Nordnet Blogi

Salonkivaunun viimeinen kuulutus

Jos minulle joskus suodaan toinen poikalapsi, tulee nimivalinnasta vaikea prosessi.
Sampon Q2/12-raportin perusteella Kari ja Nalle ovat täysin varteenotettavia vaihtoehtoja.

Aloitan esirukouksella markkinavoimille: saisimmeko vielä yhden markkinapaniikin syksylle 2012? Haluaisimme niin kovasti ostaa kaksin käsin OMXH:n parhaiten johdettua pörssiyhtiötä – Sampoa.

Olen käsitellyt yhtiötä aiemmin useassa yhteydessä, mutta samalla nuotilla.

OMXH:n parhaat yhtiöt osa 3
Vuoden 2012 hyvät ja huonot osakkeet
Kevään yhtiökokouksen jälkeen
Omaa osto-ohjelmaani käsittelevä merkintä ja
Pohjoismaisia vakuutusyhtiöitä koskeva merkintä

Sampossa on mielestäni parasta erinomainen ennustettavuus. Tarkoitan tällä ennen muuta

a) Osingonjaon ja sen pitkän aikavälin kasvun ennustettavuutta
b) Konsernitason tuloksen ennustettavuutta
c) Yrityksen johtamisfilosofian ennustettavuutta ja
d) Osakekurssin kehityksen pääsuunnan ennustettavuutta (pitkällä aikavälillä)

Yhtiön osake on aivan kohta oikeutetusti ATH-lukemissa (aiempi 24,79 EUR vuodelta 2007). Tänään osakkeen päätöskurssi oli 22,90 euroa.

Arvioin Q2/12-tuloskatsauksen alla 3. elokuuta yhtiön näkymiä seuraavasti:

”Nordea täräytti selvästi odotuksiani – ja myös markkinoiden – paremman tuloksen, josta 21,3% valuu Sampon laariin. Q2/2012 aikana Nordea tulouttaa Sampolle ennätyksellisen tulovirran, kun asiaa tarkastellaan Sampon Nordea-omistajuuden ajalta. Aivan yhtä tärkeä on kuitenkin myös Sampon vahinkovakuutus eli If. Tämän osalta en murehtisi lainkaan, sillä yhtiön pääkilpailija Gjensidige löi pöytään mielettömän hyvät luvut Norjassa. Samoin Topdanmarkin johto on vakuutellut markkinoiden jatkuvan P&C:lle suotuisana. Mandatum Life on (onneksi) merkitykseltään Sampon tulokseen vähäisin, sillä heidän osaltaan en ihmettelisi edes tuloksen hienoista laskua edellisvuoteen nähden. Odotan siis Sampolta todella hyvää toteumaa Q2:lta ja myös H2/12:lta. 0,60 euron kvartaalit eivät ole lainkaan mahdottomuuksia (ennustamatta kuitenkaan tämän enempää). Sampo on nyt vahvempi kuin koskaan.”

Sampo julkisti Q2/12 osalta toteuman 8. elokuuta seuraavin numeroin (suluissa Q2/11).
Luvut vastasivat melko tarkkaan yllä esitettyjä aavistuksiani, Mandatum Life mukaan lukien.

Tulos ennen veroja: 440 mEUR (369 mEUR)
Vahinkovakuutus If: 251 mEUR (200 mEUR)
Osakkuusyhtiö Nordea: 168 mEUR (142 mEUR)
Mandatum Life: 32 mEUR (40 mEUR)
Tilikauden tulos: 372 mEUR (310 mEUR)

Ennen Sampon tuloksen ja tulosyksiköiden kehumista on syytä tehdä yksi asia täysin selväksi.
Olen oman salkkuni lähtökohdasta katsottuna ilmiselvästi subjektiivinen arvioimaan yhtiötä ja sen osia. Salkkuni suurin yksittäinen sijoitus on Nordea – aivan samoin kuin Sampo-konsernilla. Omassa hajautuksessani Sampo pitää paikkansa hyvänä kakkosena.

Ostin Sampoa viimeksi kuluvan vuoden tammikuussa keskihintaan 18,65 euroa. Tuolloin ostettuihin osakkeisiin on jo kohdistunut 1,20 euron osinkotuotto. Näin ollen tämän vuoden hankintaerät ovat tuottaneet noin +31,2% prosenttia.

