Nordnet Blogi
Jukka Oksaharju
Osakestrategi, Nordnet Suomi

Tervetuloa kurssilasku?

Viimeaikaisen kurssiturbulenssin jälkeen on paikallaan muistuttaa laskupäivien merkityksestä pitkäjänteiselle sijoittajalle. Nimenomaan sellaiselle sijoittajalle, joka lähestyy sijoitustoimintaa haluten omistaa verrattain laadukkaita yhtiöitä ja saaden tuottoa (kurssikäyrän sijaan) vähitellen kasvavina osinkoina ja siten ajan mittaan mahdollisesti myös arvonnousuna. Kertaan tässä merkinnässä ”eläkesalkun” rakennusperiaatteita, joiden toimivuus lähtökohtaisesti kohenee kurssilaskun kanssa samassa tahdissa.

Tämän merkinnän asiasisältö ei ole uusi innovaatio, eikä edes tällä blogipalstalla ensimmäistä kertaa esillä. Koska kuitenkin yhä useampi uusi lukija löytää paikalle, näen perustelluksi nostaa esiin ajattomia sijoitusperiaatteita, jotka antavat pitkäjänteisellä sijoitushorisontilla matkassa olevalle lisäarvoa. Näin on aivan erityisesti laskupäivinä, ja sitäkin paremmin kestoltaan pidemmissä laskumarkkinoissa. Jokainen toki tulkitsee itse, missä vaiheessa nyt mennään yleisesti markkinoilla.

Kaikkiaan on olennaista laatia oma ”eläkesijoitusstrategia” jo hyvän sään aikana, jotta suunnitelma pitää ja se saadaan toteutettua kauhistuksen keskellä, kun hinnat ovat alhaalla.

Eläkestrategiaksi osingot?

Pitkäjänteinen sijoittaja voi ottaa tavoitteekseen passiivisen tulovirran eli osakesijoituksia koskien osinkovirran, jonka reaaliarvo kasvaa jatkuvasti. Tämä soveltuu käyttökelpoiseksi lähtökohdaksi myös aloitteleville sijoittajille, koska tavoite ei ole summan kokoluokkaan sidottu, vaan periaatteellinen.

Pitkällä aikavälillä osinkosijoittamisen tavoite kannattaa kuitenkin asettaa vieläkin korkeammalle. Henkilökohtaisesti tavoittelen osinkovirtaa, joka kattaa täysimääräisesti perheeni vuotuiset arjen kustannukset. Niitä on pääkaupungissa asuvassa nelilapsisessa perheessä paljon, joten osinkostrategia ei vastaa yleisurheilulajeista ainakaan pikajuoksua.

Osinkosijoittaja ei kuitenkaan voi tyytyä edes edellä mainittuun osinkotulojen ja vuosikustannusten leikkauspisteeseen, vaikka senkin saavuttamisessa vierähtää helposti 15–20 vuotta ilman huomattavaa alkupääomaa. Tässä yhteydessä tavoitteiden nostaminen ei johdu ahneudesta, vaan inflaatiosta. Se laskee salkkuun kohdistuvan osinkovirran reaalisia kulutusmahdollisuuksia eli sijoittajan ostovoimaa, yleensä vuosittain.

Esimerkiksi kolmen prosentin vuosi-inflaatiolla salkun nimellisesti vakaa osinkovirta menettäisi reaalisesta ostovoimastaan 20 prosenttia reilussa 7 vuodessa ja 50 prosenttia noin 23 vuodessa. Koska perheen kustannukset kuitenkin kasvavat mitä todennäköisimmin vähintään inflaation tahdissa, on myös salkkuun kohdistuvien nimellisten osinkotulojen seurattava kasvukehitystä (tai muuten perhettä kohtaa kiky-talkoo).

