalisten ostokohteideni lista alkoi muuttua kohti matalamman efektiivisen osinkotuoton yhtiöitä, joilla oli mielestäni todisteellinen kyky investoida osa tuloksestaan takaisin ydinliiketoimintaan kasvattamaan tulevien vuosien voitonmaksupotentiaalia. Päädyin ajattelemaan, että minulla on varaa tyytyä kolmen tai neljän prosentin osinkotuottoon tänään, jos saan hankintahinnalleni laskettuna lähemmäs 10 prosentin osinkotuoton vuosikymmenen kuluttua.

Tämä ajatusketju perustuu siihen, että suhteutan yhtiön maksaman osakekohtaisen osingon aina omaan hankintahintaani – en siis viimeisimpään pörssikurssiin, kuten talousmedia tekee. Sijoittajana minulle on tärkeintä, paljonko yhtiö maksaa omalle sijoitukselleni – minua ei kiinnosta se, paljonko yhtiöön tänään uuden sijoituksen tekevä sijoittaja saa tuottoa ensimmäisenä omistusvuotenaan.

Kasvava ymmärrykseni osinkojen merkityksestä helpotti myös henkisellä puolella suhtautumisessani dramaattisiinkin kurssimuutoksiin, esimerkiksi vuosina 2008 ja 2009. Tarkoitan tällä sitä, että osinko muodostaa pitkäjänteisen sijoittajan ainoan tuoton, koska laatuyhtiön osakkeita ei ole lähtökohtaisesti tarkoitus myydä. Tämä lähtökohta asetti pörssikurssien seurannan aivan uuteen viitekehykseen: Kurssimuutokset ovat suurimman osan ajasta markkinaviihdettä, koska nousut ja laskut eivät vaikuta itse pörssiyhtiön liiketoiminnan arkeen, tuloksentekoon tai osingonmaksupotentiaaliin. Pörssissä pelehtivät muut sijoittajat, ei itse pörssiyhtiö.

Todellinen osakkeenomistaja saa siis tuottonsa yhtiöltä, ei muilta sijoittajilta. Siksi osinkojen merkitystä korostava näkökulma mahdollistaa levolliset yöunet myös osakekurssien vuoristoradassa: Osinkosijoittajalle ei ole väliä, mihin hintaan muut sijoittajat ovat hetkellisesti valmiita ostamaan tai myymään osakkeitaan. Kurssimuutosten merkitys pitkäjänteiselle yhtiön osaomistajalle on käytännössä mahdollistava, ei ohjaava. Menestyvälle sijoittajalle tarjoutuu mahdollisuus ostaa laatuyhtiön kasvavaa osinkovirtaa edullisesti silloin, kun muut menevät paniikkiin.

Tähän asti edennyt lukija saattaa toki ajatella, että muutaman vuoden osingot eivät lohduta, jos osakekurssi putoaa samalla aikavälillä 50 prosenttia. Olen asiasta täysin samaa mieltä, minkä vuoksi keskityn nimenomaan osakekohtaisen osingon kasvattajiin korkean efektiivisen osinkotuoton sijaan. Rahoitustieteessä on tutkittu useiden miesten ja naisten voimin, että riittävän pitkällä aikavälillä pörssiyhtiön osakekohtaisen osingonjaon kasvu ja osakkeen pörssikurssin muutokset kulkevat käsi kädessä. Käytännössä ilmiö havainnollistuu jo muutaman vuoden aikajänteellä.

Yhteys kasvavien osinkojen ja osakkeen pörssikurssin välillä perustuu amerikkalaisen ekonomisti Myron Gordonin kehittämään malliin, jonka mukaan liiketoiminnan arvo (P) saadaan laskettua jakamalla yhtiön seuraavan vuoden osinkoennuste (D) sijoittajien pääoman tuottovaatimuksen (r) ja yhtiön arvioidun osingon kasvunopeuden (g) erotuksella. Gordonin kaava esitetään yleensä seuraavassa muodossa:

P = [(D) / (r – g)]

Kaava saattaa tuntua äkkiseltään hieman vaikeaselkoiselta, mutta ajatuksen ydin on kristallinkirkas: Mitä suurempi on pörssiyhtiön maksaman osinkosumman tulevaisuuden kasvuprosentti, sitä korkeammaksi kohoaa osakekannan todellinen arvo. Tämän vuoksi menestyvän sijoittajan keskeisin tehtävä on löytää salkkuunsa osingonkasvattajia.

Vastaavasti kaavassa sijoittajien tuottovaatimuksen lasku nostaa liiketoiminnan arvoa, jos kaikki muut tekijät säilyvät ennallaan. Lyhyellä aikavälillä tuottovaatimuksen taso on aina riippuvainen vallitsevasta markkinatilanteesta. Sen sijaan osinkojen kasvutekijä riippuu eniten pörssiyhtiöstä itsestään, joten sitä on huomattavasti järkevämpää analysoida kuin ennustaa muiden sijoittajien mielialoja lähitulevaisuudessa. Edellä esitetystä Gordonin kasvukaavasta voidaan soveltaa käytännönläheinen ja karkeahko malli yksittäisen osakkeen tuotto-odotuksen arvioimiseksi.

Osakkeen vuosituotto = Ennustettu seuraavan vuoden osinkotuotto-% + Osinkojen tuleva vuosikasvu-%

Viimeistään tässä muodossa Gordonin ”osinkojen kasvukaava” kertoo sijoittajalle, että osakkeen vuosituoton muodostumisessa osingonjaon tulevien vuosien kasvuprosentti on usein huomattavasti nykyhetken osinkotuottoa merkityksellisempi.

Laadin osinkoteemasta seuraavaksi havainnollistavan esimerkkitapauksen, jossa esiintyvät kuvitteelliset yhtiöt X ja Y. Molempien yhtiöiden osake maksaa pörssissä tasan 100 EUR vuonna 0. Molemmat yhtiöt ansaitsevat osakekohtaista tulosta vuodessa 5 EUR osaketta kohden. Yhtiö X maksaa koko vuosituloksensa osinkoina osakkeenomistajilleen ja yhtiö Y maksaa vain 60 prosenttia tuloksestaan osinkoina. Tähän viitaten yhtiö X:n vuotuinen osinko on lähtöhetkellä 5 EUR osaketta kohden ja yhtiöllä Y 3 EUR osaketta kohden. Yhtiöiden efektiiviset osinkotuotot ovat näin ollen 5 prosenttia ja 3 prosenttia. ”Normaalitilanteessa” sijoittaja suosisi tässä tarkastelussa yhtiötä X erinomaisena osinko-osakkeena.

Sijoittaja on kuitenkin lähtenyt markkinoille mukaan 10 vuoden tähtäimellä. Yhtiö X:lle ei jää lainkaan voittovaroja investoida liiketoiminnan kasvuun, mutta yhtiöllä Y on joka vuosi 40 prosenttia voittovaroistaan varattuna tähän tarkoitukseen. Koska tarkoituksena on antaa osinkoteemaan liittyvä konkretisointi, en lähde tässä yhteydessä ruotimaan yhtiö X:n mahdollisuuksia investoida kasvuun esimerkiksi velkarahoituksella (sama mahdollisuus olisi toki myös yhtiöllä Y harjoittamansa voitonjakopolitiikan ohella). Esimerkkitilanteessa yhtiö X:n osakekohtainen osinko on edelleen vuonna 10 tasan 5 EUR osaketta kohden ja osinkotuotto sijoittajan hankintahintaan nähden edelleen 5 prosenttia.

Sen sijaan yhtiö Y on investoinut osan voittovaroistaan kasvuun, minkä johdosta yhtiö on onnistunut nostamaan osakekohtaista osingonjakoaan keskimäärin 10 prosenttia vuodessa (vuonna 1 osaketta kohden 3,30 EUR, vuonna 2 osaketta kohden 3,63 EUR jne). Osakekohtaisen voitonjaon kasvutrendin vuoksi yhtiö maksaa osinkoa vuonna 10 osaketta kohden lähes 8 EUR, mikä vastaa sijoittajan hankintahintaan nähden jo miltei 8 prosentin tuottoa.

Huomionarvoista on lisäksi se, että yhtiö Y on investoinneillaan kasvattanut myös osakekohtaista tulostaan 10 prosenttia vuositasolla (koska osingonjakosuhteen pysyessä vakiona osakekohtaisen osingonjaon kasvuvauhti riippuu vain ja ainoastaan tuloskasvusta). Tähän viitaten yhtiö Y ansaitsee osaketta kohden vuonna 10 miltei 13 EUR, siinä missä ”efektiivisenä osinkolinkona profiloituva” yhtiö X tekee vain entiset 5 EUR tai hieman sen päälle inflaation myötävaikutuksesta. Koko vuosituloksen maksamisella ulos osinkoina sekä sijoittaja että itse pörssiyhtiö tavallaan ampuvat itseään omille kintuille pitkän aikavälin perspektiivistä tarkasteltuna.

