Nordnet Blogi

Suurimmat sijoitusvirheeni vuonna 2011 (ja aiemmin)

Havahduin menneen vuoden aikana siihen, miten vaikeaa on yksityiskohtaisesti laaditun sijoitusstrategian jalkauttaminen ja kurinalainen toteuttaminen käytännön tasolla. Kuvailen tässä blogimerkinnässä melko alastomana oman sijoitustoimintani viimeisimpiä virheitä ja kerron sijoitusfilosofiani pysyvistä muutoksista vuonna 2011.

Tiedän kertoa viime vuosien sijoituskokemusteni perusteella, että menestyksen hetket (siinä määrin kun niitä on ollut) ovat sokaisseet harkintakykyäni jonkin verran. Hyvien sijoitusten jälkeen olen ollut hyvin altis ottamaan entistä suurempia riskejä ja korottamaan panoksia. Kahden vuoden nousujakson (maaliskuu 2009 – helmikuu 2011) aikana tämä on ollut tietysti täysin ylimääräisiä ja osin myös tiedostamattomia sijoitusriskejä aiheuttava tekijä, johon kiinnitän jatkossa tarkkaavaisuutta.

Vuonna 2011 huomasin myös yliarvioineeni järjestelmällisesti jo pitkään henkilökohtaisen osaamiseni roolin sijoitusvoittojen syntymisessä. Tämä on johtanut luonnollisesti sekä sattuman osuuden että kantamieni sijoitusriskien aliarvioimiseen. Virhe lienee inhimillinen, sillä onnistumisista on helppoa ottaa kunnia itselleen, siinä missä vaikeuksien syitä on miellyttävämpää heijastaa toisaalle. Jatkossa on siis tärkeää olla rehellisempi ja ennen kaikkea realistisempi myös itselleen, jotta kehittyminen sijoittajana olisi mahdollista.

Syksyn 2008 kurssiromahduksen jälkeen olen kokenut äärimmäisen tärkeäksi pohtia oman roolini merkitystä erityisesti tappiollisissa ja muutoin huonoissa sijoituksissa. Olen laatinut itselleni ja blogin lukijoille 12 avustavaa kysymystä, jotka jokaisen olisi syytä kysyä itseltään huonojen sijoitusten jälkeen. Tässä vaiheessa oletan, että lukijalla on jonkinlainen käsitys omasta sijoitussuunnitelmastaan. Jos mitään järjestelmällistä suunnitelmaa ei vielä edes ole, on syytä ryhtyä välittömästi laatimaan sellaista.

Kysymyksenasettelut ovat siis lähtökohtaisesti seuraavanlaiset.

1.    Olisinko voinut tehdä jotain hyvin oleellisesti toisin?
2.    Poikkesinko huonossa sijoituksessa omista sijoitusperiaatteistani?
3.    Mitkä olivat epäonnistumiseni todellisen syyt?
4.    Syntyivätkö osto- ja myyntipäätökseni järjen vai tunteen perusteella?
5.    Muutinko sijoitussuunnitelmaani ns. hädän hetkellä?
6.    Analysoinko riittävästi yhtiötä, vai hyppäsinkö vain kurssikehityksen matkaan?
7.    Johtuiko huono menestykseni yhtiökohtaisista yllätyksistä vai muista syistä?
8.    Aliarvioinko sijoituskohteeseen liittyviä riskejä ostohetkellä?
9.    Vai havahduinko riskeihin vasta niiden toteutuessa?
10.  Teinkö osto- ja myyntipäätökset kiireessä vai harkiten?
11.  Olinko suunnitellut sijoitukselle ajallista horisonttia? Jos olin, pysyinkö siinä?
12.  Mitä voisin tehdä tulevaisuudessa paremmin?

