Tammikuuilmiö on tarjonnut hurjia ylituottoja

Tammikuuilmiö on yksi tunnetuimmista sijoitusmaailman anomalioista, eli epätehokkuuksista. Pörssin historiaa tutkimalla on tunnistettu, että osaketuotot tapaavat olemaan tammikuussa erityisen korkeita. Saman tyyppisiä kausivaihteluita on tunnistettu muitakin, mutta tammikuuilmiö on kausivaihteluanomalioista historiallisesti yksi luotettavimmin toistuvista.

Tehokkailla markkinoilla hyödynnettäviä epätehokkuuksia ei pitäisi syntyä – tai ainakin kun tieto epätehokkuudesta leviää, sen pitäisi heiketä tai poistua kokonaan. Tammikuuilmiön pysyvyyttä on perusteltu vain joulukuussa esiintyvällä sijoittajien erityiskäyttäytymisellä. Sijoittajat myyvät silloin tappiollisia sijoituksiaan neutraloidakseen vuoden aikana kertyneet voitot ja välttyäkseen pääomaveroilta. Tammikuussa markkinoilta vedetyt pääomat laitetaan taas uudelleen töihin. Myös institutionaaliset sijoittajat haluavat näyttää vuosiraporteissaan hallinnoimiensa portfolioideiden koostuvan edellisvuoden voittajaosakkeista, siksi heikommin tuottaneet osakkeet halutaan myydä pois.

Seppo Saarion sijoituskirjan Miten sijoitan pörssiosakkeisiin mukaan Helsingin pörssissä osakkeet nousevat tammikuussa 79 % todennäköisyydellä. Tämä antaisi sijoittajille mahdollisuuden ostaa osakkeita vuodenvaihteessa ja myydä ne arvonnousun jälkeen. Kun tarkastellaan Helsingin pörssin vuoden ensimmäisen kuukauden kehitystä viimeisen 10 vuoden ajalta, voidaan todeta tammikuuilmiö koko pörssin laajuudelta.

Helsingin pörssin yleisindeksin (OMXHPI) tuotot tammikuussa 2010–2019

Tammikuuilmiö pienyhtiöissä vielä voimakkaampi

Markkina-arvoltaan pienemmät yhtiöt ovat usein epälikvidimpiä, joten joulukuun myyntipaine voi laskea kurssia perusteettoman paljon. Pienissä yhtiöissä yksittäisten sijoittajien omistusosuus on myös keskimäärin suurempi, jolloin vähempikin määrä aktiivisia myyjiä voi painaa osakekurssin alas. Myyntipaineen hellittäessä vuoden vaihteen jälkeen osakkeet palautuvat ripeästi kohti todellista arvoaan.

Kun tarkastellaan Helsingin pörssin Small Cap -indeksiä, tuottoero tammikuun ja muiden kuukausien välillä on huomattava. Vuosien 2010–2018 aikana pienyhtiöt ovat tuottaneet tammikuussa keskimäärin 6,4 % verrattuna muiden kuukausien tuottoon, joka on 0,4 %. Vain vuonna 2016 tammikuun tuotto on ollut muiden kuukausien keskimääräistä tuottoa matalampi.

Koska joulukuun myynnit tehdään veroteknisistä syistä eikä yhtiöön liittyvistä syistä, loppuvuoden suurimmat laskijat ja tammikuun suurimmat nousijat ovat yleensä ne yhtiöt, joiden osakekurssit ovat laskeneet vuoden alusta (eli joihin veromyynnit kohdistuvat).

Hyvän pörssivuoden jälkeen tänä vuonna Small Cap -listalta löytyy vain 13 yhtiötä, joiden kurssi on laskenut vuoden alkuun verrattuna.

Listauksessa on Helsingin pörssin Small Cap -listan vuoden 2019 alusta laskeneet osakkeet. Lista päivitetty 23.12.2019.

Tammikuussa nähdään vuosittain hurjia nousuja tiettyjen pienyhtiöiden osalta. Vuoden 2019 tammikuussa suurimmat nousijat Small Cap -listalla olivat Robit (+82,9 %), Efore (+54,7) ja Tecnotree (37,0 %).

Osakesäästötiliefekti voimistanee tammikuuilmiötä pienyhtiöissä

2.1.2020 käyttöönotettavat osakesäästötilit tuovat mielenkiintoisen lisämausteen tammikuuilmiön tarkasteluun tänä vuonna. Osakesäästötilejä on avattu vuoden 2019 loppuun mennessä arvioni mukaan noin 40 000, kun kaikkien palveluntarjoajien tilit otetaan laskuissa huomioon. Kaupankäynnin alettua niitä avataan tammikuun aikana luultavasti lähes samaan tahtiin, joten tammikuun loppuun mennessä Suomeen on avattu mahdollisesti jopa 70 000 osakesäästötiliä.

Osakesäästötilien kautta tehtäneen tammikuussa siis jopa yli 100 000 ostotoimeksiantoa, joista suuri on markkinoille tulevaa “ylimääräistä” ostopainetta, jota ei muuten olisi tullut. Ylimääräinen ostopaine tulee useammasta eri lähteestä:

• Ostotoimeksiantojen viivyttäminen osakesäästötilille. Moni yksityissijoittaja on pantannut vuoden 2019 toisen puoliskon aikana ostojaan tarkoituksena kerätä kassaa osakesäästötiliä varten ja tehdä ostot osakesäästötilillä.
• Osakkeiden myynti arvo-osuustililtä ja niiden osto osakesäästötilille. Nordnetin toteuttaman kyselyn perusteella 37 % vastaajista aikoi myydä nykyisen arvo-osuustilinsä omistuksia ja siirtää niistä saatavia varoja osakesäästötilille.
• Kaupankäyntiaktiivisuuden kasvaminen nykyisten osakesijoittajien joukossa. 60 % sijoittajista uskoo kaupankäyntinsä lisääntyvän osakesäästötilillä. Ensimmäiset kaupat tammikuussa voivat olla vain ostotoimeksiantoja, koska tilille voi siirtää vain käteistä.
• Uudet osakesijoittajat ja kokonaan uudet sijoittajat. Syy osakesäästötilien käyttöönottoon on kannustaa suomalaisia sijoittamaan osakkeisiin. Tämä tuo markkinoille uusia osakesijoittajia ja kannustaa nykyisiä (rahasto)sijoittajia tekemään suoria osakesijoituksia.

Large Cap -yhtiöiden markkinahintoihin osakesäästötilien käyttöönotto tuskin vaikuttaa, mutta tiettyjen pienempien ja epälikvidempien yhtiöiden hinnoissa nähtäneen painetta ylöspäin, kun epätavallinen määrä ostotoimeksiantoja virtaa markkinoille.

Mikään yllä esitetty ei ole, eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä rahoitusvälineitä. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan tutkimukseensa, arvioonsa rahoitusvälineen arvoon vaikuttavista seikoista ja ottaa huomioon omat tavoitteensa, taloudellinen tilanteensa sekä tarvittaessa käytettävä neuvonantajia. Sijoitustoimintaan liittyy aina riskejä. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta.