Nordnet Blogi

Sijoitusten tuotto-odotus?

Paljonko sijoittamisella voi odottaa vaurastuvan?

Edellä mainittuun kysymykseen pyritään vastaamaan esittämällä erilaisia reaalituotto-odotuksia sijoituksille.  Näitä arvioita onkin sitten aina maasta taivaaseen. Otan esimerkiksi ja lähtökohdaksi 4 % tuotto-oletuksen, joka esitetään eläketurvakeskuksen raportissa 2009:4. Tässä raportissa lähdetään 4.0 % reaalituotto-oletuksesta vuodesta 2016 lähtien. Laskelmissa käytetään vaihtoehtoina lisäksi matalaa tuotto-oletusta 3 % ja korkeaa tuotto-oletusta 5.0 %.  Onko 4.0 % realistinen?

Benchmarkkina olisi hyvä käyttää pitkän aikavälin kv-aikasarjoja ja niihin perustuvia tuotto-laskelmia. Näitä on saatavilla esim. Credit Suisse Global Investment Returns Yearbook 2010 ja Credit Suisse Global Investment Returns Yearbook 2011. 2011 vuosikirjasta saa Suomelle osake-, velkakirja-, ja rahamarkkinareaalituotot aikavälille 1900-2010:

Rahamarkkina: -0.5 %

Joukkovelkakirjat: -0.2 %

Osakkeet: 5.4 %

Seuraavaksi tehdään reaalituottoesimerkki työeläkejärjestelmän varojen allokaatiosta. Luokitellaan ja oletetaan optimistisesti (osakkeista paras tuotto) 60 % osakkeisiin, 30 % joukkovelkakirjoihin ja 10 % rahamarkkinasijoituksiin. Hypoteettinen sijoitusportfolio olisi tuottanut 3.16 %. Jos osakeallokaatioksi oletetaan 50 %, hypoteettinen sijoitusportfolio olisi tuottanut 2.61 %.

Jos otetaan Euroopan vastaavat luvut samasta raportista, suuremmalla osakepainolla olisi tuottoa tullut 3.22 % ja pienemmällä osakepainolla 2.82 %.

Jos huomioidaan vielä kustannukset, olisivat kaikki tuotto-laskelmat tippuneet alle 3 %, joka oli ETK:n raportissa alle matalan tuotto-oletuksen. Eli nyt työeläkejärjestelmän matala reaalituotto-oletus on korkeampi kuin mitä yllä mainitussa esimerkissä  olisi tuottoa saatu Suomesta tai Euroopasta 1900-2010 (suuri osa eläkesijoituksista suuntautuu Suomeen ja Eurooppaan)!?

ETK:n oletukset tuntuvat jotenkin järjettömiltä, mutta en ymmärrä mistä luvut tulevat. Siirryn eläketurvakeskuksen keskustelualoitteeseen 2009:6, jossa sijoitustuottoja mallinnetaan. s. 9 lähtien perustellaan valintaa käyttää Saksan aineistoa. Aineisto kuvataan sivulla s. 20 , jotka ovat kaikki Yhdysvalloista ja Saksasta. Aineisto on ymmärtääkseni pääosin 1900-luvun jälkipuolelta? Miksi tällaisissa laskemissa käytetään Saksaa ja Yhdysvaltoja kuvaamaan Suomalaisten sijoituksia (globaalia sijoitusportfoliota, jonka pääpaino on Suomi) ja vielä näin lyhyillä aikasarjoilla, kun esim. Global Finance Datan tietokannasta, jota keskustelualoitteen tekemisessä käytettiin, löytyy laajempaakin aineistoa ja vieläpä 1800-luvulta?

Näissä analyyseissa saattaa olla huomattava ”eloonjäämisharha”, kun valitaan kaksi hyvin selviytynyttä markkinaa  peruutuspeiliin katsoen. Eloonjäämisharha on kuin ravikilpailu, jossa 6 hevosesta pääsee maaliin 3, jonka jälkeen näiden 3 hevosen perusteella päätellään millaisia kaikki hevoset tulevat myös jatkossa olemaan. Tulevaisuuden kuva luodaan siis vain voittajien perusteella. Lisäksi osaketuottojen otos  1900-luvun jälkipuolelta on liian lyhyt, joka on erityisesti ongelma yksittäisten markkinoiden kohdalla, joiden reaalituottojen keskiarvot voivat sykleittäin huomattavasti vaihdella, esim. Suomen osakemarkkinan tuotot olivat 1920-1970 todella huonoja ja tämän jälkeen huomattavasti parempia. Lisäksi pitkällä aikavälillä (esim. 30 vuotta) maailma voi muuttua niin paljon. Tällöin mikään subjektiivinen perustelu siitä, miten jokin markkina kuvaa jotain toista tulevaisuudessa pätee hyvin heikosti.

Mikä tuotto-odotus olisi oikeasti osakkeille ja sijoituksille järkevä?

Käytetään globaalia osakeindeksiä, jonka kohdalla tuottojen voidaan odottaa keskiarvoutuvan nopeammin. Yksittäiset markkinat saattavat poiketa globaalien osakkeiden tuotoista pitkiä aikoja (vrt. esim. Credit Suissen raportin osakemarkkinoiden kehitystä: Japani ja muut globaalit osakkeet 1990-). Credit Suissen 2011 raportin mukaan eri markkinoista 1900-2010 luodun indeksien tuotot olisivat olleet seuraavat:

Rahamarkkina: 1.0  %

Joukkovelkakirjat: 1.6 %

Osakkeet: 5.5 %

Kv-indeksillä saadaa hypoteettisten portfolioiden reaalituottojen tuloksiksi 3.88 % ja 3.49 %. Jos tästä vähennetään eloonjäämisharha ja kustannukset mennään jonnekkin 2  % – 3 %. Tämä on mielestäni realistinen tuotto-odotus sijoituksille kustannusten jälkeen eikä mikään toive joulupukille.

Globaaliin osakeportfolioon sijoittaminen on toki pitkällä aikavälillä tuottavinta. Globaaliin portfolioon sijoitettaessa yksittäisten markkinoiden ”pitkät koomat” on mahdollista välttää ja tuotot keskiarvoutuvat tehokkaimmin. Reaalinen tuotto-odotus globaalille osakeportfoliolle on mielestäni 3 % – 4 % sijoittettaessa kustannustehokkaasti indeksirahastoihin.

 

Photo credit: s_falkow / Foter / CC BY-NC

 

/Jarkko Peltomäki

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

avatar

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.