Sijoittamisen aktiiviset valinnat

Moni on varmaan joskus unelmoinut keinosta saavuttaa taloudellinen riippumattomuus lyhyessä ajassa, ostamalla ja myymällä arvopapereita oikeaan aikaan. Strategioita on taatusti yhtä monta kuin sijoittajia, mutta johdonmukaisesti ja yli ajan toimivat strategiat ovat valitettavan harvassa. Tuskin enemmistö rahastonhoitajista muuten jäisi vertailuindekseilleen (myös Suomessa). Siis nämä sadat tuhannet, ehkä miljoonat ammatikseen lisäarvoon pyrkivät sijoittajat maailmassa, jotka käyttävät kaiken aikansa lukemiseen ja joilla on kaikki kilkkeet ja hilavitkuttimet lisäarvon luomiseksi. On kuitenkin olemassa tiettyjä lainalaisuuksia, jotka on hyvä tuntea, teet sitten sijoituspäätökset itsenäisesti, muiden avulla, tai sekä että.

Vaurastuminen kuuluu ihmisoikeuksiimme

Kuten aikaisemmin blogissani olen todennut, merkittäväkin vaurastuminen on ihmisoikeus, johon lähes kaikilla ihmisillä on mahdollisuus pitkäjänteisen, kustannustehokkaan ja ajoissa aloitetun säästämisen avulla. Ihmisen suurin este tähän pomminvarmaan keinoon vaurastua on pitkäjänteisyyden puute.

On tosin tiettyjä lainalaisuuksia, joilla voi hakea parempaa tuottoa sijoituksillensa. Useimmille meistä paras ja todennäköisin keino päästä tavoitteeseen on kuitenkin tuo yllä esitetty kolmen tekijän kopla.

Riskitaso

Rahoitusmarkkinat maksavat korvausta lyhyen aikavälin unettomista öistä, eli korkeammasta riskistä paremman pitkän aikavälin tuoton muodossa. Mikäli sijoitat pitkäjänteisesti, lyhyemmän aikavälin heilahteluilla ei ole väliä. Silloin kannattaa sijoittaa korkean riskitason omaaviin kohteisiin, hyvällä hajautuksella (eli ei kaikkia munia samaan koriin). Tästä syystä myös varainhoitajien paremmuutta verrataankin tuotolla, joka on suhteutettu sen riskitasoon (esimerkiksi niin sanotun Shrape-luvun avulla).

Pienemmät yritykset

Amerikkalaisten tutkijoiden, Kenneth Frenchin ja viime vuonna taloustieteen Nobel-palkinnon voittaneen Eugene Faman, tutkimukset ovat osoittaneet että pienemmät, sekä kirjanpitoarvoltaan halvemmat yritykset (niin sanotut arvo-osakkeet) tuottavat paremmin kuin vastakkaisia ominaisuuksia omaavat yritykset. Valitsemalla suppean, isoimmista yrityksistä koostuvan vertailuindeksin rahastolleen ja ylipainottamalla pienempiä yrityksiä salkussaan, rahastonhoitaja saa ”ilmaista” kyytiä tuotolleen. Niin saat sinäkin.

Arvosijoittaminen

Yllä mainittujen akateemikkojen lisäksi Warren Buffett lienee viimeisten 52 vuoden aikana todistanut arvosijoittamisen kannattavuuden jokseenkin kiistattomasti. Warren Buffett oli jo ”self-made-miljonääri” vuonna 1962, kun hän alkoi ostaa tekstiiliyhtiö Berkshire Hathawayn osakkeita 1 025 000 dollarin omaisuudellaan. Tämän omaisuuden hän on tähän päivään mennessä kasvattanut jopa 65 miljardiin dollariin.

En nyt suoralta kädeltä osaa nimetä kasvusijoittamisella menestynyttä sijoittajaa, mutta se voi johtua tietämättömyydestäni. Samasta syystä voi johtua, että en myöskään osaa nimetä Hedge -strategialla menestynyttä henkilöä, muuta kuin tähdenlennon tehneen ja taloustieteen Nobel-palkinnon saaneen Myron Scholesin ja hänen Long-term Capital Management -rahastonsa. Se olisi kaatanut rahoitusmarkkinat jo vuonna 1998, ellei 14 pankin kesken olisi sovittu siihen mennessä historiallisesta 3,6 miljardin dollarin pelastusoperaatiosta, paikallisen finanssivalvojan säestyksellä.

Buffettin sijoitustyyli perustuu arvosijoittamisen isän, Benjamin Grahamin oppeihin. Buffett sijoittaa vain halpoihin, poikkeuksellisen hyviin yrityksiin joiden liiketoimintaa hän ymmärtää, ”ikuisiksi ajoiksi”. Kärjistäen voisikin sanoa, että Buffett on sijoitusuransa aikana rakennellut maailman parhaista yrityksistä koostuvaa indeksirahastoa.

Kehittyvät markkinat

Kehittyvissä markkinoissa on korkeampi riski kuin teollistuneissa maissa. Siksi sijoitusten kehittyviin markkinoihin pitäisi tuottaa paremmin pitkässä juoksussa. Tämän lisäksi informaatioedun aikaansaamisen mahdollisuus kehittyvillä markkinoilla on todennäköisempi kuin kehittyneissä maissa.

Kun teollistuneen maan suurinta yritystä, kuten esimerkiksi Nokiaa, seuraavat maailmanlaajuisesti sadat tuhannet analyytikot, reaaliajassa ja selkeällä englannin kielellä viestittynä, kehittyvän maan kasvuyritystä seuraa ehkä viisi analyytikkoa paikalliskielen ja haasteellisen englanninkielen sekoituksella. Puhumalla paikalliskieltä, käymällä paikan päällä ja rakentamalla suhteita paikallisiin informaatioedun saavuttaminen on huomattavasti uskottavampaa, kuin olemalla yksi satojen tuhansien analyytikoiden joukossa.

Aktiivisuuden lisäriski

Aktiivinen sijoituslähestyminen tuo mukanaan epätietoisuuden sijoitustoiminnan onnistumisesta. Siinä missä kuluja minimoimalla ja indeksirahastoihin sijoittamalla jo tänään tiedät, että sijoituksesi tuotto kuuluu tulevaisuuden parhaimmistoon, aktiivisen sijoitustyylin tulevaisuuden onnistumisesta ei voi etukäteen sanoa juuri mitään (katso perustelut täältä). Tämä koskee mitä suurimmassa määrin varsinkin hedge-riskirahastoja.

Perusta näkemyksesi todennettuun ilmiöön

Mikäli kaikesta huolimatta haluat hakea markkinoiden keskituottoa parempaa tuottoa sijoituksillesi aktiivisella näkemyksellä, kannattanee näitä näkemyksiä hakea yllä mainittujen ja todennettujen ilmiöiden piiristä.

Näin johdettuna eläkesäästöissä voisi esimerkiksi painottaa kehittyvien markkinoiden korkeariskisempiä, pienempien yritysten arvo-osakkeita – hyvällä hajautuksella, pitkäjänteisesti, ja mahdollisimman alhaisilla kuluilla, paikallisia asiantuntijoita hyödyntäen.

Ennen sitä kannattaa kuitenkin kysyä itseltään seuraavaa: jos useimmat ammattilaiset eivät pysty luomaan kestävää lisäarvoa aktiivisilla kannanotoilla, miten sinä pystyisit?

Yksi mahdollinen vastaus voisi olla: kurinalainen pitkäjänteisyys.

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292.