Eräs selvä henkilökohtainen virheeni vuonna 2011 liittyy liian suureen hetkelliseen velkarahoituksen osuuteen suhteessa salkkuni omaan pääomaan. Toteutin laajamittaista osakesalkun vivutusta jo syksystä 2008 alkaen (aloittaen huomattavasti liian aikaisin), kunnes purin koko velkapositioni helmi-maaliskuussa 2011 (markkinanäkemyksen kääntymisen vuoksi). Velkasijoittaminen on ollut salkkuni osalta hyvin kaksipiippuinen asia: taloudelliselta kannalta melko hyvin onnistunutta, mutta riskienhallinnan näkökulmasta aivan liian optimistisesti arvioitua. Tulevaisuudessa on syytä pyrkiä salkunhoidon osalta samaan tuottoon, mutta jonkin verran pienemmällä riskillä. Tämä tarkoittaa velkarahoituksen hyödyntämisen osalta ainakin suurempaa turvamarginaalin vaatimusta ja korostuneen valikoivaa sijoituskohteiden haarukointia (kts. kriteerejä esimerkiksi tämän kirjoituksen lopusta).

Velalla sijoittamiseeni liittyy myös toinen tapahtumasarja, jossa on selvää parantamisen varaa. Kun kurssitasot alkoivat vähitellen palautua kesästä 2009 alkaen, olin juuri selvinnyt sijoitusurani karmeimmasta kokemuksesta (velkaisella salkulla finanssikriisin pohjalle asti) ja ryhdyin ”korottamaan panoksia”. Tämä tapahtui tietysti lisäämällä velan absoluuttista määrää eli ottamalla lisää sijoituslainaa kasvaneita vakuusarvoja vastaan. Vivutetun salkun kurssinousu oli luonut tilanteen, jossa salkkuni oman ja vieraan pääoman suhde ei juurikaan muuttunut lainan lisäämisen vuoksi, mutta absoluuttinen sijoitusvelkani kasvoi määrältään hyvin merkittävästi puolentoista vuoden ajan. Salkkuni velan kasvattaminen huipentui joulukuussa 2010, mikä tuntuu nyt noin vuosi jälkeenpäin ajateltuna aivan tarpeettoman riskialttiilta. Pyramidia oli rakennettu salkkuuni jo liian kauan. Olin sokaistunut tuottojen tavoittelusta ja kohtuullisen hyvästä sijoitusmenestyksestä, mikä tarkoitti riskienhallinnan tiedostamatonta laiminlyömistä. Vuoden 2012 alussa ajattelen, että menestyvän sijoittajan strategia ei ole vain hyökkäämistä – on pakko myös puolustaa jatkuvasti. Riskienhallintaa on syytä tarkastella säännöllisesti myös hyvinä aikoina, sillä suhdanteen kääntyessä se tulee huomattavasti kalliimmaksi. Ei liene tarvetta korostaa, että riskistrategian merkitys kasvaa erityisesti vieraalla pääomalla sijoitettaessa. Velkarahoituksen hyödyntäminen kasvattaa sijoitustoiminnassa merkittävästi paitsi tuottomahdollisuuksia, myös salkun riskiprofiilia.

Olin kuvitellut sijoitusfilosofiani mahdollistavan osakeostot velkarahalla vain silloin, kun pörssit ovat laskusuhdanteessa. Ajatus vastaa ”yritysostajan näkökulmaa” sijoittamisesta, sillä näen markkinoilla yhtiökohtaisia mahdollisuuksia silloin, kun kurssiliikkeet voimistuvat lyhytaikaisen spekuloinnin vuoksi. Saman sijoitusfilosofian mukaan salkun velkarahoituksen osuutta pitäisi keventää aikana, jolloin kurssit ovat toipumassa. Kun nyt tarkastelen viimeisen noususuhdanteen sijoituksiani, huomaan toimineeni jokseenkin omaa sijoitus- ja riskistrategiaani vastaan yli vuoden ajan. Uskon tämän johtuvan ennen kaikkea onnistumisten sokaisevasta ja arroganssia luovasta vaikutuksesta. Tärkein tulevaisuutta varten saamani opetus on siis se, että on elintärkeää pysyä kurinalaisesti omassa alkuperäisessä sijoitussuunnitelmassaan. Korostan tässä yhteydessä vielä sitä, että suunnitelman laatiminen ja toteuttaminen ovat kaksi täysin eri asiaa (vrt. yrityksen strategiatyö).