Nordean osakkeella kyyti on ollut vielä mairittelevampaa: ostin osaketta kunnolla 9 kuukautta sitten eli marraskuussa 2011. Hankintaerän keskihinta oli tuolloin 5,39 euroa osakkeelta. Olen tämän jälkeen lisännyt Nordea-omistustani osakemäärällä tarkasteltuna noin 10%, joten Nordea-osakkeiden hankintahinta on noussut salkussa vallitsevalle tasolle 5,45 euroa per osake. Näihin osakkeisiin kohdistui keväällä osingonmaksu 0,26 per osake. Nordea-position tuotto on siten 9 kuukauden aikana +45,8% prosenttia.

Kaksi salkun suurinta ovat siis ravanneet kelvollisesti suhteessa muuhun markkinaan. Myös Nordean ja Sampon välillä eturivin hevonen on toistaiseksi varsin optimaalisesti valittu. Omasta näkökulmastani katsottuna näen Nordeassa edelleen selvästi enemmän nousupotentiaalia kuin Sampossa. Enkä ole aikeissa luopua kummastakaan: Nordea on edelleen halpa, Sampo vähintäänkin edullinen. Toisaalta tuotto-odotuksen ero on aivan luonnollinen: Sampon liiketoimintojen voitosta yli puolet syntyy defensiivisistä vakuutustoiminnoista, jotka eivät tunne kansantaloudellista suhdannesykliä. Sen sijaan Nordean ydinliiketoiminta altistuu kaikenlaisille markkinahäiriöille herkemmin – se takaa myös Nordean paremman tuotto-odotuksen.

Ehkä nyt on kuitenkin jo aika siirtyä merkinnän ytimeen. Sampon puolivuotiskatsaus sisälsi vain hekumallisia hetkiä. Vahinkovakuutuksen (If) tulos oli ennätyksellinen, Nordea teki ”Sampo-omistajuutensa” aikana ennätystuloksen ja Mandatum Life suoriutui odotetusti alhaisessa korkoympäristössä. Sampon Q2/12 osakekohtainen tulos eli EPS oli jopa 0,66 euroa, kun analyytikot odottivat keskimäärin 0,57 euron tulosta. Ifin tehokkuus on juuri poikkeuksellisen hyvällä tasolla. Konservatiivisissa laskelmissa huomioidaan se, että yhdistetty kulusuhde ei säily vuodesta toiseen 85 prosentin tasolla. Ei siis pidä laskea enää vastaavia kasvulukuja vahinkovakuutuksen osalta esimerkiksi ensi vuodelle. Pohjoismaissa tosin odotan kulusuhdekehityksen olevan tulevina vuosina silti varsin myönteistä, sillä esimerkiksi Gjensidigen listautuminen Oslon pörssiin vuonna 2010 on tuonut toimialan asiakashinnoitteluun enemmän markkinaehtoisuutta.

Nordea tulee olemaan Sampon seuraava kasvuajuri. Pankkitoiminnan kannattavuus on tarkasteluhetkellä täysin kestävää laatua pitkän tähtäimen näkökulmasta. Ja tehostamisen varaa on edelleen. Nordean osalta aika on sijoittajan puolella: kun markkinakorot aikanaan nousevat, on varsinainen jytky tiedossa. Rahoituskatteen selvä vahvistuminen tulee elvyttämään – jos tätä käsitettä voidaan nykyisen ennätystuloksen yhteydessä edes käyttää – Nordean tulostasoa sellaisella hyökyaallolla, että laineet lyövät Nizzan-mökin pihamaalle asti. Tämä tapahtuu aikaisintaan kahden vuoden kuluttua, jolloin pankkikonsernin tuloslaskelman viimeisellä rivillä on edellytykset noin 20 prosentin tulosparannukseen. Odotan alkavan syksyn aikana Nordean osakkeeseen nousuvirettä, joka kiidättäisi kurssin 8,50 euron tasoon. Tällöin ruotsalaiset poliitikot voisivat kohtuullisen hyvällä omallatunnolla jatkaa valtion Nordea-osuuden myyntihanketta. Placing-hinta voisi olla euromääräisesti noin 8,20 euron tasossa. Kun Ruotsin valtio ”saa” myytyä loputkin osakkeensa pankkikonsernissa, avautuvat taivaan portit yritysjärjestelyiden spesialisteille.

En ole yleensä analysoinut kovin syvällisesti Mandatum Lifea, joka edustaa noin kymmenystä Sampon vuosituloksesta. Karkeasti ottaen pidän henkivakuutustoimintojen arvoa yhtä suurena kuin konsernin nettovelkaa (keskimäärin 1,5 miljardia euroa). Ainakaan enempää sen arvo ei ole.

