Nordnet Blogi

Seuraava ostokohde valittu

Olen lyönyt lukkoon osto-ohjelman uudessa yhtiössä. Kyseessä on eräs OMXH:n suuri yhtiö, jonka osakkeita en ole koskaan aikaisemmin omistanut. Itse asiassa kyse on kokonaisesta toimialasta, jota olen tähän asti onnistunut melko tietoisesti välttelemään.

Tulevien ostojeni kohde on UPM.

Olin kiinnostunut yhtiön osakkeiden ostamisesta jo viime syksynä, jolloin kirjoitin metsäyhtiöistä hyvin yleisen tason havaintoja. Tuolloin päädyin lopulta kasvattamaan omistustani Nordeassa, jonka hinta oli mielestäni erityisen edullinen suhteessa muuhun markkinaan. Kuitenkin nyt UPM on hinnoiteltu markkinoilla paljon huonommaksi yhtiöksi kuin se todellisuudessa on.

Maailma on muutoksessa globalisaation, Internetin ja sähköisten medioiden vuoksi. Myös maailmantalouden painopiste on siirtynyt ja on edelleen siirtymässä. Nämä trendit vaativat mielestäni selvää reagointia sekä pörssiyhtiöiltä että sijoittajilta. Kotimaisen mediasektorin lisäksi edellä mainituilla tekijöillä on ollut selvä vaikutus myös metsäteollisuuteen, sillä UPM:n tuoteryhmistä esimerkiksi paperin kysyntä on laskusuunnassa. Tosin tältä osin on huomattava se, että globaalissa mittakaavassa käytännössä kaikki UPM:n kannalta merkittävät tuoteryhmät kasvavat. Näin ollen kotimaisen metsäsektorin heikkoudessa on siis kyse siitä, että paperin kysyntä laskee erityisesti niillä markkina-alueilla, joilla yhtiömme toimivat ja myyvät tuotoksiaan.

UPM kuitenkin sopeuttaa toimintojaan osin pakon edestä, osin osaavan johdon toimesta. Osoituksena tästä voidaan mainita esimerkiksi Myllykoski-kauppa, jonka avulla yhtiö tähtää parempaan kannattavuuteen konsolidaation synergioiden ja toimialarationalisoinnin myötä. UPM-omistajan kannalta järjestelyn hyödyt ovat vasta alkaneet realisoitua tulokseen (100 mEUR vuonna 2012 ja 200 mEUR vuodesta 2013 eteenpäin).

Yhtiö tekee vuonna 2012 tuloksestaan leijonanosan energian ja sellun ansiosta, mutta tavoitteena on jatkuva kasvu mm. paperin, sahatavaran, tarrojen ja vanerin osalta kehittyvillä markkinoilla. Itse asiassa yhtiöllä on jo nyt toimintaa mm. Etelä-Amerikassa (Uruguay, Fray Bentos), Kiinassa (Changshu) ja Venäjällä (tarratuotanto). Uusien investointikohteiden löytyminen kehittyviltä markkinoilta tulee nähdäkseni tasapainottamaan UPM:n pitkän aikavälin kuvaa myönteiseksi, sillä ainoastaan Eurooppaan fokusoituneilla metsäyhtiöillä tulee koittamaan ankeat ajat asiakaskysynnän hiipuessa hitaasti mutta varmasti. Realisti huomioi kuitenkin sen, että UPM:n läsnäolo BRIC-maissa ei tee yhtiöstä varsinaista kasvuyhtiötä. Kysynnän kasvu kehittyvillä markkinoilla mielestäni vain tasapainottaa kysynnän laskua saturoituneilla markkinoilla. UPM on siis edelleen valtaosin eurooppalainen teollisuusyhtiö.