Onnekseni velka ei kuitenkaan ollut salkussani vain ”veli otettaessa”. On syytä mainita myös yksi valonpilkahdus, sillä olin kuitenkin onnistunut laatimaan hyvin järjestelmällisen toimintastrategian juuri siltä varalta, että osakemarkkina tai oma näkemykseni talouden yleisestä kehityksestä kääntyisi laskuun. Myin muutamia sijoituksia verraten rauhallisissa markkinaolosuhteissa helmikuussa 2011. Tein myös suunnitelman mukaista (ja tuolloin kipeältä tuntuvaa) riskienhallintaa Japanin järistyksen yhteydessä maaliskuun puolivälissä 2011, minkä jälkeen myin markkinanäkemykseni kääntymisen perusteella viimeisetkin velkarahalla tekemäni sijoitukset maaliskuun loppupuolella. Tämän jälkeen en ole toistaiseksi palannut velkarahoituksen pariin.

Edellisen kappaleen opetus on lyhyesti sanottuna se, että sijoittajan tulee kyetä keventämään osakepainoa myös kurssien alamäessä. Riskejään menestyksekkäästi hallitseva sijoittaja ei voi jäädä ”odottelemaan kurssien toipumista”. Kovin pitkäksi kävisi ainakin oma odotusaikani, jotta pääsisin jälleen myymään esimerkiksi velalla ostamaani Sanomaa yli 16 euron osakekohtaiseen kappalehintaan. Laskeviin osakekursseihin myyminen on ollut jokaisessa laskusuhdanteessa itselleni myös selvä kasvun paikka. Mielessäni on käynyt usein inhimillinen ajatus siitä, paljonko osakkeesta sai vielä viikkoa tai kahta aiemmin.

Sijoitusvuoden ensimmäinen opetus:

”Kun käytät vierasta pääomaa sijoitustoimintasi rahoituslähteenä, laske tarkat turvamarginaalit ja kurssitasot, joiden kohdalla kevennät salkkusi lainoitus- ja riskitasoja. Riippuen lainasopimuksesi ja vakuustarkastelun luonteesta, joudut paitsi yhtiökohtaisen kehityksen, myös osakkeen melko sattumanvaraisen lyhyen tähtäimen kurssikehityksen armoille. Riskistrategia on syytä laatia yksityiskohtaisesti ennen osakesijoitusten tekemistä, eikä vasta jäävuoren näkyessä komentosillalta. Suunnitelmallinen riskien keventäminen on myös tarvittaessa parempi tehdä itse hyvissä ajoin kuin jättää se lopulta muiden tehtäväksi paniikin hetkellä puolestasi. On tärkeää huomata, että riskienhallintaan liittyvä suunnittelu ei yksin riitä. Strategia on tarkoitus viedä poikkeuksetta myös käytäntöön, mikä vaatii sijoittajalta kykyä kotiuttaa tappioita ja myydä tarvittaessa laskeviinkin kurssitasoihin. Kun kyse on osakesalkun riskienhallinnasta, on unohdettava eilisen päivän tarjoustasot, sillä niihin ei voi enää ostaa eikä myydä. Jokainen sijoittaja tekee inhimillisiä virheitä, joten luovu todellisuudentajuasi vääristävästä arroganssista, joka luo vaarallisimmillaan hyvänolon tunteen omasta erehtymättömyydestä.”