Viivoitinanalyysit eivät käy tieteellisiksi apuvälineiksi, minkä lisäksi ne ovat muutoinkin vaarallisia. Tämän tiedostaen voimme estimoida Sampo-konsernin vuotuista tulostasoa kertomalla kvartaalituloksen kertoimella neljä. Jos Sampo jatkaa ilmiömäisessä vedossa huolimatta pankki- ja henkivakuutustoiminnalle haitallisesta alhaisen talouskasvun ja korkotason markkinaympäristöstä, on osakekohtainen tulos seuraavien 12 kuukauden aikana jopa 2,60 euroa. Tätä kirjoittaessa yhtiön osakekurssi polkee tasolla 22,90 euroa. Epävarmalla tulevaisuuden ennusteella haarukoitu P/E-luku on siten viimeaikaisesta kurssinoususta huolimatta edelleen noin 9.

Etsivä löytää ja parhaimmillaan yritykseen perehtyminen palkitaan. En usko hetkeäkään siihen, ettei yritysanalyysillä olisi sijoittajalle mitään lisäarvoa. ”Tutkimustyötä” tehdessäni havaitsin, että Sampon Q2-analyytikkomateriaaliin oli lipsahtanut joko painovirhe tai vaihtoehtoisesti paljastus Oksaharjun ja Nallen märästä päiväunesta. Esitysmateriaalin kalvolla numero 77 Sampo kertoo, että Nordean tavoitteena on tehdä ensi vuonna yli euron osakekohtainen tulos, mikä tarkoittaa käytännössä yli 15% oman pääoman tuoton (ROE) saavuttamista. Jos tämä toteutuisi, olisi Sampo parhaillaan ”tavanomaisen edullisuuden” sijaan todella räikeässä aliarvostuksessa. Nordean osakkeesta puhumattakaan. Henkilökohtaisesti odotan Nordealta ruusuisessa skenaariossa noin 0,90 euron FY13 osakekohtaista tulosta. Omasta näkökulmastani se tarkoittaisi noin 17% tulostuottoa sijoittamalleni pääomalle.

Palaamalla aasinsillalla omaan tammikuiseen hankintahintaani, on Sampo-ostojeni P/E nykyvauhdilla noin 7. Heinäkuussa enteilemäni multippeliekspansio on siten käynnistynyt, mutta ei vielä lähelläkään maalia. Ei ole kiveen kirjoitettu, että Pohjoismaiden parasta finanssialan yhtiötä tulisi noteerata ikuisesti kaksinumeroisella tulostuotolla (E/P). Lukijalle muistutuksena: tulostuoton laskeminen onnistuu ottamalla P/E-luvusta käänteisluku.

Sampo on kaiken hyvän lisäksi myös OMXH:n varmin osingonmaksaja. Yhtiö on jakanut viime vuosina tuloksestaan keskimäärin yli puolet osinkoina. Näin ollen optimistisen skenaarion Sampo-osinko asettuu vuoden 2013 tuloksesta laskettuna tasolle 1,50 euroa osaketta kohden. Tämä tekisi osakkeen 30 euron kurssitasolla 5 prosentin osinkotuoton. Aiempien Sampo-kirjoitusteni lukijat muistavatkin ”kolmenkympin tavoitetason” esimerkiksi täältä.

Olen nostanut Sampon osalta seuraavan ostoeräni rajahintaa tasolle 21,50 EUR.
Uskon, että Sampo performoi noin 2,50 euron vuotuiseen EPS-vauhtiin lähitulevaisuudessa.
Näin ollen tulostuotto on jo lähtötilanteessa selvästi kaksinumeroinen.
On myös syytä muistaa, että yhtiön nykyisen johdon alaisuudessa Sampo on korottanut
osinkoaan jokaisena vuonna. Ensi keväänä 1,40 euron osakekohtainen osinko ei ole lainkaan mahdoton. Se tekee tämän päivän kurssitasolle yli kuuden prosentin efektiivisen tuoton huomattavan alhaisella riskitasolla.

Näkemykseni Sampon FV:stä on edelleen muuttumaton. Olen aiemmin linjannut, että käsitykseni

”Sampon hyvän suhdanteen oikeasta arvostuksesta liikkuu nykyisellä osakemäärällä alle 30 eurossa mutta hyvin lähellä sitä. Arvostuksen korjaantumista odotellessa sopii nautiskella yli kuuden prosentin osinkotuotosta. Ostoja on siis syytä kiihdyttää, mitä ilmeisemmäksi aliarvostus jatkossa kehittyy”

Tätä lausuntoa ei ole syytä muuttaa: Sampo on malliesimerkki osakkeesta, joka ei tule kalliimmaksi vaikka kurssi nousee. Tämä selittyy yksinkertaisesti sillä, että yhtiön oma pääoma ja tulos kasvavat – myös tällä hetkellä selvästi, vaikka markkinaympäristö horjuu taantuman partaalla. Alkuperäisen lausunnon jälkeen Sampo on jo lähes puolivälissä väliaikaista päämääräänsä. Salonkivaunun matka jatkuu tasaista kyytiä ja koirat haukkuvat resiinasta.