Sijoittajan on siis kyettävä kasvattamaan nimellisiä osinkojaan vähintään inflaation tahdissa, jotta ostovoima pysyisi edes samana. Huomioiden sijoittajan riskinkannon liiketoiminnassa, on perusteltua odottaa reaalista kasvua ja myös ottaa se tavoitteeksi.

Kolmen kimppa

Osinkosijoittajan passiivinen tulovirta kasvaa kolmen tekijän yhteisvaikutuksesta:

1) Uudet sijoitukset osinkoa maksavien yhtiöiden osakkeisiin palkkatuloista tai muista säästöistä
2) Osinkojen uudelleensijoittaminen osinkoa maksavien yhtiöiden osakkeisiin
3) Osakekohtaisten osinkojen kasvu salkkuyhtiöissä

Edellä listatut kohdat 1 ja 2 toimivat sitä paremmin, mitä enemmän osakekurssit hetkellisesti laskevat.

Kaikilla aikaväleillä osinkosijoittajan passiivinen tulovirta kasvaa vauhdikkaimmin, mikäli hän noudattaa sijoitusfilosofiassaan samanaikaisesti jokaista edellä listattua tekijää. Kahden noudattaminen yhtäaikaisesti on parempi kuin yhden, joka puolestaan on parempi kuin ei yhdenkään. Jostain on aina aloitettava.

Kiinnitä huomio osakekohtaisiin osinkoihin

Suhdanteiden yli kuvatunlaisen eläkesijoittajan tulee olla omistajana yhtiöissä, jotka kasvattavat osakekohtaisia osinkojaan tuloskasvunsa kautta. Erityisen kiinnostavia ovat luonnollisesti yhtiöt, jotka kasvattavat osakekohtaisia osinkojaan selvästi mutta osakekohtaisen tuloskasvunsa tahdissa. Tämä tarkoittaa tietenkin selvää tuloskasvua liiketoiminnassa. Kuvatussa tapauksessa osingonjakosuhde (eli osingon osuus tuloksesta) ei kasva, eli yhtiölle jää todennäköisesti pelivaraa sekä tuloksen suhdanneluontoiseen väliaikaiseen notkahdukseen että tuleville kasvuinvestoinneille vaarantamatta samanaikaista osingonjaon kasvua.

Kuvatussa tilanteessa sijoittajan ei tarvitse jatkuvasti uudelleensijoittaa osinkojaan tai säästää ikuisuuksiin palkkatuloistaan uusia sijoituksia varten, jotta koko salkkuun kohdistuvat vuotuiset passiiviset tulot kasvaisivat.

Salkun riskitesti

Jotta totuus osinkosijoittamisen onnistumisesta kuitenkin kävisi selväksi yhtiövalintojen osalta ja ”loistavan stock pickerin” itsepetokselta vältyttäisiin, kannattaa salkun suorituskyky testauttaa laskemalla vuosittain, mikä olisi salkun euromääräisen osinkovirran kasvuprosentti, mikäli kahta ensin mainittua osinkojen kasvutekijää (uusia sijoituksia palkkatuloista ja osinkojen uudelleensijoittamista) ei olisi harjoitettu lainkaan.

Salkun riskitesti palvelee sijoittajaa paitsi jatkuvissa yhtiövalinnoissa, myös eläkepäiviä silmällä pitäen. Kun sijoitushorisontin kypsyessä palkkatuloista tehtävät lisäsijoitukset vähenevät ja osingot siirtyvät painokkaammin kulutukseen kuin uudelleensijoituksiin, on osakekohtaisten osinkojen kasvuprosentin pysyteltävä menestyksekkään sijoittajan salkussa inflaatiovauhdin yläpuolella.

Huomionarvoista on, että nimenomaan osinkosijoittajan passiivisen tulovirran kasvutekijöiden listauksen kolmas kohta testauttaa sijoittajan kyvyn valita salkkuun keskinkertaisten yhtiöiden sijaan laatubisneksiä, jotka kestävät sään ja suhdanteen.

Entä se osinkojen perustelu eläkestrategiaan?