Seuraava selkeä sijoitusvirheeni vuonna 2011 ei aiheuttanut salkulleni mitään erityistä katastrofia. Opetus liittyy kiteytetysti siihen, millaisia yhtiöitä haluan omistaa suhdanteesta riippumatta. Tämä koskee sekä lyhyen että pitkän tähtäimen sijoituskohteita. Oikeastaan voisin laajentaa kysymystä myös siihen, millaisia yhtiöitä haluan omistaa paitsi omalla, myös velkarahalla. Edelleen ajatusta jatkamalla pääsen lopulta siihen, mitkä yhtiöt ovat mieluisimpia omistettavia talouden laskusuhdanteessa, jos jotain osakkeita pitää ylipäätään omistaa.

Edellä kuvattu virhearvioni on liittynyt viime vuosina erityisesti lyhyen tähtäimen sijoituskohteiden valintaan. Omistin vuosina 2009-2011 mm. Sanomaa, Tietoa ja Keskisuomalaista, jotka ovat olleet yhtiöinä jo kauan mm. selvästi voitollisia ja osingonmaksukykyisiä toimialojensa markkinajohtajia. Jälkikäteen arvioituna tein kuitenkin kyseisten yhtiöiden kohdilla liian monia kompromisseja ja myönnytyksiä, jotta ne kelpasivat salkkuni sijoitusfilosofian mukaisiksi ostokohteiksi. En siis pystynyt noudattamaan täysin kurinalaisesti suunnittelemaani järkeen pohjautuvaa sijoitusstrategiaa, jonka varaan uskon edelleen parhaiden osakesijoitusten perustuvan.

Sijoitusvuoden toinen opetus:

”Laadi sekä yhtiöiden laadulliset että määrälliset kriteerit huomioiva toteutuskelpoinen sijoitusfilosofia, joka on oma, yksityiskohtainen ja analyyttinen. Tämän jälkeen tärkein tehtäväsi on noudattaa laadittua suunnitelmaa kurinalaisesti ilman tunteiden hallitsevaa vaikutusta sijoituspäätöksissäsi. Harkitse erityisen tarkoin sitä, millaisissa yhtiöissä haluat olla omistajana paitsi hyvinä, myös taloudellisesti huonoina aikoina. Kun pörssin kurssijuhlat menevät vuodeksi tai useammaksi hengähdystauolle, olet kuitenkin edelleen yrityksissä osaomistajana. Matalalento sujuu sitä mukavammin, mitä laadukkaampaan yhtiöön olet varasi alun perin sijoittanut. Harkitse yhtiövalintoja vielä uudestaan, kun sijoitat myös lainarahoja. Vaadi pankin rahoilla sijoittaessasi myös enemmän turvamarginaalia. Tee lyhyenkin tähtäimen osakesijoitukset vain niihin yhtiöihin, joissa voisit kuvitella olevasi myös pitkäjänteisenä osakkeenomistajana. Ei siis enää sijoituksia laadultaan keskinkertaisiin yhtiöihin, jos ne eivät ole tarjolla todella räikeään alihintaan.”

Sijoitusvuoden parannuskohteena koen vielä sen, että minun olisi pitänyt huoltaa paremmin salkkuni maantieteellistä hajautusta. Hieman tämän kirjoituksen toista opetusta sivuten lienee selvää, että hyvin hajautettua salkkua ei voi muodostaa vain Helsingin pörssin yhtiöistä.

Kotipörssistämme löytyy mielestäni tällä hetkellä korkeintaan kymmenen erinomaista yhtiötä, joista olen käsitellyt viime syksyn aikana Nokian Renkaita, Nordeaa, Sampoa ja Olvia. Kannattaa siis suunnata katse myös esimerkiksi muihin Pohjoismaihin.

Hajautus ei ole itselleni suinkaan aivan uusi asia. Olen noudattanut salkussani maantieteellistä hajautusta viime aikoina esimerkiksi siten, että Olvin liiketoiminnan kautta olen mukana Suomen lisäksi mm. Baltiassa ja Valko-Venäjällä. Nordea-omistukseni myötä olen sidoksissa myös Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan. Myös esimerkiksi Nokian Renkaat on seurantalistallani Helsingin pörssin parhaana erityisen Venäjä-orientoituneena yhtiönä. Olen myös omistanut yhtiötä vuosina 2004 – 2011 useaan kertaan.