Toivottavasti pääsemme lisäämään omistustamme ennen Q3/12-osaria, jonka Sampo julkaisee
marraskuun 9:ntenä päivänä. Todennäköisesti tiedossa on jälleen erinomaista jälkeä, sillä konsernijohtaja Stadigh esiintyi toissaviikolla suurella itsevarmuudella tuloskatsausinfossa. Yksi slide riitti kertomaan olennaisen yhtiön suunnasta.

Kirjoittaja omistaa kirjoitushetkellä Sampon osakkeita ja merkittävän määrän Nordean osakkeita. Kirjoittaja jatkaa Sampo-ostoja kurssitasolla 21,50 euroa. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

Ville24 Elokuu, 2012Kiitos Jukka aivan loistavasta kirjoituksesta jälleen kerran.

Sampo on OMXH:n parhaiten johdettu yritys, ei kahta sanaa.

TT24 Elokuu, 2012Eiköhän sitä Sampoa saa vielä alle kahdenkympin lähikuukausien aikana. Tämä on tosin ainoastaan arvaus, sillä en mä tiedä mihin suuntaan noi osakekurssit tulevat menemään. Sampo on parhaiten johdettu yhtiö, mutta en sitä näillä hinnoilla ostamaan lähtisi. Alle 18€:n varmaan pitäisi allekirjoittaneenkin vähäiset vapaat rahansa tohon sijoittaa. Pörssikurssien lasku, kun sopisi ainakin omaan tilanteeseen vähän paremmin kuin nousu.

No toivossa on tietysti hyvä elää ja sen näkee sitten mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Acumen25 Elokuu, 2012Sampoa ostettu kesäkuussa ~18.5e hintaan, ja myyty 2 viikkoa sitten 23e hintaan. Ostetaan takaisin syksyllä taas kun hinta on halvempi, hyvä osake kyllä – mutta TT:n kanssa samanlaisilla ajatuksilla (ja ilmeisesti strategialla) olen liikenteessä.

nm. 100% käteiskruunuja holdaava ostopaikan odottaja

Erkki25 Elokuu, 2012Ellet osaa päättää tuleeko pojasta Kari vai Nalle, lienee parasta tyytyä kompromissiin ja antaa nimeksi Sampo.

Eki

tomi25 Elokuu, 2012kun IF maksaa emoyhtiölle perinteisen 500 miljonan € sisäisen osingon niin sampo hyötyy kruunun 10% vahvistumisesta € nähden.

Acumen, itse olen sijoittanut 9 vuotta enkä ole tajunnutkaan miten helppoa se voikaan olla. siis aina kun osake vahvistuu, niin se kannattaa myydä ja odottaa väistämätöntä rommausta ja ostaa takaisin? mistä tiedät kauan siinä kestää?

silvermining25 Elokuu, 2012Tässä on kyllä erinomaisen hyvin väännetty rautalangasta se, että osakkeen kurssinousu ei ole mikään peruste hylätä yhtiötä ostokohteena.

ihmettelijä25 Elokuu, 2012Kiitos Jukka hyvästä blogista.

“”Nordea täräytti selvästi odotuksiani – ja myös markkinoiden – paremman tuloksen, josta 21,3% valuu Sampon laariin. “

Viitsitkö selvittää, miten tämä tarkoittaa käytännössä, liikkuuko Nordeasta Sampoon muutakin, kuin osingot, nyt kun se on Sammon osakkuusyhtiö.

Tilanne, jossa Nordea omistus oli alle 20%, käsittääkseni vain osingot virtasi sammon kassaan, mutta onko nyt osakkuusyhtiönä tilanne jotenkin toinen? Eli siis tulos kasvattaakin sammon kertyneitä voittovaroja, mutta ei kuitenkaan paranna yhtiön rahoitusasemaa suoraan, kuin osinkojen verran?

Eli viitsitkö vähän selventää?

Kiitos!

Jarmo25 Elokuu, 2012Pystytkö avaamaan hiukan sitä, mitä käytännössä tarkoitetaan sillä, että Nordea on Sammon osakkuusyhtiö (omistus yli 20%). Kaikkialla kyllä toitotetaan, että Sampo voi lisätä Nordean tuloksesta omistusosuuttaan vastaavan osan omaan tulokseensa, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? Kirjanpidossa tulos näyttää hyvältä, mutta miten tulos ja siitä syntyvä raha oikeasti liikkuu Nordeasta Sampoon? Ainakin osingot siirtyvät suoraan rahana Nordeasta Sampoon, mutta entä muuten?

Jukka Oksaharju25 Elokuu, 2012Ville: Sampo-konsernin johtamisen osalta olen täysin samaa mieltä. Koko OMXH:n osalta yhtiöiden ydinliiketoiminnoista pidän ainoastaan Nokian Renkaita aavistuksen verran laadukkaampana pakettina. Ja sekin yhtiö on poikkeuksellisen hyvin johdettu.

Jukka Oksaharju25 Elokuu, 2012TT: Jos Sampo valuu alle 20 euron tason, on Nordean osakkeen palattava noin tasolle 5,xx euroa. If on nimittäin niin rautaisessa tuloskunnossa juuri nyt, että Sampon kurssilasku voi perustua suuressa mittakaavassa mielestäni vain Nordea-omistuksen markkina-arvon laskemiseen. En jaksa uskoa tähän skenaarioon, sillä pankkikonsernin tilanne ja näkymät ovat varsin hyvät. Viittaan tässä yhteydessä myös heinäkuun lopun kirjoitukseeni EKP:n vakauttavasta toiminnasta lähikuukausina (valtionlainamarkkinat).

Jukka Oksaharju25 Elokuu, 2012Acumen: Ajoittaminen on Sampon tapauksessa mielestäni riskipeliä. Pidätkö muuten SEK-valuuttaa turvasatamana, vai mihin oletukseen perustuu käteispositiosi laatu? Toistaiseksi näkemyksesi on ollut hyvä EUR/SEK -suhteen osalta.

Jukka Oksaharju25 Elokuu, 2012Erkki: Kiitos sovittelevasta ehdotuksestasi. Ajoin itse samaa agendaa ensimmäisen poikamme ristiäisten lähestyessä. Valitettavasti nimiehdotus sai suoran tyrmäyksen hallituksen puheenjohtajalta. Pitää siis yrittää seuraavan kerran kiertotietä yllä mainitsemillani vaihtoehdoilla. Epäilen tosin kovin vahvasti sitä, että toinen nimikandidaateista tippuu jo ennen finaalia.

Jukka Oksaharju25 Elokuu, 2012Tomi: Asia on juuri näin, sillä If on ruotsalainen yhtiö, joka pitää päämajaansa Tukholmassa. Tosin Ifin osinko Sampon emoyhtiöön on tänä vuonna todennäköisesti yli 500 miljoonaa euroa.

Jukka Oksaharju25 Elokuu, 2012Ihmettelijä: Kysymys on erittäin hyvä. Vastaan siis hieman pidemmän kaavan kautta. Suomen lainsäädännössä kirjanpitolain 1 luvun 8 § sanoo, että

“Osakkuusyritys on omistusyhteysyritys, jossa kirjanpitovelvollisella on huomattava vaikutusvalta liiketoiminnan ja rahoituksen johtamisessa mutta joka ei kuulu kirjanpitovelvollisen konserniin. Jollei kirjanpitovelvollinen muuta näytä, omistusyhteysyritystä pidetään osakkuusyrityksenä, jos kirjanpitovelvollisella on vähintään viidesosa ja enintään puolet omistusyhteysyrityksen osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä.”

Nordeasta tuli Sampon osakkuusyhtiö joulukuussa 2009, kun 20 prosentin
omistusosuuden raja ylittyi. Kirjauskäytännön muuttuessa Sampon taseessa käypään arvoon (eli Nordean osakkeen markkinaehtoiseen pörssikurssiin) käsiteltyjen Nordea-osakkeiden arvo palautettiin vastaamaan niiden alkuperäistä 5 168 miljoonan euron hankintamenoa (Sampon omaa ostohintaa). Tästä aiheutunut käyvän arvon rahaston aleneminen pienensi tällöin Sampo-konsernin kirjanpidollista omaa pääomaa 588 miljoonalla eurolla. Nordean käsittelyllä osakkuusyrityksenä ei ole kuitenkaan vaikutusta Sampon käyvin arvoin raportoitavaan substanssiarvoon (NAV).

Saman kirjanpitolain 6 luvun 12 §:n mukaan

“Konsernitilinpäätökseen tulee yhdistellä konserniyritysten omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyrityksen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta siten kuin lain 13 §:ssä säädetään.”

