Nordnet Blogi

Sananen historiallisista tuotoista

Nordnetin talousvalmentaja Martin Paasi on kerännyt roppakaupalla huomiota hyvässä ja pahassa viime aikoina lapsille säästämiseen liittyen. Olen säästämisen tärkeydestä hänen kanssaan täysin samaa mieltä. Hänen ydinväitteensä on, että sijoittamalla lapselle aikaisin voi kerryttää merkittäviä summia vuosien varrella oletetulla 6,6% keskimääräisellä vuosituotolla. Minulla ei riitä kompetenssi väittelyn tekniseen arviointiin enkä ota kantaa siihen onko lapsilisiä alunperin suunniteltu säästämistä varten, mutta tuon tässä tekstissä esille seikan että 6,6% saattaa olla hieman optimistinen lukema globaalissa perspektiivissä. Paasi on itse summannut keskustelua hyvin viimeksi tänään ja referoin keskustelusta vain ydinkohdat.

 

Allan Seuri huomautti että kaikki eivät tule saamaan miljoonaa kasaan. Hän havainnollisti väitettä simulaatiolla jossa keskituotto on 6,6%, keskihajonta 20% ja vuosituotot ovat normaalijakautuneita. Vaikka keskimääräinen eläkepotti kasvaa miljoonaan, kaikista ei tule miljonäärejä näillä spekseillä jonka Paasi myönsi. ”I stand corrected”.

Vastauksena Paasi laati vielä oman laskelman pohjautuen historialliseen dataan Jeremy Siegeliltä:

”Nämä 149 lasta olisivat keskimäärin saaneet 6,78 prosentin todellisen reaalituoton sijoituksillensa, eli enemmän kuin laskelmassani käyttämät 6,6 prosenttia. ”Mediaanilapselle” tuotto olisi ollut 6,8 prosenttia vuodessa. Onnekkain lapsi olisi saanut kokonaiset 8,96 prosentin keskimääräisen vuotuisen tuoton ja epäonnisin 5 prosenttia (keskimääräinen reaalituotto = (osakemarkkinoiden indeksituottoluku T=67 / osakemarkkinoiden indeksituottoluku T=0)^1/67).

Mikäli lapsille olisi sijoittanut 13 800 kappaletta sen ajan rahaa, onnekkaimmalla olisi ollut 67 täytettyään 4,32 miljoonaa rahaa, epäonnisimmalla potti olisi ollut vain 363 400 ja keskimmäisellä mediaanilapsella 1,13 miljoonaa rahaa. Eletty elämä olisi siis tuottanut Seurin simulaatiotulosta paremmin (osaketuottojakauma on tunnetusti muun muassa positiivisesti vino).”

 

Sen lisäksi Paasia kritisoi Roger Wessman alleviivaten muun muassa tuotto-odotusten herkkyyttä. Väite, että pörssin korkea arvostustaso syö tulevaisuuden tuotto-odotuksia pitää paikkansa: ”60-luvun alkupuoliskolta, jolloin osakkeet olivat suhteellisen kalliita, historiallinen reaalituotto tähän päivään asti on ollut vajaat 5,5 prosenttia. Nyt vielä kalliimmilla osakkeilla tämän yhteyden perusteella odotettu tuotto jäisi noin viiteen prosenttiin”, Wessman kirjoittaa.

Paasi vähättelee vaikutusta, mutta kalliilla ostaminen voi vaikuttaa pitkäänkin sijoitushorisonttiin kuten Wessman esimerkillään näytti. Wessman tosin vähensi inflaationkin kaksi kertaa tuotoista kuin varmuuden vuoksi kuten Paasikin huomautti.

 

Olen Paaden lopputuleman kanssa ehdottomasti samaa mieltä: lapsille (mistä minä en tiedä mitään) ja itselleen säästäminen kannattaa ja tällaista keskustelua ei voi kuin ottaa tervetulleena maassa jossa 80 miljardia euroa makaa nollakorkoisilla tileillä.