Voisin tehdä kuitenkin jatkossa huomattavasti enemmän, jotta salkkuni ei olisi aivan niin korostuneen Eurooppa-keskeinen. Tulen alkaneena vuonna toimimaan siis enemmän myös kansainvälisillä osakemarkkinoilla, mistä tulen kirjoittamaan myös blogiin muiden osto-ohjelmieni tapaan.

Sijoitusvuoden kolmas opetus:

”Huomioi omien salkkuyhtiöidesi liiketoimintojen maantieteellinen jakauma. Selvitä ainakin se, millä markkina-alueilla omistamiesi yhtiöiden tulokset muodostuvat nyt ja tulevaisuudessa. Merkitystä ei ole kovinkaan paljoa sillä, minkä pörssin listalla yhtiön osakkeilla käydään kauppaa. Harvassa ovat esimerkiksi ne Helsingin pörssissä noteeratut yhtiöt, joiden menestys riippuu enää merkittävästi vain Suomen kansantalouden kehityksestä. Arvioi myös salkkusi maantieteellinen riskiprofiili säännöllisesti omistamiesi yhtiöiden ydintoimialojen näkökulmista. Huomioi tässä yhteydessä mm. poliittiset tekijät, luonnonmullistukset, sodat, konfliktialueet, oikeusvaltion periaatteet, poikkeavat kirjanpitokäytännöt, mahdolliset valtio-omisteiset kilpailijat ja demokratian aste. Jos muodostat salkkuusi tietyn maantieteellisen alueen riskikeskittymän, tee se ainoastaan tietoisena markkinanäkemyksenä. Tunnista ja tunnusta 2000-luvun suuryritysten liiketoimintojen globaali perspektiivi, jossa kaikki maailman menestysyhtiöt eivät voi olla suomalaisia. Lähde siis rohkeasti ja valikoidusti merta edemmäs kalaan.”

Sijoitustoiminnassa on mielestäni olennaisena tavoitteena paitsi voitto, myös tapa, jolla hyvä tulos saavutetaan. Sijoittajana olen keskittynyt viime vuosina liian voimakkaasti tuoton maksimointiin. Vuonna 2012 jokaisen sijoittajan kannattaa mielestäni pohtia hyvien tuottomahdollisuuksien ohella myös sitä, miten tänä vuonna voisi parantaa oman salkun riskiprofiilia.

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että pitkällä aikavälillä sijoittajalla on oltava kyky kriittiseen itsensä arvioimiseen. Ensisijaisen tuottojen tavoittelun rinnalle on nostettava sijoitussalkun systemaattinen riskienhallinta, jota on tilanteen tullen myös noudatettava. Se on kenties kuluneen sijoitusvuoden tärkein saamani oppitunti.

Sijoittajan huoneentaulu saa siten kolmannen ulottuvuuden.

1. Analysoi osaketta yhtiökohtaisista tekijöistä käsin ja määritä yhtiön fair value (FV)
2. Odota, että markkinat tarjoavat sinulle mahdollisuuden ostaa yhtiön osakkeita alle FV:n
3. Hallitse sijoitusriskejäsi kaikissa suhdannevaiheissa

Errare humanum est.

Kirjoittajan ja hänen lähipiirinsä kaupankäynti ovat vielä toistaiseksi julkista tietoa. Sen sijaan sijoitusvirheiden käsitteleminen julkisesti perustuu paitsi vapaaehtoisuuteen myös siihen, että kirjoittaja haluaa tiedostaa oman sijoitustoimintansa kehityskohteet täysimääräisesti. Edellä esitetyistä parannuskohteista huolimatta kirjoittajan osakesalkku päätyi vuonna 2011 lähes 20 prosenttia plussalle, mikäli saadut osingot huomioidaan nettomääräisinä, salkussa olevat osakkeet lasketaan vuoden viimeisen kaupankäyntipäivän päätöskursseilla tuotoksi/tappioksi (mark-to-market) sekä nostojen ja talletusten vaikutukset salkun arvonmuutoksiin eliminoidaan.