Osingot kiinnostavat useimpia sijoittajia, siinä missä itseäni kiinnostaa lähinnä yksittäisen yhtiön maksamien osinkojen kasvukäyrä. Käsittelen siksi aihetta myös UPM:n yhteydessä, sillä kyse on pitkäjänteisen sijoittajan ainoasta tuotosta sijoitusaikana (ennen osakkeiden mahdollista myyntihetkeä joskus tulevaisuudessa). Tässä yhteydessä osinkotuottoa kelpaa myös esitellä, sillä UPM maksaa nykykurssiin nähden yli seitsemän prosentin efektiivistä osinkotuottoa. Tältä osin tulee ottaa myös huomioon yhtiön harjoittama payout ratio eli osingonjakosuhde, joka on selvästi alle sadan (kohtuullinen plowback ratio siis mahdollistaa riittävät investoinnit ilman yhtiön lisävelkaantumista).

Näin ollen yhtiö voi maksaa keskimäärin vähintään nykyistä osinkoa tästä ikuisuuteen, jos pitkän aikavälin tuloskunnolle ei tapahdu jotain odottamattoman katastrofaalista. Kun nyt tulin viitanneeksi yhtiön tuloksellisuuteen, on hyvä esittää myös UPM:n liikevoittomarginaalin kehitystä viime vuosilta (ilman kertaluonteisia eriä).

2011 6,8%
2010 8,2%
2009 3,5%
2008 5,4%
2007 8,3%
2006 7,2%
2005 6,0%

Ehkä hieman vastoin yleisiä ennakkoluuloja, yllä esitetty kannattavuuskäyrä osoittaa, että UPM ei ole missään suhdannevaiheessa jatkuvien liiketoimintojensa osalta lähelläkään tappiollista puulaakia. Tässä yhteydessä voin viitata myös yhtiön omaan ohjaukseen marginaalin suhteen: yhtiön julkilausuttuna tavoitteena on saavuttaa 10%-liikevoittomarginaali. Osakekohtaiseksi tulokseksi muutettuna tämä tarkoittaisi noin 1,50 euron EPSiä, millä hypoteettisesti laskettuna osakkeen tämän päivän kurssitaso antaisi laskimesta P/E-luvun 5,5 ja lähes 20 prosentin tulostuoton (E/P). Karkeana johtopäätöksenä voitaneen esittää, että myös yhtiön omasta tavoitteesta jääminen tuottaisi nykyhintaan ostetuille osakkeille hyvän sijoitustuoton, joskin pitkän aikavälin perspektiivistä tarkasteltuna.

Myös UPM:n osinko on ennustettava, mitä pidän sijoituskohteen kannalta erityisen hyvänä asiana. UPM:n osinkopolitiikka on laadittu seuraavaan sanamuotoon.

”UPM jakaa osinkona vähintään kolmanneksen operatiivisilla investoinneilla vähennetystä liiketoiminnan nettorahavirrasta. Vakaan osingonmaksun varmistamiseksi nettorahavirta lasketaan kolmen vuoden keskiarvona.”

Ainoa mahdollinen johtopäätös yhtiön julkilausutusta osinkopolitiikasta on se, että yhtiö pyrkii tasaiseen, vakaaseen ja varmaan osingonmaksuun vuosi toisensa jälkeen. Tämä on sijoittajalle erityisen arvokasta laskusuhdanteissa, jolloin realisoituvilla osinkotuotoilla on mahdollista lisätä omistusta yhtiössä tai ostaa vaihtoehtoisesti muita yhtiöitä markkinoiden vajottua hetkelliseen apatiaan.

Tässä yhteydessä on luonnollista esittää myös osinkopolitiikassa viitatut rahavirrat, joihin osingonmaksu perustuu.

2011 1041 mEUR
2010 982 mEUR
2009 1259 mEUR
2008 620 mEUR
2007 850 mEUR

Absoluuttinen rahavirta ei kuitenkaan itsessään kerro muusta kuin toiminnan suuresta kokoluokasta. Näin ollen rahavirtoja tulee suhteuttaa yrityksen (markkina-)arvoa kuvaaviiin mittareihin, kuten yritysarvoon (V = E + D josta muodostuu noin 8 mrd EUR, ts. oman pääoman markkina-arvo 4,5 mrd EUR ja korolliset nettovelat noin 3,5 mrd EUR). Vertailu kertoo sen, että UPM todella on edullinen kassavirtaperusteisesti, sillä yhtiön jatkuvan liiketoiminnan tuottama yield on sijoitushetkellä selvästi kaksinumeroinen nykyiselle yritysarvolle.