 

Maaginen ”6,6%”

Haluan tällä lyhyellä kirjoituksella tuoda globaalia historiallista perspektiiviä osakemarkkinoiden tuottoihin.  Yllä olevissa laskelmissa vilisee lukema ”6,6%”. Siegelin laskelma Yhdysvaltain osakemarkkinoiden tuotoista, olettaen osinkojen uudelleensijoittamisen, on todellakin tuo 6,6% per annum vuosina 1802-2012. Se on kiistatta paras ja pisin aikasarja joka tällä hetkellä on käytössä. Viime vuosina on alati enemmän tutkittu myös globaaleja osakeindeksejä eikä tarvitse olla pelkän Yhdysvaltain datan varassa.

Yhdysvaltojen osaketuotoissa ei ole mitään vikaa esimerkkinä mutta ne saattavat antaa hieman ylioptimistisen kuvan osakkeiden historiallisista tuotoista. Kuten Paasikin kirjoittaa, Yhdysvallat ovat kokeneet ajanjaksolla 1802-2012 mm. sisällissodan, vuoden 1907 paniikin, Federal Reserven perustamisen, kaksi maailmansotaa, Great Depressionin ja Recessionin jne. Yhdysvallat ovat silti poikkeuksellisen menestynyt kapitalistinen ja markkinataloudelle myönteinen valtio jonka institutionaaliset rakenteet ja koko olemassaolo tukee pääoman kumuloimista. Maa edustaa alle 5% maapallon väestöstä mutta Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden arvo on puolet koko maailman markkinoiden arvosta. Amerikkalaisten asuintalot ovat maailman arvokkain omaisuusluokka. Yhdysvallat ei ole hävinnyt sotia omalla maaperällään vaan varallisuutta on voitu kasvattaa tasaisesti läpi koko olemassaoloajan vuodesta 1776.

 

Suurin osa muusta maailmasta ei ole ollut yhtä siunattu osakkeiden tuottojen suhteen. Sodat, hyperinflaatiot, valtioiden maksukyvyttömyys, korruptio tai muut tekijät eivät ole säästelleet vierailuitaan Yhdysvaltojen ulkopuolella. Esimerkiksi meillä Suomessa toisen maailmansodan aikana inflaatio pyyhki yli 60% pörssin arvosta, aihe jota tutkin gradussani. Seuraavaan kuvaajaan on kasattu 23 eri maan, koko maailman sekä maailma ex-USA reaaliset osaketuotot vuosilta 1900-2014 olettaen osinkojen uudelleensijoittamisen.
screen-shot-2016-09-21-at-21-36-44

Lähde: Global Investment Returns Yearbook 2015. Venäjän tuotot vuodesta 1995 ja Kiinan 1993.

Aikasarja kalpenee eittämättä pituudellaan Siegelille, mutta 114 vuotta on varmaankin edustava aikajänne yhtäkaikki. Kuvaaja osoittaa, että Yhdysvaltojen tuotto on ollut kolmanneksi paras ajanjaksolla ollen keskimäärin 6,5% per annum. Parasta tuottoa olisi saanut Etelä-Afrikassa ja samalla jaksolla surkeinta Itävallassa jonka osakemarkkinat ovat kasvaneet 0,6% annuaalisesti vuodesta 1900. Ei kannata hävitä sotia, mutta toisaalta osakemarkkinoilla on pitkässä juoksussa ihmeellinen kyky palautua täyshävityksestä: Saksan ja Japanin tuotot ovat tukevasti positiivisia vaikka eivät tuottoisimpia olekaan. On tervettä suhtautua kriittisesti näihin lukemiin, sillä indeksien rakennus noin kauas menneisyyteen maissa joissa markkinadata on ollut puutteellista on vähintään problemaattista. Nämä ovat kuitenkin parhaita estimaatteja jota tänä päivänä tarjoillaan.

