Nordnet Blogi

Tervetuloa, kurssilasku?

Muutaman peräkkäisen kurssiturbulenssin sävyttämän pörssipäivän jälkeen on paikallaan muistuttaa laskupäivien merkityksestä pitkäjänteiselle sijoittajalle. Nimenomaan sellaiselle sijoittajalle, joka lähestyy sijoitustoimintaa haluten omistaa verrattain laadukkaita yhtiöitä ja saaden tuottoa (kurssikäyrän sijaan) vähitellen kasvavina osinkoina ja siten ajan mittaan myös arvonnousuna. Kertaan tässä merkinnässä ”eläkesalkun” rakennusperiaatteita, joiden toimivuus kohenee kurssilaskun kanssa samassa tahdissa.

Tämän merkinnän asiasisältö ei ole uusi innovaatio, eikä edes tällä blogipalstalla ensimmäistä kertaa esillä. Koska kuitenkin yhä useampi uusi lukija löytää paikalle, näen perustelluksi nostaa esiin kertauksena ja valikoiden ajattomia periaatteita, jotka antavat pitkäjänteisellä sijoitushorisontilla matkassa olevalle lisäarvoa. Näin on aivan erityisesti laskupäivinä, ja sitäkin paremmin kestoltaan pidemmissä laskumarkkinoissa.

Uskoakseni seuraavaksi esitettävällä sisällöllä on sijoittajalle lisäarvoa erityisesti silloin, kun myrsky nousee taivaanrannasta ja tunteet yrittävät vallata sijaa järjeltä. Tämä on aikaa kestävä viittaus myrskyyn, ei aivan viime päivien tapahtumiin.

Kaikkiaan on olennaista laatia oma ”eläkesijoitusten” strategia jo hyvän sään aikana, jotta suunnitelma pitää ja se saadaan toteutettua kauhistuksen keskellä eli silloin, kun hinnat ovat alhaalla.

Edellisessä blogimerkinnässä viittasin suosivani laatuyhtiöitä, joiden tunnusmerkkinä on vakaa ja mielellään asteittain kasvava osingonmaksukyky. Seuraavassa tarkastelen lähemmin, mitä tämä tarkoittaa sijoittajalle paitsi lyhyen aikavälin myös pitkän tähtäimen kuvassa – kurinalaisesti toteutetulla sijoitusstrategialla.

Eläkestrategiaksi osingot

Pitkäjänteinen sijoittaja voi ottaa tavoitteekseen passiivisen osinkovirran, joka kasvaa jatkuvasti. Tämä soveltuu käyttökelpoiseksi lähtökohdaksi myös aloitteleville sijoittajille, koska tavoite ei ole summan kokoluokkaan sidottu, vaan periaatteellinen.

Pitkällä tähtäimellä osinkosijoittamisen tavoite kannattaa kuitenkin asettaa vieläkin korkeammalle. Henkilökohtaisesti tavoittelen osinkovirtaa, joka kattaa täysimääräisesti perheeni vuotuiset kustannukset. Niitä on pääkaupungissa asuvassa monilapsisessa perheessä melko paljon, joten osinkostrategia ei vastaa ainakaan pikajuoksua.

Osinkosijoittaja ei kuitenkaan voi tyytyä edes edellä mainittuun osinkotulojen ja vuosikustannusten leikkauspisteeseen, vaikka senkin saavuttamisessa vierähtää helposti 15–20 vuotta ilman alkupääomaa. Tässä yhteydessä tavoitteiden nostaminen ei johdu ahneudesta, vaan inflaatiosta. Se laskee salkkuun kohdistuvan osinkovirran reaalisia kulutusmahdollisuuksia eli sijoittajan ostovoimaa, yleensä vuosittain.

Esimerkiksi kolmen prosentin vuosi-inflaatiolla salkun nimellisesti vakaa osinkovirta menettäisi reaalisesta ostovoimastaan 20 prosenttia reilussa 7 vuodessa ja 50 prosenttia noin 23 vuodessa. Koska perheen kustannukset kuitenkin kasvavat yleensä vähintään inflaation tahdissa, on myös salkkuun kohdistuvien nimellisten osinkotulojen seurattava kasvukehitystä (tai muuten perhettä kohtaa kiky-talkoo).

Sijoittajan on siis kyettävä kasvattamaan nimellisiä osinkojaan vähintään inflaation tahdissa, jotta ostovoima pysyisi edes samana. Huomioiden sijoittajan riskinkannon liiketoiminnassa, on perusteltua odottaa reaalista kasvua ja myös ottaa se tavoitteeksi.

Kolmen kimppa

Osinkosijoittajan passiivinen tulovirta kasvaa kolmen tekijän yhteisvaikutuksesta:

1) Uudet sijoitukset osinkoa maksavien yhtiöiden osakkeisiin palkkatuloista
2) Osinkojen uudelleensijoittaminen osinkoa maksavien yhtiöiden osakkeisiin
3) Osakekohtaisten osinkojen kasvu salkkuyhtiöissä

Edellä listatut kohdat 1 ja 2 toimivat sitä paremmin, mitä enemmän osakekurssit hetkellisesti laskevat.

Kaikilla aikaväleillä osinkosijoittajan passiivinen tulovirta kasvaa vauhdikkaimmin, mikäli hän noudattaa sijoitusfilosofiassaan samanaikaisesti jokaista edellä listattua tekijää. Kahden noudattaminen yhtäaikaisesti on parempi kuin yhden, joka puolestaan on parempi kuin ei yhdenkään. Jostain on aina aloitettava ja strategia vaihtelee luonnollisesti elämäntilanteittain.

Kiinnitä huomio osakekohtaisiin osinkoihin

Suhdanteiden yli sijoittajan tulee olla omistajana yhtiöissä, jotka kasvattavat osakekohtaisia osinkojaan tuloskasvunsa kautta. Erityisen kiinnostavia ovat luonnollisesti yhtiöt, jotka kasvattavat osakekohtaisia osinkojaan selvästi mutta osakekohtaisen tuloskasvunsa tahdissa. Tämä tarkoittaa tietenkin selvää tuloskasvua liiketoiminnassa.

Kuvatussa tapauksessa osingonjakosuhde (eli osingon osuus tuloksesta) ei kasva, eli yhtiölle jää todennäköisesti pelivaraa sekä tuloksen suhdanneluontoiseen väliaikaiseen notkahdukseen että tuleville kasvuinvestoinneille vaarantamatta samanaikaista osingonjaon kasvua.

Kuvatussa tilanteessa sijoittajan ei tarvitse jatkuvasti uudelleensijoittaa osinkojaan tai säästää ikuisuuksiin palkkatuloistaan uusia sijoituksia varten, jotta koko salkkuun kohdistuvat vuotuiset passiiviset tulot kasvaisivat. Pitkällä aikavälillä myös salkun markkina-arvo seuraa tiiviisti salkun osinkopotin kehityskaarta.

Salkun riskitesti

Jotta totuus osinkosijoittamisen onnistumisesta kävisi selväksi yhtiövalintojen osalta ja ”loistavan stock pickerin” harhaluulolta vältyttäisiin, kannattaa salkun suorituskyky testauttaa vuosittain. Tämä onnistuu laskemalla, mikä olisi salkun euromääräisen osinkovirran kasvuprosentti, mikäli kahta ensin mainittua osinkojen kasvutekijää (uusia sijoituksia palkkatuloista ja osinkojen uudelleensijoittamista) ei olisi harjoitettu.

Salkun riskitesti palvelee sijoittajaa paitsi jatkuvissa yhtiövalinnoissa, myös eläkepäiviä silmällä pitäen. Kun sijoitushorisontin kypsyessä palkkatuloista tehtävät lisäsijoitukset vähenevät ja osingot siirtyvät painokkaammin kulutukseen kuin uudelleensijoituksiin, on osakekohtaisten osinkojen kasvuprosentin pysyteltävä menestyksekkään sijoittajan salkussa inflaatiovauhdin yläpuolella. Ja tämä tapahtuu yhtiövalinnoissa.

Kohdassa ”Kolme tietä osinkokasvuun”-kohdassa kaksi ensin listattua osinkovirtojen kasvutekijää osoittautuvat yleensä menestyksekkäiksi, kunhan sijoittaja on kärsivällinen, pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen. Oikeastaan yhtiöanalyysin alkeitakaan ei tarvitse hallita niiden soveltamiseksi. Kolmannen tekijän, osakekohtaisten osinkojen kasvun, päätehtävänä on varmistaa osinkosijoittajan tulojen säännöllinen kasvu vanhoille päiville asti.

Entä se osinkojen perustelu eläkestrategiaan?

Miksi salkku ylipäätään kannattaa rakentaa osinkotulojen varaan? Eikö saman asian ajaisi myydä haluttua osinkoprosenttia vastaava osuus osakkeista vuosittain sitten, kun säästöjä halutaan realisoida kulutukseen?

Osinkostrategian keskeisenä etuna on ennustettavuus. Ei tietenkään aukoton, mutta kohtuullisen hyvä. Kun osakkeiden kokonaistuottoa (osingot + kurssimuutos) on erittäin vaikeaa arvioida lyhyellä vuoden tai parin tähtäimellä, on osinkokomponentti kuitenkin erinomaisen ennustettava järkevästi rakennetussa salkussa.

Itse asiassa salkun kokonaistuotto voi hyvin olla yksittäisenä vuonna rajustikin negatiivinen, mutta silti osinkosijoittajan tulovirta on aina positiivinen, koska osinkotuotto ei voi koskaan olla negatiivinen.

Siksi erotan mielelläni sijoitusanalyysissä tulovirran (kassavirran) ja tuottokehityksen. Ainakin näiden ero kannattaa sisäistää. Eläköityvälle tulovirran eli osinkojen merkitys luonnollisesti kasvaa oletusarvoisesti huomattavan paljon.

(Luonnollisesti tuotot sitten seuraavat pitkällä tähtäimellä passiivisia tuloja, koska rahoitusteoriankin mukaan osake on tulevien osinkojensa arvoinen; mitä suuremmat ne ovat, sitä arvokkaammaksi kohoaa osakekin.)

Muistaakseni viimeisten 40 vuoden aikana pörssin yhteenlaskettu osinkopotti on laskenut vain neljä kertaa edellisvuodesta. Siten on mahdollista sanoa, että osinkosijoittajan tulot ovat verrattain ennustettavat, vaikka salkun kokonaistuotto vaihtelisikin vuosittain dramaattisesti. Mikäli sijoittajan eläkepäivät ovat rakennetut asteittaisten osakemyyntien varaan, jää sijoittaja mielestäni liian voimakkaasti ajoituksen armoille. Pahimmillaan pitkäkestoinen kurssilama voi osua juuri eläköitymisen kynnykselle, jolloin osakkeita joudutaan realisoimaan salkusta merkittävästi suunniteltua suurempia määriä jo varhaisessa vaiheessa. Tämä heikentää myöhempien eläkepäivien pääoman kertymää ja osinkovirtoja sijoittajan haitaksi.

Sijoitustoiminnan tuotoilla eläkepäiville siirtyminen tuntuu varsin turvalliselta silloin, kun tulovirta ei nojaa pääomavoittoihin tai lyhyen aikavälin kokonaistuottoon.

SIJOITA KUIN GURU -KIRJAN ENNAKKOMYYNTI ON ALKANUT! KIRJAN ESITTELYSIVULLE NORDNETISSÄ PÄÄSET TÄSTÄ LINKISTÄ.

Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: mamnaimie piotr via Source / CC BY