Ja seuraavaksi puhutaan siis kirjanpidollisesta tuloksesta: vuoden 2010 alusta lähtien Sampon osuus Nordean tuloksesta on esitetty Sampon tuloslaskelmassa kohdassa “Osuus osakkuusyritysten voitoista/tappioista”. Vuonna 2012 osakkuusyhtiö Nordea suoritti Sampolle huhtikuun alkupuolella osinkoina yhteensä 224 miljoonaa euroa. Tämä summa vastaa Sampolle aktualisoituvaa kassavirtaa Nordeasta. Nordean osingonjakosuhteen (eli maksetun vuosiosingon suuruudesta vuositulokseen nähden) ollessa 40%, jää 60% Nordea-tuloksesta siten itse pankkikonsernin sisään.

Ja kysymyksesi ytimen osalta vastaus on se, että Sampo silti raportoi 100% Nordean tuloksesta omistusosuuttaan vastaavalle määrälle omassa tuloslaskelmassaan. Yksin Sampo-konsernin tilien näkökulmasta todellinen kassavirta on siten raportoitua tulosta vähäisempi, koska varoja jätetään (tai jää) Nordeaan. Ne ovat kuitenkin todellista pääomaa “korvamerkittynä” Sampon omistusosuudelle. Sampo saisi nämä itselleen esimerkiksi tilanteessa, jossa Nordea päättäisi osakeyhtiöoikeudellisesti purkautua ja lopettaa toimintansa. Kirjanpidollisesti Nordean osakkuusyhtiöasema vaikuttaa myös Sampon vakavaraisuuden laskentaan, mikä on taas asia erikseen.

Jukka Oksaharju25 Elokuu, 2012Jarmo: Osinko on se kassavirta, jonka Sampo saa Nordeasta vuosittain. Osakeyhtiölain 1 luvun 7 § säätelee osakkeenomistajien yhdenvertaisuudesta, joten dominoiva osakkeenomistaja ei voi nostaa kohdeyhtiöstä enempää varoja ilman, että osingonjakosuhdetta muutetaan myös vähemmistöosakkaiden osalta vastaavassa määrin. Vaikka Nordea onkin ruotsalainen osakeyhtiö ja toimii siten ruotsalaisen lainsäädännön alla, on periaate aivan sama. Jos Sampo haluaa enemmän rahavirtaa Nordeasta suoraan omaan kassaansa, on sitä jaettava kasvavassa määrin myös muille Nordean osakkeenomistajille. Sampo ei siis voi edes yli 20% omistusosuudellaan hallita Nordean tilejä mielivaltaisesti. Mielestäni 40% jakosuhde on kuitenkin aivan riittävä, sillä Nordea joutuu muun pankkisektorin tavoin vahvistamaan ydinpääomaansa tulevina vuosina.

Jukka Oksaharju25 Elokuu, 2012Silvermining: Pitkän aikavälin kestävä kurssinousu on selvä merkki laatuyhtiöstä. Sellaisia kannattaa omistaa, kun osakkeet ostetaan kohtuulliseen arvostustasoon.

TT25 Elokuu, 2012Kieltämättä IF on hyvässä tuloskunnossa tai jopa poikkeuksellisessa. En usko yhdistetyn kulusuhteen pysyvän alle 90%:n enää pidemmällä tähtäimellä. Toinen kvartaali oli ihan poikkeuksellinen. Nordean kurssi voi ihan hyvin pudota alas, kun pankkijärjestelmä alkaa heilumaan. En usko siihen menevän pitkään ilman suoraa rahanpainamista joka ei pidemmällä tähtäimellä auta. Kylmä tosiasia, kun on se ettei ilman zombipankkien laittamista konkurssiin päästä eteenpäin kriisin ratkaisemisessa.

Jari26 Elokuu, 2012Loistavaa analyysia – kiitos!

Sivuat kirjoituksessasi myös Nordeaa ja esität arvion, että Ruotsin valtio avaa jälleen myyntihanat kurssin yltäessä 8 €uron paremmalle puolelle. Voitko avata tätä hieman. Lähinnä kiinnostaa mihin perustat ko. arvion?

Jukka Oksaharju26 Elokuu, 2012Jari: Arvioni Ruotsin valtion Nordea-myyntitasosta perustuu ainoastaan oletukseen siitä, että historia toistaa itseään. Ruotsin valtio myi edellisen kerran Nordeaa melko tarkkaan 1,5 vuotta sitten eli helmikuussa 2011. Tällöin osakekohtainen myyntihinta oli 74,50 SEK, mikä kääntyi tuolloisella vaihtokurssilla euromääräiseksi rajahinnaksi 8,40 EUR. Nyt kruunu on vahvistunut, joten euromääräinen hinta pitänee “vedättää” ennen placingia vähintään 8,50 euron tuntumaan. Ruotsissa valtion myyntihalu on selvä, sillä siitä on sovittu hallitusohjelmassa. Itselleni en tosin antaisi koskaan anteeksi sitä, jos luopuisin omista Nordea-sijoituksistani näillä tasoilla.

Mandelin26 Elokuu, 2012Kiitos tämänkertaisesta. On hienoa, että blogissasi myös kommentit ovat aina hyvin asiallisia ja vastaavat suoraan kysymykseen. Näin erityisesti tässä merkinnässä.

ilari28 Elokuu, 2012Kiitos jälleen hyvästä kirjoituksesta Jukka, pitkälti samoilla linjoilla olen ko. yhtiöstä.

Sellainen asia kuitenkin tulee mieleen, että kun olet todennut että Sampo on omx:n parhaimmin johdettuja yhtiöitä (josta olen samaa mieltä), niin millaisen henkilöriskin näet Sampossa? Yhtiössä on varmasti muitakin henkilöitä, jotka ovat vaikuttaneet menestykseen, mutta parivaljakko Stadigh-Nalle ovat ne näkyvimmät ja ainakin piensijoittajalle vaikuttavat kaksikolta joilla on viimeinen sana.

Ei toki mitään hätää vielä, mutta entä kun Stadighilla alkaa eläkepäivät lähestyä ja jos Nallellekin tulee mieleen vetäytyä iän karttuessa, joka ei tietenkään vielä tunnu realistiselta seuraten Nallea.

Jukka Oksaharju28 Elokuu, 2012Ilari: Kyllä yhtiössä on henkilöriskiä, sillä nykyjohdon CV on vertaansa vailla omalla alallaan. Nalle ja Kari muodostavat kombinaation, jossa liiketoimintaa johdetaan armottoman kurinalaisesti ja varoja sijoitetaan konservatiivisesti. En voi myöskään korostaa liikaa johdon omistaja-arvon kasvattamisen fokusta. Pientä turvaverkkoa tarjoaa se, että Ifin tj. Torbjörn Magnusson olisi valmis ottamaan ohjat käsiinsä yön yli. Hän johtaa jo nyt Sampon suurinta tulosyksiköä ja istuu toiseksi suurimman eli Nordean hallituksessa. Ja katsokaa Ifin kehitystä, jos miehen track record epäilyttää. Tosin Nalle ja Kari eivät jätä vapaaehtoisesti laivaa ennen “suurta exitiä”. Mitään taloudellista pakkoahan heillä ei ole ollut työskennellä enää vuosikausiin.

SH30 Elokuu, 2012Uskotko Jukka Sammon yhä kasvattavan omistusosuuttaan Nordeassa Ruotsin valtion mahdollisten myyntien yhteydessä?

Sammon osingonjako on ollut siinä määrin avokätistä, että maksettujen osinkojen rahamäärä lienee vastannut Nordeasta saatuja osinkoja sekä Ifin ja mandatumin tulosta yhteensä. Se “jakamaton tulos” köllöttää Nordean kassassa eikä ole tietyssä mielessä aitoa voittoa. Tällä tavoin – ehkäpä harhaoppisesti – ajateltuna Sammon tosiasiallinen osingonjakosuhde on 100 prosenttia ja tulevaisuuden peliliikkeet on tehtävä velkarahalla tms. järjestelyillä.

Jukka Oksaharju30 Elokuu, 2012SH: Sampo kasvattaa Nordea-omistustaan maltillisesti, sillä muuhun taktiikkaan ei ole varaa. Sampon lisä-Nordeat tulevat tosiaan suoraan Ruotsin valtiolta, eli ostot ajoitetaan tukemaan valtiollista myyntihanketta. Kun Ruotsin valtion omistus Nordeassa on nolla, omistaa Sampo noin 23 prosenttia yhtiön osakekannasta. Sampo ei mielestäni tarvitse velanottoa, sillä seuraava järjestely tehdään Nordealla. Esimerkiksi Topdanmarkissa omistus nousee automaattisesti, kun yhtiö ostaa jatkuvasti 10% vuositasolla osakekannastaan.

jalmari30 Elokuu, 2012Pakko myöntää, että pientä ihmetystä aiheuttaa se, että Sampo ei hyödyntänyt Nordean hyvin alhaista markkinahintaa tässä 12kk sisällä. Omia osakkeita sentään ostettiin hieman kun sammon hinta oli alhaisella tasolla. Olikos sulla jotain näkemyksiä tästä tilanteesta, vai rajoittiko kenties juuri tämä ruotsin valtion positio lisähankintoja? Jos, niin miksi?