Tarkastellaan rahavirran rinnalla vielä osinkohistoriaa osaketta kohden. Tämä näkökulma on luonnollisesti (pien)sijoittajan silmissä kiinnostavampi indikaattori kuin rahavirta, josta merkittävä osa jää voitonjaon ulkopuolelle.

2011 0,60
2010 0,55
2009 0,45
2008 0,40
2007 0,75
2006 0,75
2005 0,75

Yhtiön osinko- ja rahavirtakehitystä voidaan kuvailla tyydyttäväksi. Mielestäni UPM:n osinkoesimerkki kuvaa äärimmäisen hyvin sitä, miten suurta osaa osinkotuotto näyttelee erityisesti arvo-osakkeiden pitkän aikavälin tuotosta. Onhan UPM maksanut esimerkiksi edellisten seitsemän vuoden aikana osinkoja bruttomääräisesti yli puolet osakkeen nykyisestä hinnasta. Luonnollisesti järkevä sijoittaja olisi vuosi toisensa jälkeen sijoittanut osingot uudelleen yhtiön osakkeisiin, jolloin osinkokertymä olisi kumuloitunut aina seuraavana vuonna suuremmalle osakemäärälle.

Yhtiön jakama absoluuttinen osinko tosin oli tänä keväänä pienempi kuin kuusi vuotta sitten (huono trendi), mutta toisaalta yhtiö on pystynyt jakamaan vuosittain melko tasaista osinkovirtaa (hyvä ennustettavuus). Kyky maksaa vakaata osinkoa perustuu luonnollisesti yllä kuvattuihin rahavirtoihin, jotka näyttävät melko stabiileilta.

Pitkällä aikavälillä UPM:n osinkovirran kehitys kuitenkin kalpenee esimerkiksi Coca-Colan vastaavalle. Osingonjaon kehityskaaren lisäksi yhtiöillä on kuitenkin eroa kuin yöllä ja päivällä, kun tarkasteluun otetaan myös osakkeen arvostustasoa kuvaavat tunnusluvut. Näistä ymmärrettävimmät näyttävät UPM:n osalta seuraavilta.

P/E11 9,1
P/BV11 0,6
ROE11 6,5%

Tunnuslukuja lyhyesti kommentoiden on mahdollista sanoa, että tulosperusteinen arvostus on halpa, sillä yhtiö tarjoaa kaksinumeroisen staattisen tulostuoton (P/E:n käänteisluku E/P > 0,10). Myös arvostus suhteessa omaan pääomaan kuvastaa sitä, että sijoittajilla ei ole kollektiivisesti juurikaan kasvuodotuksia – tai mitään muitakaan positiivisia odotuksia – yhtiön tulevaisuutta ajatellen. Tämä on osin myös perusteltua, sillä ROE osoittaa yhtiön pääoman käytön tehottomuuden. Yhtiöllä on mittava omaisuusmassa, jolle järkevän tuoton saaminen näyttää olevan haastavaa. Oikeastaan oman pääoman tuotto jää tällä hetkellä alle pääomakustannusten, mikä ”oikeuttaa” tiettyyn rajaan asti nykyisen arvostuksen, joka on alle yhtiön kirjanpidollisen tasearvon.

UPM täyttää myös huomattavan suuren osan ns. turvallisten osakkeiden kriteereistä, joita luettelin viime vuoden puolella. Yksinkertaistetusti pyrin eliminoimaan asettamillani kriteereillä salkustani sellaiset yhtiöt, jotka ovat…

1) liian pieniä menestyäkseen kilpailussa
2) liian huonossa taloudellisessa kunnossa selvitäkseen suhdanteista
3) heikossa pitkän aikavälin kehityskaaressa
4) räikeästi yliarvostettuja suhteessa laatuunsa
5) tai osingonmaksukyvyttömässä tilassa.