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

6
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön

25-40v olisi varmaan lähempänä totuutta, aikaa ilman alkupääomaa leikkauspisteen saavuttamiseen. 20v aikana summa n. 1500€/kk normaalilla 9% vuosittaisella kasvuvauhdilla, olisi siellä miljoonan paikkeilla, joka vastaa suurinpiirtein 4% osinkotuotolla ja siitä lähtevillä 25% veroilla (en jaksa erikseen laskea 30k ylittävälle osalle veroja, vaan vedän kaikki samalla kaavalla) 30k summaa vuodessa käteen, joka varmaan riittäisi elämiseen jos asunto olisi jo maksettu, silti suhteellisen pieni summa, varsinkin jos perheessä olisi vielä iltatähti. 40v aikajänteellä reiluun milliin pääsemiseen vaadittaisiin 300€/kk. Toki inflaatio sekoittaa näitä rajusti. Mutta jos 300€/kk säästämisellä alottaisi suoraan osakkeisiin (joita kasvavan osinkovirran metsästäjän pitäisi käyttää), niin kahden kuukauden välein menisi reilun… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Aikajänne riippuu täysin omista menoista, joten se on hyvin yksilöllinen. 30k käteen vuodessa on mielestäni aika paljon, jos ei ole enää asuntolainaa maksettavana, mutta kuten sanoin tuo tarvittava summa on jokaisesta itsestä kiinni. Itselleni olen laskenut tällä hetkellä koko tavoitteen saavuttamiseen menevän 18v nykyisillä kuluilla ja verotuksella. Osinkoverotus on suurin hidastava tekijä tämän saavuttamisessa ja siinä mielessä etf:t voivat olla hyvä vaihtoehto ainakin osaksi salkkua. Näiden myynneistä sitten osa menoista ja osingoilla loput?
Nimetön
Nimetön
En jotenkin ymmärrä sitä syvällistä pointtia Oksaharjun jatkuvasti toitottamassa ”valitse osinkojen kasvu”. Mistä sinä 30 vuoden spektrillä tiedän mikä yhtiö osinkoja (eli tulosta) tulee kasvattamaan? Varmaan aika moni, mutta mistä vielä tietää se mikä sen tekee parhaiten! Ja 3 vuotta voi ennustaa jotenkin, 10 vuotta on jo aika vaikeaa. 30 vuotta? Lähellä mahdottomuutta. Eihän tuossa päädytä kuin älyttömään yhtälöön jossa parhaan tuloksen saa ennustamalla tulevaisuuden oikein.
Nimetön
Nimetön

Sama homma itsellä. Lisäksi tuo osinkojen kova kasvu on periaatteessa seuraus yhtiön tuottojen kasvamisesta (valtaamalla markkinoita, tehostamalla toimintaa yms), jota luonnollisesti kurssikin seuraa. Eli mielestäni mennään vähän perse edellä puuhun, vaikka Oksaharju usein selittää mitkä seikat johtavat osingon kasvuun, niin tuijotetaan mielestäni liian pitkälle seurausta, eikä syytä. Eikä puhdas osinkotuotto ja osingonkasvu yleensä anna kauheasti arvoa omien osakkeiden ostolle, joka on verotuksellisesti loistava tapa jakaa ”osinkoa”. Varsinkin puhtaan osingon (ja sen kasvun) seuraaminen ei ole normaalille sijoittajalle kauhean verotehokas tapa, korkoa korolle -ilmiö on kuitenkin aika ihmeellinen asia kun sen sisäistää. Toki jos kuuluu siihen sijoittajien ylikastiin, joka tekee aina… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Jos ostan osingot uudelleensijoittavia ETF:iä (alhaisilla kaupankäyntikustannuksilla ja hyvällä hajautuksella), erona Oksaharjun strategiaan on lähinnä, että ei pääse itse valitsemaan yhtiöitä, joiden arvelee pitkällä aikavälillä kasvattavan osinkojaan. Menikö oikein? Epäilyttää, pystyisikö harrastelija kuitenkaan valitsemaan noita yhtiöitä paremmin. Entä onko olemassa ETF:iä (indeksejä), joiden periaatteena on sijoittaa tällaisiin yhtiöihin? Jos ETF vielä uudelleensijoittaa osingot, siinä olisi helppo tapa noudattaa Oksaharjun strategiaa sellaiselle, joka ei usko omiin ennustustaitoihinsa tai viitsi nähdä perehtymisen vaivaa. Eikä verottaja pääsisi joka vuosi väliin.
Nimetön
Nimetön
Ei ole olemassa suoraan sopivia (ainakaan sellaisia jotka suoraan täyttää kaikki kriteerit). High dividend yield-ETF:iä löytyy, kuten dividend growtheja. Sieltä valkkaamaan sopivia, osa tosin ei uudelleensijoita osinkoja.

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.