Nordnet Blogi
Vieraskynä
vieraileva kirjoittaja

Sijoituspalvelulaki ja sijoittajansuoja – näin tarkistat, mihin asiakaskategoriaan kuulut

Sijoituspalvelulaki on tärkeä henkilöille, jotka ovat mukana liiketoiminnassa, jossa tarjotaan sijoituspalvelua tai harjoitetaan sijoitustoimintaa.

Tiesitkö, että sen mukaan asiakkaat jaotellaan kolmeen eri ryhmään:

  • Asiakkaisiin
  • Ammattimaisiin asiakkaisiin ja
  • Ei-ammattimaisiin asiakkaisiin

Mikäli toimit sijoittajana, tiedätkö mihin asiakasryhmään tai asiakasryhmiin kuulut?

Tämän blogikirjoituksen tarkoituksena on 1) selventää, mitä sijoituspalvelulaissa tarkoitetaan näillä erilaisilla asiakasta koskevilla käsitteillä ja 2) tuoda esiin, miksi sijoittajan kannattaa olla kiinnostunut siitä, kuuluuko hän ammattimaisten vai ei-ammattimaisten asiakkaiden ryhmään.

Aloitetaan asiakkaasta.

Asiakas

Mitä asiakkaalla tarkoitetaan? Sijoituspalvelulain mukainen asiakkaan määritelmä on melko yksinkertainen: Tässä laissa asiakkaalla tarkoitetaan luonnollista tai oikeushenkilöä, jolle sijoituspalveluyritys tarjoaa sijoitus- ja oheispalveluja.

Asiakkaat ovat kuitenkin sijoituspalvelulain mukaan jaettavissa vielä erikseen ammattimaisiin ja ei-ammattimaisiin asiakkaisiin, ja tämä on pääasiassa tämän kirjoituksen mielenkiinnon kohteena.

Ammattimainen asiakas

Mitä siis tarkoitetaan ammattimaisella asiakkaalla? Sijoituspalvelulaki määrittelee ammattimaisen asiakkaan seuraavasti:

(ja kyllä, lista on pitkä, joten voit silmäillä listaa ja lukea tarkemmin viimeisen kohdan):

“Tässä laissa ammattimaisella asiakkaalla tarkoitetaan:

1) rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa harjoittavaa tai säänneltyä yhteisöä ja siihen rinnastettavaa ulkomaista viranomaisvalvonnassa olevaa:

a) sijoituspalveluyritystä;

b) luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettua luottolaitosta;

c) sijoitusrahastolaissa tarkoitettua rahastoyhtiötä ja säilytysyhteisöä sekä vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettua vaihtoehtorahastojen hoitajaa, säilytysyhteisöä ja erityistä säilytysyhteisöä;

d) kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitettua pörssiä;

e) arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetussa laissa tarkoitettua arvopaperikeskusta, ulkomaista arvopaperikeskusta sekä keskusvastapuolta;

f) vakuutusyhtiölaissa tarkoitettua vakuutusyhtiötä;

g) työeläkevakuutusyhtiöistä annetussa laissa tarkoitettua työeläkevakuutusyhtiötä, eläkesäätiölaissa tarkoitettua eläkesäätiötä ja vakuutuskassalaissa tarkoitettua eläkekassaa;

h) EU:n vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 4 alakohdassa tarkoitettuja paikallisia yrityksiä;

i) hyödykkeitä ja hyödykejohdannaisia omaan lukuunsa ostavaa ja myyvää yritystä;

j) muuta kuin a–i alakohdassa tarkoitettua yhteisösijoittajaa;

2) suuryritystä, joka täyttää viimeksi päättyneeltä täydeltä tilikaudelta laaditun tilinpäätöksen mukaan vähintään kaksi seuraavista vaatimuksista:

a) taseen loppusumma on vähintään 20 000 000 euroa;

b) liikevaihto on vähintään 40 000 000 euroa;

c) omat varat ovat vähintään 2 000 000 euroa;

3) Suomen valtiota, Valtiokonttoria, Ahvenanmaan maakuntaa, ulkomaista valtiota ja osavaltiota sekä valtionvelkaa hoitavaa ulkomaista toimielintä;

4) Euroopan keskuspankkia, Suomen Pankkia ja siihen rinnastettavaa ulkomaista keskuspankkia sekä Kansainvälistä valuuttarahastoa, Maailmanpankkia, Euroopan investointipankkia ja niihin rinnastettavaa muuta kansainvälistä yhteisöä tai organisaatiota;

5) yhteisösijoittajaa, jonka pääasiallisena toimialana on rahoitusvälineisiin sijoittaminen;

6) muuta asiakasta, jota sijoituspalveluyritys 2 momentin perusteella kohtelee ammattimaisena asiakkaana.” (kursivointi kirjoittajan)

Edellä olevasta pitkästä listasta mielenkiintoisin on yksityishenkilölle, joka sijoittaa aktiivisesti, listan viimeinen eli 6) kohta. Sen mukaan asiakas voi olla ammattimainen, jos sijoituspalveluyritys tätä sellaisena kohtelee. Tälle on kuitenkin laissa olemassa lisäehtoja.