UPM:n osalta ainoastaan kolmas kohta herättää minussa epäilyksiä, joskin viime aikojen strategisten liikkeiden perusteella uskallan väittää kehityksen olevan kohti myönteistä tulevaisuutta.

Palataan vielä hetkeksi tunnuslukuihin, joista P/BV on ylivoimaisesti vakainta laatua. Kyse on siis yhtiön oman pääoman markkina-arvoisen hinnoittelun suhteesta oman pääoman kirjanpidolliseen hinnoitteluun. Ja kirjanpidollista omaa pääomaahan UPM:llä riittää, lähes 14 euroa per osake. On myös arvioitu, että UPM:n taseessa on osaketta kohden useita euroja piilo-omaisuutta, joka jää kirjanpitokäytäntöjen varjoon. Näin ollen UPM:n ”todellinen oma pääoma per osake” saattaisi lähennellä jopa kahtakymmentä euroa. Ja mitä maksaakaan yhtiön osake tänään pörssin hinnoittelemana: 8,20 euroa!

UPM on siis jakamaton rahasäkki. Mutta miksi yhtiön osakekannan aliarvostus suhteessa kirjanpitoarvoon tai ”fair valueen” sitten on näinkin räikeä? Vastauksia tulee mieleen välittömästi ainakin kaksi: merkittävä osa UPM:n omaisuudesta on hyvin epälikvidiä, jota olisi vaikeaa muuttaa käteiseksi täpärän paikan tullen. Toisaalta yhtiön oma pääoma tuottaa luvattoman huonosti suhteessa toimialoihin, joilla ei ole kroonista ylikapasiteettia.

Tartutaan kiinni myös oman pääoman tuottoon (ROE), joka on järkyttävän alhainen. Tältä osin lohdullista on kuitenkin uuden sijoittajan osalta se, että nykykurssilla suoritettavan osakesijoituksen ROE on huomattavasti korkeampi. Tämä siis johtuu vain ja ainoastaan siitä, että yhtiön P/BV-luku on alle yhden – tässä tapauksessa voi käyttää perustellusti myös ilmaisua ”merkittävästi alle”. Esimerkiksi oman UPM-sijoitukseni odotetun vuotuisen tulostuoton (E/P) voi laskea kertomalla yhtiön raportoiman ROE:n karkeasti kahdella (tai jakamalla P/BV-luvulla). Toinen vaihtoehto samaan lopputulokseen pääsemiseksi on jakaa ykkönen yhtiön osakkeen P/E-luvulla. Näin ollen yhtiön heikko ROE ei ole ylitsepääsemätön este sijoitukselle, kunhan osaketta saa hankittua todella halvalla suhteessa kirjanpitoarvoon.

Ja takaisin perusteisiin. UPM on siis tällä hetkellä arvo-osake puhtaimmillaan. Tällä kriteerillä yhtiön valinta salkkuni ostokohteeksi ei näytä yllätykseltä, sillä OMXH:ssa noteeratuista osakkeista kahden painoarvoltaan suurimman sijoituskohteeni tunnusluvut täyttäisivät kyllä myös arvosijoittajan vaatimukset. Edellä viitatut kaksi muuta ovat siis Sampo ja Nordea.

Yhtiö on myös erittäin hyvin johdettu. UPM:n hallituksen puhetta johtaa Nalle Wahlroos, joka on tilanteen tullen muiden markkinaosapuolten ahdingon häikäilemätön hyväksikäyttäjä toimialan konsolidaatiossa. Osakkeenomistajien intressien edistämiseen fokusoitunut yritysjohto on mielestäni parasta, mitä yhtiöltä voidaan laadullisten sijoituskriteerien valikoimasta kestävän kilpailuedun lisäksi odottaa. Wahlroos siis tuntee UPM:n kuin omat taskunsa, eikä tätä taustaa vasten ole lainkaan huono tieto, että myös hän on ostanut merkittäviä määriä yhtiön osakkeita välillisesti viimeisen vuoden aikana.