Miksi salkku ylipäätään kannattaa rakentaa osinkotulojen varaan? Eikö saman asian ajaisi myydä haluttua osinkoprosenttia vastaava osuus osakkeista vuosittain sitten, kun säästöjä halutaan realisoida kulutukseen?

Ensinnäkin osakkeita myytäessä tulee vastaan se ongelma, että myytävä loppuu joskus. Toisaalta osinkostrategian keskeisenä etuna on ennustettavuus. Ei aukoton, mutta kohtuullisen hyvä. Kun osakkeiden kokonaistuottoa (osingot + kurssimuutos) on erittäin vaikeaa arvioida vuoden tai parin tähtäimellä, on osinkokomponentti erinomaisen ennustettava järkevästi rakennetussa salkussa. Itse asiassa salkun kokonaistuotto voi olla yksittäisenä vuonna rajusti negatiivinen, mutta silti osinkosijoittajan tulovirta on aina positiivinen, koska osinkotuotto ei voi koskaan olla negatiivinen.

Siksi erotan mielelläni sijoitusanalyysissä tulovirran (kassavirran) ja tuottokehityksen. Ainakin näiden ero kannattaa sisäistää. Eläköityvälle tulovirran merkitys luonnollisesti kasvaa oletusarvoisesti huomattavan paljon. Salkkua rakentaessa kannattaa mielestäni eritellä sijoitussuunnitelmassaan tuottojen ja tulojen väliset tavoitteet.

Muistaakseni viimeisten noin 40 vuoden aikana pörssin yhteenlaskettu osinkopotti on laskenut vain neljä kertaa edellisvuodesta. Siten on mahdollista sanoa, että osinkosijoittajan tulot ovat verrattain ennustettavat, vaikka salkun kokonaistuotto vaihtelisikin vuosittain dramaattisesti. Mikäli sijoittajan eläkepäivät ovat rakennetut asteittaisten osakemyyntien varaan, jää sijoittaja mielestäni liian voimakkaasti ajoituksen armoille. Pahimmillaan pitkäkestoinen kurssilama voi osua juuri eläköitymisen kynnykselle, jolloin osakkeita joudutaan realisoimaan salkusta merkittävästi suunniteltua suurempia määriä jo varhaisessa vaiheessa. Tämä heikentää myöhempien eläkepäivien pääoman kertymää ja osinkovirtoja sijoittajan haitaksi.

Laskumarkkinoilla yhtiöiden tulevia osinkoja saa samalla rahalla aiempaa enemmän, joten eivät kurssipudotusuutiset välttämättä ole aina niin kamalan huonoja.

Mitä sijoitushistorian menestyneimmät gurut ostaisivat tänään Helsingin pörssistä? Laatuguru-uutuuskirja esittelee laatuyhtiöstrategian kantavat periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen.

TILAA LAATUGURU TÄSTÄ LINKISTÄ

-> SIIRRY KIRJAN ESITTELYSIVUILLE

Laatuguru-kirjaa on saatavilla Nordnetissä myös osana neljän sijoituskirjan pakettia, joka sisältää signeerauksen tai omistuskirjoituksen. 

Jos haluat signeerauksen tai omistuskirjoituksen, mainitsethan siitä tilauslomakkeen viestikentässä.

Teksti ei ota kantaa ajoitukseen eikä yksittäisiin sijoituskohteisiin, sijoitusstrategioiden paremmuuteen tai yksittäisiin yrityksiin. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä, strategioista tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta tai strategiasta suositusta taikka tavoitehintaa. Sijoitustoiminta sisältää riskin menettää pääoma kokonaan, ja jokainen vastaa sijoituksistaan itse. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: mamnaimie piotr via Source / CC BY

Jukka Oksaharju
Osakestrategi, Nordnet Suomi

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa uutiskirje

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa. Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa

Tilaa
Tilaa uutiskirje
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.