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

Markku8 Tammikuu, 2012Kiitos erinomaisesta kirjoituksesta, jälleen kerran. Harvinaisen opettavaista ja suoraa tekstiä.

rebekka8 Tammikuu, 2012Nostat pöydälle erittäin tärkeän lähestymiskulman osakesijoituksiin riskien kautta. Keskustelunavauksena tekstisi on esimerkillinen, sillä lukija päätyy pohtimaan myös omaa “stop loss” -tasoaan. Käyttämistäsi salkun suojamekanismeista olisi kiinnostavaa kuulla jatkossa lisää. Lämmin kiitos myös tämänkertaisesta!

Pekka H.8 Tammikuu, 2012Kun puhut velkasijoituksista, saa sen käsityksen, että velan vakuutena olet käyttänyt salkussa olevia osakkeita. Miten suhtaudut kiinteän omaisuuden (tyypillisesti oma asunto) käyttämiseen sijoitusvelan vakuutena? Tällöin sijoitusten pakkomyynteihin ei olisi vaaraa joutua kurssien laskiessa.

Millaista korkotasoa edellytät käyttämältäsi sijoituslainalta?

Jari8 Tammikuu, 2012Huoneentaulu kiteytti osakesijoittamisen hyvin. Kommentoin omasta näkökulmasta noita kohtia:

1. Ilman vipua P/B riittää mainiosti yhtiön tulevaisuuden näkymät, nykytilanne ja historia analysoituina. S&B – kytkös rajaa liian paljon yhtiöitä pois. Mitä indeksiä käyttäisit kotimaisten tai pohjoismaisten pörssien osalta?

2. Muistutus ja opetus kärsivällisyydestä; erittäin hyvä. Kun sijoitettavaa pääomaa on ollut, olen usein ostanut liian aikaisin…

3. Tätä on opeteltu tässä nykysuhdanteessa torjumalla tappiota; silti -18%
viime vuodelta kertoo siitä, että opeteltavaa on paljon. Toki tämä on toteutumaton, jossa ei ole huomioitu osinkoja.

Lähtökohtaisesti 12 kysymystä ovat hyviä, niinpä vastaan myös niihin:
1. Kyllä, olisin voinut myydä salkkuni tyhjäksi 5/11.
2. Kyllä, luovuin Nokia omistuksestani kokonaan.
3. Huono ajoitus ja tunteeseen perustuva usko.
4. Molempien yhteisvaikutuksella.
5. En, hätää ei ole.
6. Kyllä analysoin, mutta olen hypännyt “matkaan” usein liian aikaisin.
7. Kyllä, hitaasta kehityksestä, joka ei lupaa hyvää tulevaisuudessakaan.
8. Kyllä.
9. Kyllä.
10.Harkiten, en olisi Nokiasta voinut uskoa…
11. Olin suunnitellut, mutta en pysynyt.

12. Historia on tärkeä osa, mutta tilaisuuksiin ja tulevaisuuden näkymiin on panostettava paljon enemmän. Näissä faktoihin pääpaino, vaikka tiedonhankinta vaatisi vaivaakin.

Yleisesti ottaen maltti on valttia nyt; käteinen on kuningas tänä vuonna, kuten aina ostit sitten mitä vain!

15- vuotisen sijoitushistoriani aikana yrityksiin sijoitettu pääoma on tuottanut tällä hetkellä nettona 4%. Tästä voi helposti päätellä, että paremminkin tuon rahan olisi voinut ajoituksellisesti laittaa.

Jukka Oksaharju11 Tammikuu, 2012Markku: Kiitos palautteestasi.

Jukka Oksaharju11 Tammikuu, 2012rebekka: Kiitos palautteestasi. Salkun suojauksesta tulen kirjoittamaan varmasti lisää, sillä riskienhallinta on alkaneena sijoitusvuonna oman salkunhoitoni keskeisenä teemana.

Jukka Oksaharju11 Tammikuu, 2012Pekka H: Kiitos kysymyksestäsi. Olet ymmärtänyt täysin oikein, että olen lainoittanut salkkuani käyttämällä sekä omalla että vieraalla pääomalla ostamiani osakkeita vakuuksina. Kyse on ollut käytännössä melko joustavasta luottolimiittisopimuksesta. En ole henkilökohtaisesti ollut koskaan tilanteessa, jossa olisin edes voinut pohtia kiinteän omaisuuden, kuten asunnon, panttaamista vakuudeksi. Nopeasti ajateltuna voisin harkita käyttäväni asuntoa sijoituslainan vakuutena, jos se olisi rahoituskustannusten kannalta merkittävä etu. Toisin sanoen tuolloin lainamarginaali (ja tarvittaessa myös muut sopimusehdot) tulisi voida neuvotella edullisemmin verrattuna tilanteeseen, jossa sijoituslainan vakuutena on “vain pörssiosakkeita”. Mitä tulee sijoitusten pakkomyynteihin, tulen henkilökohtaisesti lainoittamaan salkkuani seuraavan kerran mitä todennäköisimmin osakevakuuksien varaan rakennetulla viiden vuoden bullet-lainalla. Siten saan eliminoitua laina-ajan (5v) kurssiheilahtelut sijoituksen riskiprofiilista siltä osin, kun kyse on pakkomyynneistä. Tietysti minulle jää kannettavaksi täysi yhtiökohtainen riski, mihin pyrin kiinnnittämään huomiota analyyttisellä yhtiövalinnalla. On joka tapauksessa helpompi hallinnoida tätä riskiä kuin useaa samanaikaisesti (vrt. jos vakuuksien tarkistaminen olisi päiväkohtainen). Viimeinen kysymyksesi liittyy vielä vieraan pääoman kustannukseen eli korkotasoon. Olen siihen hieman “jäävi” vastaamaan, sillä olen lainoittanut salkkuani lähes koko sijoitushistoriani ajan omien työnantajieni (ensin eQ, myöhemmin Nordnet) myöntämien lainojen varassa. Tältä osin kustannukset ovat olleet lähinnä rahamarkkinakoroissa, joiden osalta viime vuosien aikana ollaan eletty poikkeuksellisen houkuttelevaa aikaa (< 2%). Marginaalikysymys riippuu sitten edellä käsitellyistä vakuuksista. Listahintaisesti marginaalitarjoukset lienevät sijoituslainoilla 3,5 – 5,5% (tämä on karkea arvio), mikäli vakuudet ovat ”vain osakkeita” ja salkkua vivutetaan kymmenillä prosenteilla suhteessa salkun omaan pääomaan. Neuvottelutaidoilla, kiinteän omaisuuden panttaamisella tai verraten maltillisella vivutuksella tulisi päästä mielestäni selvästi alle listahintojen. Ehkä tuolloin kyse olisi esimerkiksi oman seuraavan salkkuun liittyvän lainoitustarpeeni osalta (jolloin vieraan pääoman tarve on maksimissaan 30% salkun omasta pääomasta ja koko salkun oma pääoma lainan vakuutena) ainakin alle kaksi prosenttia marginaalin osalta. Neuvottelussa lienee tietysti jonkin verran vaikutusta myös sijoittajan muulla asioinnilla lainaa antavassa pankissa.

Jukka Oksaharju11 Tammikuu, 2012Jari: Kiitos palautteestasi. Seuraan omassa sijoitustoiminnassani erityisesti OMX Helsinki capia, EuroStoxx 600:a ja S&P 500:a. Huomionarvoista on kuitenkin se, että tämän hetken omistuksistani valtaosa on OMX Helsinki cap -indeksin yhtiöissä. Uskon, että tilanne tulee muuttumaan lähikuukausien aikana, mistä tulen kirjoittamaan yksityiskohtaisemmin tuolloin.