Vaikka estimaatit ei olisi tarkkoja, tulee pointti selväksi: kun säästää, on parempi valita maansa huolellisesti. Tulevaisuutta ei voi tietää etukäteen, mutta on tervettä pitää silmät auki. 6,6% on historiallinen tuottolukema Yhdysvalloista jonka replikointi muualla voi olla todella vaikeaa eikä parempia tuottoja ole toteutunut kuin kahdessa yhtälailla ainutlaatuisessa maassa: muun maailman historiallinen tuotto on ollut noin 4,4% vuodessa. Mikäli sijoittaa muihin kohteisiin kuin SP500 ETF:ään, on ainakin historian perusteella parempi laskea tuotto-odotusta muillakin prosenteilla kuin 6,6%. Esimerkiksi mainittu 13 800 euroa kasvaisi Suomen historiallisilla tuotoilla 439 tuhanteen euroon 67 vuodessa mikäli tuotot pysyvät keskimäärin samoina, unohtaen keskihajonnat tai epävarmuuden.

 

Loppukaneettina ajatuksia herättävä kuvakaappaus poliittisesta riskistä. Venäjä oli 1900-luvun alussa nopeasti kasvava talous (tämän päivän emerging market-vastike), johon mm. ranskalaiset sijoittivat paljon varojaan. Sijoittajat saivat myös maistaa kehittyvän talouden riskiä kun vallankumous muutti saatavien maksusuunnitelmaa.

screen-shot-2016-09-21-at-21-43-33

Venäjän osakemarkkinat 1900-2014. Lähde:Global Investment Returns Yearbook 2015.

 

/Verneri Pulkkinen

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

5
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön
Hyvä kirjoitus. On totta, että maailmasta löytyy sijoituskohteita jotka eivät tuota kuten yhdysvallat viimeisten 210 vuoden aikana. Älkäämme siis sijoittakaa näille markkinoille. Sijoittakaamme mieluummin sellaisiin kohteisiin jotka tuottavat tuota 6,6 lukua paremmin. Kuten esimerkiksi pienempiä yrityksiä painottaviin indekseihin.
Nimetön
Nimetön
Onko tässä huomioitu tuotoissa, että lapsilisät sijoitetaan kuukausittain, jolloin tuotot paranevat koska keskimäärin saadaan osakkeet halvempaan hintaan. Olen käsittänyt että tuo 6,6% on keskiarvo kun sijoitus on tehty sijoitushorisontin alussa.
Nimetön
Nimetön
Tuo 80 miljardia tileillä tekee 15000 euroa per henkilö, mikä on se minkä normaali ihminen tarvitsee välittömästi saatavilla olevaa käyttörahaa elämiseen. Se siis ei voi ollakaan sijoitettuna. Tuo raha on noin 15% keskimääräisen suomalaisen varallisuudesta, mikä tarkoittaa sitä, että 85% on sijoitettuna johonkin. Tämä suhde sijoitusten ja käteisen välillä on terve ja normaali.
Nimetön
Nimetön
Tuo on ihan totta. Vaikkakin 15000 euroa on useimmille turhan iso varakassa. Suurin ongelma asiassa on se, että valtaosa kaikesta muusta suomalaisten varallisuudesta on kiinni omissa omistusasunnoissa. Jos omat kodit siivotaan tilastosta pois, kuva näyttääkin jo ihan toisenlaiselta.
Nimetön
Nimetön
Hubs: Samaa mieltä. Suomalaisten finanssivarallisuudesta valitettavan suuri osa on kiinni pitkässä juoksussa heikommin tuottavissa kohteissa kuin osakkeet. Kts. esim. http://www.talouselama.fi/uutiset/suomalaisten-kotitalouksien-varallisuus-paisui-7-miljardilla-loppuvuonna-ja-velkaantuminen-nousi-uuteen-ennatykseen-6536755 Sampo: tuo 80 miljardia ei jakaudu tietenkään tasaisesti. Sen lisäksi en usko että ”normaali” tai keskiverto suomalainen tarvitsee 15 tuhatta euroa välittömään elämiseen jos suomalaisten mediaanipalkka heiluu 3-3,5 tuhannen välillä/kk. Toki on hyvä että aggregaattina kotitalouksilla on myös likvidiä varoja puskurina. Niistä osa voisi silti olla tuottavammissa kohteissa yhtäkaikki.

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.