Lisäedellytykset ammattimaiselle asiakkuudelle

Ensimmäinen edellytys sille, että sijoituspalveluyritys voisi kohdella yksityishenkilöä ammattimaisena asiakkaana on se, että yksityishenkilö sitä itse pyytää.

Toiseksi sijoituspalveluyrityksen on arvioitava, että asiakkaalla on valmiudet tehdä itsenäisiä sijoituspäätöksiä ja ymmärtää niihin liittyvät riskit.

Tämän lisäksi asiakkaan on ammattimainen ollakseen täytettävä vielä vähintään kaksi seuraavista sijoituspalvelulain mukaisista vaatimuksista:

“1) asiakas on toteuttanut huomattavan suuria liiketoimia kyseisillä markkinoilla keskimäärin kymmenen kertaa neljännesvuodessa neljän viimeksi kuluneen vuosineljänneksen aikana;

2) asiakkaan sijoitusvarallisuuden arvo on yli 500 000 euroa;

3) asiakas työskentelee tai on työskennellyt rahoitusalalla ammattimaisesti vähintään vuoden tehtävässä, joka edellyttää tietämystä suunnitelluista liiketoimista ja palveluista.”

Entä sitten ei-ammattimainen asiakas?

Ei-ammattimainen asiakas

Ammattimaisen asiakkaan määrittelyn jälkeen on paljon helpompi määritellä ei-ammattimainen asiakas.

Sijoituspalvelulain mukaan ei-ammattimaisella asiakkaalla nimittäin tarkoitetaan kaikkia muita kuin ammattimaisia asiakkaita. Toisin sanoen iso osa yksityishenkilöistä, jotka tekevät sijoituksia tai tarvitsevat esimerkiksi sijoitusneuvontaa, todennäköisesti kuuluvat tähän ei-ammattimaisten asiakkaiden ryhmään.

Mutta miksi minua pitäisi kiinnostaa se, kuulunko ammattimaisten vai ei-ammattimaisten asiakkaiden ryhmään?

Mitä eroa on ammattimaisella ja ei-ammattimaisella asiakkaalla?

Tässä blogikirjoituksessa ei ole tarkoitus käydä yksityiskohtaisesti läpi kaikkia mahdollisia eroja ammattimaisen ja ei-ammattimaisen asiakkaan välillä, mutta esille otetaan ainakin yksi keskeinen ero.

Sijoituspalvelulaki auttaa Suomessa ns. MiFID II -direktiivin tavoitteiden täytäntöönpanemisessa. Tuon direktiivin tavoitteena on esimerkiksi sen johdanto-osan 86. perustelukappaleen mukaan:

“Tämän direktiivin yhtenä tavoitteena on sijoittajien suojaaminen. Sijoittajien suojaa koskevat toimenpiteet olisi mukautettava kunkin sijoittajaryhmän (ei-ammattimaisten eli vähittäis- tai yksityissijoittajien, ammattimaisten sijoittajien ja vastapuolten) erityispiirteiden mukaisiksi. Jotta voidaan tehostaa palvelujen tarjontaan sovellettavaa säätelykehystä asiakasryhmistä riippumatta, on kuitenkin aiheellista ilmaista selvästi, että periaatteita rehellisestä, tasapuolisesta ja ammattimaisesta toiminnasta sekä rehellisestä, selkeästä ja harhaanjohtamattomasta viestinnästä sovelletaan kaikkiin asiakassuhteisiin.”

Edellä olevasta on siis hyvin selkeästi nähtävissä yksi direktiivin keskeinen tavoite: parantaa sijoittajien suojaa. Se, miten tuo tavoite saavutetaan ja millaisin toimenpitein, riippuu puolestaan siitä, mihin ns. asiakas- tai sijoittajaryhmään henkilö kuuluu.

Lyhyesti voidaan kuitenkin todeta, että ei-ammattimaisten asiakkaiden suoja on kattavampi kuin ammattimaisten asiakkaiden. Tämän vuoksi yksityishenkilöille voi olla edullista tulla luokitelluksi nimenomaan ei-ammattimaisten asiakkaiden joukkoon.

Millaisia eroja sijoittajansuojassa on?

Otetaan tästä yksi esimerkki. Yksi merkittävä ero liittyy sijoittajansuojaan tilanteessa, jossa sijoituspalveluyritys ei suorita sopimuksen mukaisesti hallussaan olevia sijoittajan selviä ja riidattomia saamisia.

Tällöin sijoittajan on korvauksen saamiseksi ilmoitettava asiasta Finanssivalvonnalle. Finanssivalvonnan on tässä tilanteessa 21 päivän kuluessa edellä mainitun ilmoituksen saamisesta päätettävä, tuleeko Sijoittajien korvausrahaston suorittaa sijoittajan saamiset.