Jukka Oksaharju30 Elokuu, 2012Jalmari:

1) Ruotsin valtion positio rajoittaa mielestäni siltä osin, että Sampolla “täytyy olla” jatkuvasti mahdollisuus osallistua operaatioon, jos Ruotsin valtio päättää yhtäkkiä myydä.

2) Sampo on hyvin konservatiivinen finanssikonserni; kun esimerkiksi viime syksynä ostin itse merkittävimmän osan omista Nordea-osakkeistani, oli melko mahdollisia skenaarioita useita luottolamasta nykytilanteeseen. Sampo preferoi tuolloin käteistä, mikä on ymmärrettävää.

3) Yleisellä tasolla en näe, mitä lisäarvoa Sampolle toisi Nordea-omistuksen kasvattaminen 21,3% tasolta esimerkiksi 21,6% tasolle markkinaostoin. Enemmän lisäarvoa Sampon osakkeenomistajat saavat silloin, kun Kari ja Nalle keskittävät energiansa itse Nordean sisällä vaikuttamiseen, tehostamiseen ja lopulta yritysrakenteiden järjestelemiseen. Näin ollen Nordea-omistuksen marginaalinen lisääminen – vaikka 5 euron osakekohtaiseen kurssitasoon – ei välttämättä ole lainkaan Sampon osakkeenomistajien etu, jos koko konsernin maksuvalmius ja yleensä tukevat reservit siitä kärsivät. En näe siten edellisessä kommentissa viittaamaani Sampon Nordea-lisäystä 23%-tasolle niinkään taloudellisena hankkeena, vaan ainoastaan Ruotsin valtion “pois pelaamisena” yhtiön omistajarakenteesta. Tämän siirron jälkeen Sampo on siis Nordeassa täysin dominoiva osakkeenomistaja.

Velkakriisin kurssipohja on ohitettu | Nordnet Blogi14 Syyskuu, 2012[…] En jaksa enää uskoa osakemarkkinoiden totaaliseen sulamiseen tai eurooppalaiseen luottolamaan Kreikan eron vuoksi. Olen luottavainen siksi, että EKP on astunut alttarille iso kanuuna kainalossa. Saksalaisen perustuslakituomioistuimen tuore päätös siitä, että Saksa voi osallistua Euroopan vakausmekanismin (EVM) toimintaan melko väljin ehdoin, myös mahdollistaa ison tykin tosiasiallisen käytön EVM:n kautta. Toisaalta EVM ei ole mitään ilman EKP:ta, sillä kaksikon Espanja&Italia valtionvelka on yhteensä lähes 3000 miljardia euroa, siinä missä EVM:n käyttämätön “tulivoima” jää 500 miljardiin euroon. Jos osa PIIGS-maita rahoittaneista sijoittajista pelastetaan vakausmekanismin kautta, niin miksi sitä eivät vaatisi myös kaikki muutkin riskiä ottaneet? Uskottava vakaussuunnitelma lähtee siis liikkeelle siitä oletuksesta, että mekanismi pystyy ottamaan kontolleen tarvittaessa koko kohdealueen valtionvelan. Vielä kertaalleen siunautuva hetkellinen finanssiosakkeiden polkumyynti olisi kuitenkin itselleni varsin suotuisa skenaario, sillä olen viime aikoina himoinnut erityisesti Sampon lisäostoja. […]

Sampo hold, Nordea vahva osta | Nordnet Blogi13 Lokakuu, 2012[…] kypsymistä. Loppuvuoden aikana pidän edelleen todennäköisenä sitä, että Nordea hakeutuu selvästi yli 8 euron kurssitason. Mainittakoon vielä lopuksi, että odotan Sampolta 0,65 euron raportoitua osakekohtaista […]

Pysy(n) erossa Talvivaarasta | Nordnet Blogi9 Marraskuu, 2012[…] perusteltua todeta, että metsään on menty useammin kuin kerran. Sijoitan itse mielelläni varoja konservatiivisesti johdettuihin yhtiöihin, jotka jättävät ohjeistuksiinsa turvamarginaalia ylenpalttisen hehkutuksen sijaan. Minulle […]

Jukka Oksaharju
Osakestrategi, Nordnet Suomi

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

avatar

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.