Useista positiivisista tekijöistä huolimatta UPM on laadultaan korkeintaan hyvä, ei suinkaan erinomainen yhtiö. Kaksi keskeisintä syytä siihen, miksi olen päätymässä sijoittamaan yhtiöön, ovat UPM:n kilpailuedut omalla toimialallaan sekä osakkeen nykyinen hinnoittelu viitaten arvostustasoon. UPM:n kilpailuetu, johon tässä yhteydessä viittaan, liittyy suuressa määrin jatkuvasti optimoitavaan sijaintiin toimialan kustannuskäyrällä.

Mainitsen kuitenkin vielä erikseen sen tosiasian, että UPM:n ”investment story” ei ole kehumisen arvoinen. Yhtiön ydinliiketoiminnot kärsivät alan kroonisesta ylikapasiteetista, yhtiön tuotantolaitokset sijaitsevat saturoituneilla ja jopa taantuvilla markkina-alueilla, minkä lisäksi pitkän aikavälin megatrendit ovat pikemminkin yhtiötä vastaan kuin sen puolesta (päinvastainen tilanne on esimerkiksi Koneella, josta kirjoitin helmikuussa). Näiden tietojen valossa korostan siis vain sitä, että UPM-ostoni perustuvat merkittävässä määrin osakkeen arvostustasoon, joka hinnoittelee mielestäni ”keskinkertaisen tai korkeintaan hyvän yhtiön huonoksi tai lähes luokattomaksi”.

Vaikka takaraivossa tuntuu lievä pelko Euroopan ajautumisesta yhä syvemmälle taantumaan, koen oloni hyvin luottavaiseksi UPM-ostojeni suhteen kahdeksan euron kurssitasolla. Lyhyellä tähtäimellä ostojen ajankohta tuntuu myös kovin houkuttelevalta, sillä yhtiön osakekurssi on laskenut viime aikoina selvästi, vaikka yhtiö antoi positiivisen tulosvaroituksen edellisessä osavuosikatsauksessaan. Toisaalta myös euron heikkeneminen – erityisesti suhteessa dollariin – on mieltä huojentavaa, sillä valuutan sinänsä surkea kehitys tukee eurooppalaisia vientiyhtiöitä. Kovin suurta painoarvoa kyseiselle tekijälle ei kuitenkaan ole syytä antaa, sillä vaihtosuhde niin sanotusti tulee ja menee pidemmän päälle.

Lopuksi heitän ilmoille vielä ajatusleikin. Olen melko lailla varma siitä, että UPM:n osakkeita ostetaan tulevaisuudessa kaksin käsin 15 euron osakekurssilla, kun suhdanne näyttää Euroopassa joskus nykyistä valoisampia merkkejä ja yhtiö pystyy korottamaan osinkonsa viiden vuoden takaiselle tasolle (0,75 euroa per osake). Tämä siis tekisi yllä mainitulle spekulatiiviselle kurssitasolle edelleen 5 prosenttia efektiivisenä osinkotuottona. Ja tuolloin nykyhetken UPM-sijoituksen tuotto olisi ilman osinkoja (!) vähintään 80 prosenttia. Joten mieluummin asetan ostotoimeksiantoni jo nyt, kun muut vielä torkkuvat autuaasti ruususen unta.

Kerron jatkossa lyhyesti UPM-ostojeni edistymisestä tämän blogimerkinnän kommenttiosiossa.

Kirjoittaja ei omista kirjoitushetkellä UPM:n osakkeita. Tarkoituksena on aloittaa yhtiön osakkeiden ostot maltillisesti kahdeksan euron tasolta ja jatkaa täydennysostoilla noin puolen euron välein, jos kurssi jatkaa valumistaan. Mahdolliset lisäostot suoritetaan kiinteän euromäärän, ei kiinteän osakkeiden kappalemäärän perusteella (näin osakkeita saa ostettua kappalemääräisesti eniten silloin, kun osakekurssi on pohjalla). Kirjoittaja omistaa tekstissä mainituista muista yhtiöistä Sampoa ja Nordeaa, joista jälkimmäisen osuus salkussa on merkittävä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

Martin1 Kesäkuu, 2012Aivan erinomainen kirjoitus, kiitos tästä!
Vastaavat järkiperusteiset analyysit ovat hyvin tervetulleita markkinoiden lyhyen aikavälin järjettömässä ilmapiirissä.

TT1 Kesäkuu, 2012Periaatteessa samaa mieltä, mutta ylikapasiteetti on vieläkin kyseisellä toimialalla aivan liian suuri mikä pitää oman pääoman tuoton matalana. UPM on toisaalta selkeästi paras metsäteollisuusyhtiö kotimaassamme johtuen energiaomavaraisuudesta ja omista metsistä. Tuskinpa yrityksen omistamisella on hirveää kiirettä, sillä tuloksen paranemiseen menee vielä ainakin pari vuotta ja mikäli oma arvioni Euroopan menetetystä vuosikymmenestä pitää paikkansa niin paperibisnes ei tule tuottamaan tällä mantereella juuri mitään mikäli ei tule tapahtumaan merkittävää konsolidoitumista. Itse olen sitä mieltä, että kyseessä on ihan hyvä sijoitus, mutta tällä hetkellä ei ole ainakaan allekirjoittaneen ensimmäinen ostokohde.

Samu1 Kesäkuu, 2012Noinhan se taitaa mennä. UPM on ehkä pörssimme paras kohde tällä hetkellä. Hienoa, että näillä palstoilla saa lukea noin analyyttista ja asiallista tekstiä.

Jaakko1 Kesäkuu, 2012Kiitos paljon analyysistä! Olisiko mahdollista että kommentoisit lyhyesti UPM:n etuja verrattuna Stora Ensoon?

Noob1 Kesäkuu, 2012kiitos

jolo1 Kesäkuu, 2012Sopivasti tuli tämä kirjoitus päivä sen jälkeen, kun lisäsin UPM:ää erän. Tänään tuli toinen erä.

Itsekin olen sitä mieltä, että firma on mennyt viimeisten vuosien aikana eteenpäin ja toivon mukaan tulee jatkamaan samaa rataa. Osakkeen hinnalle ei voi mielestäni hakea rock bottomeita vertailemalla v 2009 pohija. Tälle perustelut vaikkapa kalvosta 14:

http://www.upm.com/EN/INVESTORS/Reports-and-Presentations/2012/Documents/Q12012CEOPresentationFINAL.pdf

Marakatti1 Kesäkuu, 2012Olen seurannut jo pidempää kirjoituksiasi Jukka ja aivan mahtavia analyysejä. Ehkä ensimmäistä kertaa tuntuu että valitsit väärän “hevosen”. Olisko Strora enso kuitenkin tulevaisuuden kannalta tuottavampi osake? Storalta valmistuu kapasiteettia etelä-amerikkaan j aasiaan lähiaikoina, kun taas UPM:n tulostuotto lepää enemmän energia + Myllykosken integrointien varasssa. Olen ymmärtänyt että Stora on pidemmällä nanosellussa etc. Tosin mielenkiintoisia osakkeita Hexissa tällä hetekellä riittää: Huhtamäki, Neste, Sampo, Fortum, Tieto ja monta muuta.. Ja mukavaa kesää Jukka!

Sofia4 Kesäkuu, 2012Loistava kirjoitus jälleen kerran! Jopa poikkeuksellinen suomenkielisessä sijoituskeskustelussa.

Jukka Oksaharju4 Kesäkuu, 2012Jaakko & Marakatti: Sanoisin todella lyhyesti, että priorisoin UPM:ä tällä hetkellä kolmesta syystä suhteessa Stora Ensoon.