Edellytyksenä sille, että Sijoittajien korvausrahasto on velvollinen saamiseen suorittamaan, on se, että saaminen on jäänyt suorittamatta, koska sijoituspalveluyritys on:

  • asetettu konkurssiin tai
  • sijoituspalveluyritystä koskeva yrityksen saneerauksesta annetussa laissa tarkoitettu saneerausmenettely on aloitettu taikka
  • sijoituspalveluyrityksen maksukyvyttömyydestä, joka ei Finanssivalvonnan arvion mukaan ole tilapäistä, on saatu riittävä selvitys.

Toisin sanoen tilanteet, joissa sijoittajan on mahdollista saada tällaista suojaa Sijoittajien korvausrahaston kautta, liittyvät tilanteisiin, joissa sijoituspalveluyritys on maksukyvytön.

Sijoittajien korvausrahastosta ei siis voi saada suojaa tilanteissa, joissa sijoituspalveluyrityksen maksukyvyttömyys on vain tilapäistä eli kun sijoituspalveluyritys pian kykenee suoriutumaan velvoitteistaan. Samoin suojaa ei voi saada korvausrahastosta silloin, kun sijoituspalveluyritys on haluton suorittamaan velvoitteensa tai kun se jättää velvoitteet suorittamatta omaa huolimattomuuttaan. Näin menetellään myös tilanteissa, joissa on kyse saamisen jäämisestä suorittamatta lakon, teknisten ongelmien tai muiden ylivoimaisiksi esteiksi luokiteltavien syiden takia.

Kun saaminen jää korvausrahastosuojan ulkopuolelle, tulee sijoittajan turvautua normaaliin tuomioistuinmenettelyyn saamisen turvaamiseksi.

Sijoittajan on myös syytä huomata, ettei Sijoittajien korvausrahastosta voida korvata myöskään arvopaperien kurssimuutoksista aiheutuvia tappioita.

Vielä on kuitenkin jäänyt ilman vastausta se tärkeä kysymys, mihin asiakas- tai sijoittajaryhmään on kuuluttava, jotta saisi edukseen Sijoittajien korvausrahaston tarjoaman suojan.

Kuka kuuluu Sijoittajien korvausrahaston tarjoaman suojan piiriin?

Kysymykseen löytyy oikeastaan suora vastaus sijoituspalvelulaista:

“Suojan piiriin kuuluu sijoittaja, jolle sijoituspalveluyritys on tarjonnut sijoituspalvelua.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, suojan piiriin eivät kuulu ammattimaisten asiakkaiden saamiset eivätkä sellaisen sijoittajan saamiset, joka on aiheuttanut sijoituspalveluyrityksen taloudelliset vaikeudet, hyötynyt niistä tai vaikeuttanut niitä.” (kursivointi kirjoittajan)

Sijoittajien korvausrahaston tarjoaman suojan piiriin eivät siis kuulu ammattimaisten asiakkaiden saamiset. Tämä johtuu siitä, että ammattimaisilla asiakkailla katsotaan olevan ei-ammattimaisia asiakkaita parempi mahdollisuus tuntea käyttämänsä sijoituspalveluyritys sekä kyky arvioida kyseisen sijoituspalveluyrityksen käyttämiseen liittyvää riskiä.

Näin ollen ei-ammattimaisille asiakkaille kertyy sijoituspalveluyrityksen maksukyvyttömyystapauksissa melkoista hyötyä ammattimaisiin asiakkaisiin verrattuna siitä, että heidät katsotaan nimenomaan ei-ammattimaisiksi asiakkaiksi.

Kuinka paljon Sijoittajien korvausrahastosta korvataan?

Samalle sijoittajalle korvataan 9/10 sijoittajan samalta sijoituspalveluyritykseltä olevasta saamisen määrästä. Korvattava määrä on kuitenkin enintään 20 000 euroa.

Jos sijoittajalla olisi siis 20 000 euron saaminen sijoituspalveluyritykseltä, korvattaisiin hänelle 18 000 euroa. Mikäli sijoittajalla taas olisi 40 000 euron saaminen, korvattaisiin hänelle enimmäissumman mukainen 20 000 euroa.

Toivottavasti blogikirjoitus on auttanut näkemään, että yksityishenkilöt ovat useimmiten sijoituspalvelulain mukaisia ei-ammattimaisia asiakkaita ja tästä johtuen yksityishenkilöiden sijoittajansuoja on useimmiten ammattimaisia asiakkaita kattavampi.

Niko Laukkonen
Yrittäjä, lakimies
sopimuspohja.com

Niko Laukkonen (OTM, LKV) on juridisia palveluita tuottavan eLakitoimiston perustaja. eLakitoimiston ylläpitämä palvelu sopimuspohja.com auttaa yksityishenkilöitä ja yrityksiä luomaan tarvitsemiaan juridisia asiakirjoja itsenäisesti.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jätä kommentti

Kommentoi ensimmäisenä

avatar

Tilaa uutiskirje

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Tilaa

Tilaa
Tilaa uutiskirje
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Tilaa
Tilaa uutiskirje
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi