Nordnet Blogi

Toinen tuntomerkki ostokohteelle

Olen pyrkinyt jatkuvasti korostamaan, että yksittäisen osakesijoituksen kannattavuus on merkittävästi riippuvainen siitä hinnasta, minkä sijoittaja osakkeistaan maksaa. Arvostustasoon pohjautuvan tarkastelun rinnalle on kuitenkin otettava myös toinen elintärkeä kriteeri, jonka esittelen tässä blogimerkinnässä.

Kyse on tiivistetysti kilpailuedusta.

Aloitan määritelmästä. Mielestäni jatkuva kilpailu on globaalissa taloudessa eräs varmimmista ilmiöistä nyt ja tulevaisuudessa. Karkeasti ottaen kilpailu lisääntyy mielestäni järjestelmällisesti ja väistämättä siellä, missä ovat korkeat voittomarginaalit. Asian voi havainnollistaa myös osakemarkkinoiden kiertokulun kautta: hyviä tuottoja lähimenneisyydessä tarjonneille osakkeille löytyy alati kasvava määrä uusia ostajia, mikä ajaa kyseisten yhtiöiden hinnat entistä korkeammalle (mistä johtuu se, että tulevaisuuden tuotto-odotukset pienenevät ja uusien ostajien määrä lopulta kutistuu).

Kilpailupaine on yleisesti vähäisempää niillä toimialoilla, joilla jo olemassa olevat yritykset kamppailevat kannattavuusvaikeuksissa. Vastaavasti vapaiden markkinoiden yksittäisellä toimialalla kilpailuetu toimii yrityksen menestyksen takuuna, erityisesti pitkällä aikavälillä. Hieman toisesta lähestymiskulmasta asian voisi ilmaista myös siten, että kilpailuedun kestävyys ja laatu ratkaisevat joko yrityksen onnistumisen tai epäonnistumisen markkinoilla.

Kilpailuedun käsitteen ympärillä vaikuttavat myös termit kilpailustrategia ja kilpailuasema. Nämä tekijät liittyvät kysymyksiin siitä, millaisen markkinaraon yritys pyrkii omilla tuotteillaan ja palveluillaan saavuttamaan, ja toisaalta siihen, kuinka kestäväksi ja kannattavaksi kyseinen asema voidaan toimialan sisällä rakentaa. Asian voi kuitenkin kääntää myös ylösalaisin: loistavallakaan toimialalla toimiva yritys ei välttämättä saavuta suuria voittoja, jos se on valinnut huonon kilpailuaseman. Vastaavasti erinomaisen kilpailustrategian omaava yritys voi olla kohtuullisen kannattava myös keskimäärin tuhoon tuomitulla toimialalla.

Uskallan väittää, että kilpailuedun kestävyys on avain pitkän aikavälin hyville osaketuotoille. Kestävyyden laatua voidaan arvioida mielestäni seuraavien ulottuvuuksien kautta. Nämä ovat siis kysymyksiä, joihin haluan itse vastauksen ennen lopullista sijoituspäätöstäni.

1. Millainen on toimialan dynamiikka uusia tulokkaita kohtaan? Onko toimialan ”entry barrier” matala vai korkea? Vaatiiko uusien kilpailijoiden tulo alalle merkittäviä alkuinvestointeja tai esimerkiksi lainsäädännöllisiä lupia? Onko toimialalla hyötyä suuruuden ekonomiasta?

2. Millainen on yrityksen asiakkaiden neuvotteluasema? Elääkö toimialan keskimääräinen yritys ns. ”kädestä suuhun”? Ovatko yrityksen asiakkaat verkostoituneita vai yksittäisiä? Onko tietty asiakas koko toimialalle tai yksittäiselle yritykselle elintärkeä?

3. Onko yrityksen ydintuotteille olemassa korvaavia vaihtoehtoja? Mikä on kyseisten korvaavien tuotteiden suhteellinen hinta ja kehitystrendi?

4. Mikä on toimialan alihankkijoiden ja muun arvoketjun rooli? Onko yrityksen mahdollista differoida tuote- ja palvelutarjontaansa vaikuttamalla tuotannon panoksiin? Mikä on toisaalta yksittäisen yrityksen neuvotteluasema ja merkitys alihankintaketjulle?