1. Aavistuksen alhaisempi arvostus suhteessa olettamaani laatuun yhtiössä (ja taseessa). UPM:n energiaomaisuus on huomattavampi kuin Stora Ensolla, joka luopui merkittävässä määrin omastaan edellisten johtajien aikana. UPM on siis energian osalta jonkin verran omavaraisempi, minkä lisäksi näen yhtiössä enemmän “piiloarvoa” suhteessa Storan läpinäkyvämpään taseeseen. UPM:n taseen osalta on myös huomattava myös se, että velkaantuneisuus on parantunut jo pidemmän aikaa. Yhtiöllä on tällä hetkellä hyvin tilaa manöövereille, joiden avulla on mahdollista lisätä omistaja-arvoa tuntuvasti.

2. Aavistuksen parempi johtoryhmä ja hallitus, joilla on todistetusti paremmat näytöt M&A-sektorilta. Kokemus ja hyvä track record ovat mielestäni elintärkeitä ominaisuuksia markkina-alueella (Eurooppa), jossa suuri osa yhtiön ydintoiminnoista toimii ns. “declining business” -sektorilla. Näin ollen omistaja-arvon luominen tapahtuu merkittävässä määrin epäorgaanisilla yritysjärjestelyillä (vrt. Myllykoski-kauppa) verrattuna orgaaniseen “kasvuun”.

3. UPM on mielestäni noudattanut investoinneissaan BRIC-maihin parempaa malttia nykyisessä markkinatilanteessa, joka on varsin hauras myös globaalisti. Aika näyttää, kumman strategia on ajoituksen osalta onnistuneempi. Itse siis pyrin priorisoimaan tällä hetkellä melko konservatiivisen strategian ja taseaseman yhtiöitä.

Loppukaneetti: Voisin aivan hyvin ostaa UPM:n rinnalle tulevaisuudessa myös Stora Ensoa. Kyse ei siten ole juurikaan “toimialan sisäisen hevosen valinnasta”. Stora Ensollakin on kiistattomasti omat hyvät puolensa – erityisesti vahvan ja kasvavan sellufokuksen (“parempaa” vipua nousuissa ja laskuissa) – ja osin myös mielenkiintoisemman tuotepalettinsa vuoksi.

Molemmat mainitut yhtiöt ovat siis mielestäni tällä hetkellä varsin järkeviä ostokohteita. Ehkä vaakakupissa painaa myös se, että luotan aavistuksen verran enemmän UPM:n toimivaan johtoon (ehkä hieman vastoin yleistä hurmoksellisuutta Karvisen ympärillä).

tertius5 Kesäkuu, 2012Ihan hvyin perehdytty. Pari painotusta olisi ansainnut tarkemmin:
1) markkinajohtajuus aikakauslehtipaperissa maailmanlaajuisesti antaa hinnoitteluvoiman ja markkinan hallinnan. nythän vielä poislyöntikisa käynnissä. Paperin “heikko” kannattavuus johtuu paljolti sellun osuuden erillisyydestä laskennassa.
2) piilovarallisuudessa Pohjolan Voiman omistus ja vahva asema energiapeluriksi tai sen realisoinnilla velattomaksi
3) kassavirran analysointi tällaisessa yhtiössä avainasemassa , UPM:llä nyt todella vahva
4) osingot ovat vain voittovarojen nostoja, joita toki riittää; mutta vielä tärkeämpää on tulosten diskonttaus
5) yhtiöllä on koko integraatioketju omassa hallinnassa

Ajatuksia markkinatilanteesta ja ostokohteista | Nordnet Blogi6 Kesäkuu, 2012[…] näillä hintatasoilla. Omista seurantayhtiöistäni ostotasoja lähestyvät seuraavaksi Sampo, UPM, Stora Enso, Nokian Renkaat ja Oriola-KD (ensiksi mainittu lähimpänä ostotoimeksiantoa). Jos […]

Conan7 Kesäkuu, 2012Kiitokset blogista. Mielenkiintoista ja harvinaisen hyvin perusteltua analyysiä.