Jos esimerkkiyhtiöiden X ja Y osakkeet arvostettaisiin vuonna 11 samoin arvostuskertoimin eli esimerkiksi 20-kertaisesti suhteessa yhtiöiden vuosituloksiin, maksaisi yhtiö X:n osake edelleen noin 100 EUR, mutta yhtiö Y:n osake olisi noussut noin 260 EUR tasolle. Yksinkertaistavan esimerkin sanoma on, että osakekohtaisen osingonjaon kasvattajat palkitsevat osakkeenomistajansa sekä tuntuvalla kurssinousulla että omaan hankintahintaan nähden jatkuvasti kohoavalla osinkotuotolla. Tuskin sijoittaja voisi sijoituskohteeltaan enempää toivoakaan.

Tämän merkinnän loppuun annan muutaman käytännön esimerkin osakekohtaista osinkoaan suhdanteiden yli kasvattaneista pörssiyhtiöistä. Yleensä kyseisiä laatuyhtiöitä löytää helpommin maailmalta kuin Suomesta. Esimerkiksi USA:ssa noteerataan erillinen S&P 500 Dividend Aristocrats –indeksi, johon kuuluvat yhtiöt ovat kasvattaneet osakekohtaisia osinkojaan vähintään 25 vuotta yhtä soittoa. Yhtiöiden maksamia osinkovirtoja voidaan havainnollistaa yksinkertaisesti: Jos yhtiö kykenee kasvattamaan osakekohtaista voitonjakoaan esimerkiksi 10 prosenttia vuodessa, kaksinkertaistuu osinko keskimäärin noin 7 vuoden välein. Tämä merkitsee neljännesvuosisadassa osakekohtaisen osingon yli kymmenkertaistumista.

Ulkomaisiin osingonjaon kasvattajiin lukeutuu esimerkiksi IBM, joka on nostanut osakekohtaista osinkoaan vähintään 10 prosenttia vuosittain poikkeuksetta viimeisten 10 vuoden aikana. Listalle kelpaa myös The Coca-Cola Company, joka on nostanut osakekohtaista osinkoaan jo 51 vuotta peräjälkeen. Dividend Aristocrats –indeksin tunnetuimmista yhtiöistä mainittakoon Walmart, 3M, ExxonMobil, Colgate-Palmolive, Johnson & Johnson, Kimberly-Clark, McDonald’s, PepsiCo ja Procter & Gamble.

Suomessa samansuuntaiseen track recordiin osingonjaossa ovat viime vuosina yltäneet esimerkiksi Sampo, Nokian Renkaat, Kone, Konecranes ja kenties hieman yllättäen myös Raisio. Sijoittajan kannattaa lähteä merta edemmäs kalaan, koska kotimaisten laatuyhtiöiden lista jää valitettavan lyhyeksi.

Kirjoittajan toisen sijoituskirjan Hajauta tai hajoa (311 s.) ennakkomyynti on alkanut!

https://www.nordnet.fi/palvelut-ja-tuotteet/sijoittamisen-tukena/sijoituskirja.html

Kirjoittaja omistaa kirjoitushetkellä tekstissä mainituista yhtiöistä The Coca-Cola Companyn, IBM:n ja Sampon osakkeita. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Kuvamateriaalin lähde www.rightwaycharts.com.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

14
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön
Yksi vaihtoehto, jonka kautta voi hajautetusti sijoittaa näihin osinkoaan jatkuvasti kasvattaviin USA:n laatuyhtiöihin, on SPDR S&P Dividend ETF(SDY). Tämän ETF:n kustannukset ovat kohtuulliset (hallinnointikulu 0,35 %), eikä tällöin tarvitse valita vain yhtä voittajahevosta, vaan saa kerralla salkkuun isohkon kattauksen laatuyhtiöitä. Osaako joku kertoa, onko vastaavankaltaisia osingonjaon kasvattajiin keskityviä etf:iä tai kustannuksiltaan edullisia rahastoja tarjolla USA:n ulkopuolisille markkina-alueille?
Nimetön
Nimetön
Pitää myös huomioida, että kun firma maksaa 60% osinkoa, niin uudelleen sijoitan ne… Mutta firma joka maksaa 100% osinkoa, ja uudelleen sijoitan myös ne, niin tämä 100% sijoitus tuottaa enemmän osinkoa itselle kuin tämä 60% uudelleen sijoitus… Eli tässä tapauksessa asia kääntyy jo kulujen miettimiseen? lisäksi tämän 100% sijoituksen voi sijoittaa johonkin toiseen firmaan, joka takaa sitten tasasemman osingon (jos omistaa jo kahta firmaa sitten). Hyvä kirjoitus, näitä lisää 🙂 Kiitos!
Nimetön
Nimetön
Mistä blogin kuvan graafi on peräisin? http://finance.yahoo.com/echarts?s=SDY+Interactive#symbol=sdy;range=my;compare=^gspc;indicator=volume;charttype=area;crosshair=on;ohlcvalues=0;logscale=off;source=undefined; Tuolta kun vertaa aristokraattien kehitystä S&P500:een, niin aika samaa rataahan ne ovat kulkeneet.
Nimetön
Nimetön
Nimetön
Nimetön
Oletko lopettanut kokonaan kommentoinnin blogissa? Sääli jos on näin. Kaipaisin edelleen selitystä tuolle kuvalle.
Nimetön
Nimetön
Osinkojen idea menee vähän hukkaan, jos niitä ei pääse sijoittamaan uudelleen verovapaasti.
Nimetön
Nimetön