Sattuma12 Tammikuu, 2012Olen pihalla kuin lumiukko, kun luen tätä sijoitusanalyysia. Tosin, on aina hyvä kirjoittaa omat ajatukset paperille, ne saattavat selkiintyä.

2. Poikkesinko huonossa sijoituksessa omista sijoitusperiaatteistani?
Kyllä, en myynyt Tecnopuuta pois salkustani, vaikka yritys ei maksanut osinkoa.
Tosin, sijoitus on noin puoli prosenttia salkustani, joten kyse ei ole mistään suuresta vahingosta.

Kirjoittaja kertoo: “Tämän jälkeen en ole toistaiseksi palannut velkarahoituksen pariin.”

Velan puuttuminen salkusta, ettei se olisi virhe?
Lähtee heittämään noppaa….

Jukka Oksaharju14 Tammikuu, 2012Sattuma: Kiitos kommentistasi. Myönnän, että teksti sisältää tällä kertaa melkoisesti tajunnanvirtaa ja ehkä myös hieman taustatietovaatimuksia muutamien termien ja blogini aiempien merkintöjen osalta. Kommentoin myös lyhyesti velkaan liittyvää kommenttiasi: velan puuttuminen salkusta ei missään tapauksessa ole virhe, mikäli salkku on tarkoitettu konservatiiviseksi ja sijoittaja on riskinottohalukkuudeltaan “tavanomainen”. Itse uskon edustavani huomattavasti keskimääräistä aktiivisempaa sijoittajaa sekä markkinoiden seuranta-aktiivisuudeltani että riskinsietohalukkuudeltani. Velalla sijoittaminen eli vieraan pääoman käyttäminen lisärahoituslähteenä on oikein hyödynnettynä (siis riskit ja tuottomahdollisuudet realistisesti ymmärtäen) erittäin hyvä tapa tehostaa salkun oman pääoman (eli oman varallisuutesi) tuottoa. Asian voi kääntää myös siten, että huonoimmassa tapauksessa riski/tuotto -akseli toimii myös toiseenkin suuntaan: velalla sijoittaminen laskee (ja pahimmillaan jopa tuhoaa lopullisesti) oman pääomasi markkina-arvoa. Koen asian itse siten, että omassa sijoitusstrategiassani velan puuttuminen salkusta on selvä virhe, mikäli laatuyhtiöiden osakkeita olisi markkinatilanteesta johtuen “alennusmyynnissä” ja jättäisin velkarahoituksen option käyttämättä oman pääoman sijoitusasteen noustua sataan. Tällä hetkellä salkkuni omasta pääomasta on sijoitettuna hieman yli 90%. Annetaan vertailukohdaksi vielä tammikuu 2011, jolloin sijoitusaste oli omaan pääomaan nähden yli 200%. Tuolloin minulla oli sijoitettuna hetkellisesti osakemarkkinoille enemmän lainarahaa kuin omaa varallisuutta. Tämän blogimerkinnän keskeisin sisältö liittyy osaltaan myös siihen, miten tärkeää on tuolloin hallita sijoitusriskejä. Onnekseni olin omaksunut osan tuosta viisaudesta jo aiemmin, mutta tätä tekstiä ja kulunutta sijoitusvuotta arvioidessani havahduin yllä esitetysti myös uusiin johtopäätöksiin.

Lisää ostoja, maltillinen velkapositio avattu | Nordnet Blogi23 Huhtikuu, 2012[…] erinomaisesti oman salkkuni maantieteellistä hajautusta, minkä listasin alkuvuonna erääksi vuoden 2012 sijoitusteemoistani. Viime vuonna kovin Eurooppa-painotteiseksi ja erityisesti pohjoismaiseksi muodostunut allokaatio […]

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

avatar

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.