Seuraava ei varsinaisesti liity tähän tekstiin mutta haluaisin kysyä
mitä mieltä olet teleoperaattoreista sijoituskohteena?

Mielestäni useat teleoperaattorit ovat tällä hetkellä melko maltillisesti arvostettuja, esimerkiksi teliasonera helsingissä tai eurooppalaiset operaattorit kuten Telefonica tai France Telecom on arvostettu alas, vaikka toimintaa on monella yhtiöllä paljon myös euroopan ulkopuolella. Esimerkkinä vaikkapa Telefonican Etelä-Amerikan toiminnot.
Ala on kuitenkin defensiivinen, kasvava ja suurimmat toimijat omaavat mielestäni tietyn kilpailuedun jo koonsa puolesta ja tarjoavat korkeaa osinkotuottoa.

JT8 Kesäkuu, 2012Aluksikin kiitokset hyvistä kirjoituksista!

Itselläni jäi kuitenkin vaivaamaan tuo “Tältä osin tulee ottaa myös huomioon yhtiön harjoittama payout ratio eli osingonjakosuhde, joka on selvästi alle sadan”.

Laskelmieni mukaan UPM-Kymmenen payout-ratiot ovat olleet seuraavanlaiset:

2000 31,5%
2001 38,9%
2002 78,1%
2003 125%
2004 42,8%
2005 150%
2006 115,4%
2007 468,8%
2008 negatiivinen tulos
2009 136,4%
2010 50,9%
2011 68,2%

Keskiarvoksi tulee 118,7%.

Jukka Oksaharju8 Kesäkuu, 2012JT: Tarkoitin tällä viittauksella nykyistä, voimassa olevaa osinkopolitiikkaa ja sen perusteella aivan viime vuosina jaettuja osinkoja. Pitää muistaa, että mainitsemmallasi ajanjaksolla pörssiyhtiöt ovat jakaneet ylimääräisiä osinkoja myös pääomaverotuksen muutosten vuoksi. Kiitos kuitenkin tarkentavista havainnoistasi. Pidän silti edelleen UPM:n nykyistä osingonjakosuhdetta ja absoluuttisen osingon määrää kestävänä.

Oman salkun välitilinpäätös | Nordnet Blogi3 Heinäkuu, 2012[…] UPM:n osto-ohjelma Osakkeen päätöskurssi 2.7.2012 on 9,075 euroa. Keskihankintahinta 8,00 euroa per osake. Prosentuaalinen tuotto euroissa bruttomääräisesti: +13,4% Berkshire Hathawayn osto-ohjelma Osakkeen päätöskurssi 2.7.2012 on $83.39. Keskihankintahinta $79.31 per osake. EUR/USD ostohetkellä 1,32. EUR/USD 2.7.2012 1,259. Prosentuaalinen tuotto euroissa bruttomääräisesti: +9,9% […]

Monialajohtaja26 Lokakuu, 2012Näimmekö tänään erään toteutuman osto-ohjelmassasi kun UPM painui alle 8 euron? Mitä mietteitä tuloksesta? Vahva osingonmaksaja UPM taitaa edelleen olla…

Jukka Oksaharju26 Lokakuu, 2012Monialajohtaja: Olen UPM:n osalta ehdottomasti ostolaidalla aivan lähiaikoina. Tänään minulta jäi toimeksiannon tekeminen valitettavasti väliin käytännön syistä. Hinta on nyt mielestäni houkutteleva suhteessa siihen, mitä rahalla saa. En kuitenkaan nosta yhtiön painoa kovin suureksi (max. 2-3% salkun arvosta). Katselen tällä hetkellä ostoaikeissa myös muutamaa ulkomaista yhtiötä. Ostin viikko sitten myös todella pienen määrän Coca-Colaa (KO), kun EUR/USD oli 1,313. Ulkomaisista sijoituksista kirjoitan enemmän viikon tai kahden sisään, kun uusia ostokohteita valuu salkkuun.

Jukka Oksaharju
Osakestrategi, Nordnet Suomi

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

avatar

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.