”Tämä ajatusketju perustuu siihen, että suhteutan yhtiön maksaman osakekohtaisen osingon aina omaan hankintahintaani – en siis viimeisimpään pörssikurssiin, kuten talousmedia tekee. Sijoittajana minulle on tärkeintä, paljonko yhtiö maksaa omalle sijoitukselleni – minua ei kiinnosta se, paljonko yhtiöön tänään uuden sijoituksen tekevä sijoittaja saa tuottoa ensimmäisenä omistusvuotenaan.” Itse en ajattele näin. Minua kiinnostaa se paljonko sijoitukseni tuottaa ”sisällä” olevaan pääomaan nähden ja viimeisin pörssikurssi kertoo paljonko sijoituksesta on ulosmitattavissa – toki verotus pitää myös huomioida. Esimerkki: Jos saan hankintahinnalleni tuottoa 15% vuodessa ja osakkeen hinta on noussut 90%. Harkitsen myyntiä, jos kuvaamasi muut fundamentit ole edulliset. Ajatusketjusi vastaa ajatusta siitä, että… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Loistava kirjoitus!!! Mitä mieltä olet P&G:sta? Tuleeko sinulta siitä joskus kenties analyysia?
Nimetön
Nimetön
Eikka: En voi valitettavasti tällä hetkellä ottaa puhdasta kantaa yksittäiseen yhtiöön sijoituskohteena ”analyysin ja numeroiden valossa”, jotta kukaan ei vahingossakaan tulkitse kommenttiani suositukseksi.
Nimetön
Nimetön
Late: Kuvamateriaalin lähteen olen maininnut merkinnän lopussa. Pyrin keskittymään tekstissä yleisen tason osinkoteemaan, enkä niinkään yksittäisen aristokraattirahaston tai indeksiin tarjoamaan ylituottoon. En tietenkään laittaisi koskaan tarkoitushakuisesti merkitääni sellaista kuvamateriaalia, jonka tietäisin sisällöltään virheelliseksi tai harhaanjohtavaksi.
Nimetön
Nimetön
Hyvä kirjoitelma. Teema on entuudestaan varmasti tuttu monille meistä, mutta asia on niin tärkeä, että se kannattaa nostaa toistuvasti esille. Käytännön esimerkkisi ovat valaisevia – euromääräisiä laskelmia on mukavampi tutkailla kuin matemaattisia kaavoja. Raisio kuuluu ilman muuta suomalaisten osingonkasvattajien kärkikaartiin, oli oikein nostaa se esille. Tasaisesti kasvava osinko oli yksi tärkeä syy, miksi Raisioon sijoitin. Yhtiön johto on varmasti ymmärtänyt asian merkityksen sijoittajalle.
Nimetön
Nimetön

Tähän seuraavaan toivoisin lisää konkretiaa: ”Myron Gordonin kehittämään malliin, jonka mukaan liiketoiminnan arvo (P) saadaan laskettua jakamalla yhtiön seuraavan vuoden osinkoennuste (D) sijoittajien pääoman tuottovaatimuksen (r) ja yhtiön arvioidun osingon kasvunopeuden (g) erotuksella.” Siten sitä pääsisi ihan todella soveltamaan eikä ainoastaan tuumailemaan periaatetasolla. Haluaisin kuulla voisiko sitä soveltaa (ja miten & millaisia yksiköitä lukuarvoissa käyttäen?) seuraavaan esimerkkiin: Eli jos firman XYZ osakekurssi on 15.00e ja osinkoennuste (vaikkapa Kauppalehden OmaRaha taulukosta poimittuna ’konsensuksena’ sarakkeesta ’osinkotuotto% 2013e’) on 4.0, ja sijoittajan tuottovaatimus olisi maltillinen 5 %. Voisikohan arvioitaessa osingon kasvunopeutta käyttää viiden aiemman vuoden osinkoja jotka ovat olleet 30 snt, 35 sent,… Lue lisää >>

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.