5. Miksi yritys on paras mahdollinen yhteistyökumppani sidosryhmilleen ja paras asiointivaihtoehto asiakkailleen?

Nostan kestävän kilpailuedun esiin osaltaan siksi, että vain harvalla suomalaisyrityksellä sellainen mielestäni on. Sivuan seuraavaksi muutamaa pörssiyhtiötä kilpailuedun rakenteen tai sen puuttumisen näkökulmasta.

Ensimmäisenä tarkastelussa on entinen salkkuyhtiöni Sanoma, jota pidin ”sijoittajanurani” alkuvaiheessa kenties vahvimman kilpailuedun omaavana kotimaisena pörssiyhtiönä. Yrityksen sanomalehtien osalta esimerkiksi Helsingin Sanomien markkina-asema tuntui äärimmäisen vahvalta, sillä kilpailevan tuotteen ilmestyminen paikalliselle sanomalehtimarkkinalle näytti epätodennäköiseltä. Sen sijaan nyt näen myös Helsingin Sanomien kilpailuedun murenevan vuosi toisensa jälkeen – rappion syy ei ole kuitenkaan toinen paikallinen tulokas, vaan muutos toimialan lopputuotteiden jakelukanavassa ja reaaliaikaisten teknisten välineiden kehityksessä. Lienee tarpeetonta mainita, että Sanoman muista liiketoiminta-alueista esimerkiksi televisiokanavat ovat kilpailuedultaan hyvin heikkoja. Kanavien katsojamäärät riippuvat luonnollisesti hyvin merkittävästi siitä, millaista sisältöä kanavalta näytetään. Ja tässä suhteessa ei ole mitään syytä olettaa, että Sanoma voisi ostaa tai tuottaa kiinnostavia ohjelmia kilpailijoitaan halvemmalla. Oma oppituntini Sanomasta sisältää tiedon siitä, että aikoinaan kestävältä näyttänyt kilpailuetu ei ole välttämättä ikuinen.

Seuraavaksi tuorein salkkuyhtiöni Berkshire Hathaway. Näen sijoitusyhtiön kilpailuetuna erityisesti äärimmäisen vahvan kassan (yli 35 miljardia USD). Tämän lisäksi yrityksen liiketoiminnot ja sijoitukset ovat hajautetut laajalle, mikä tarkoittaa kassan jatkuvaa kasvamista ilman merkittäviä uudelleensijoituksia (yrityshän on päättänyt olla jakamatta osinkoa). Taloudellinen vahvuus on kilpailuetu erityisesti kriisitilanteissa ja laskusuhdanteissa, kun ylivelkaantuneet yritykset tai niiden omistajat tarvitsevat ns. ”hätärahoitusta” tai joutuvat myymään omistuksiaan esimerkiksi liiallisen riskinoton vuoksi. Optimistinen sijoittaja näkisi Berkshiressä kilpailuetuna myös osaavan yritysjohdon, jonka sijoitustuottojen track record vastaa maailmanennätysluokkaa. Henkilökohtaisesti en kuitenkaan laske mitään tämän varaan, joskin tiedostan sen, että sijoitusosaaminen on pitkällä aikavälillä sijoitusyhtiön keskeisin toimintaedellytys.

Toisena kotimaisena yhtiönä sivuan Lassila & Tikanojaa. Yritys huoltaa, korjaa ja siivoaa erilaisia tiloja, piha-alueita ja kiinteistöjä. Lienee selvää, että pienessä mittakaavassa tämä onnistuu sekä allekirjoittaneelta että blogin lukijalta. Sen sijaan esimerkiksi Stockmannin päivittäinen siivoaminen tai Kampin keskuksen jatkuva ylläpito eivät onnistu. Näin ollen toimialalla vallitsee tietynlainen suuruuden ekonomia ja ”uskottavuuden ekonomia” silloin, kun hankkeet ja yhteistyökumppanuudet kasvavat kokoluokassa. L&T:n osalta on myös havaittava se, että yrityksellä on mahdollisuus hyötyä keräämistään jätteistä arvoketjun seuraavassa osassa jatkojalostamalla niistä esimerkiksi bioenergiaa. Voisin kuvitella ostavani yrityksen osakkeita, jos osakkeen arvostustaso olisi hieman nykyistä maltillisempi. Näen yrityksen toimialan pitkällä aikavälillä hyvin myönteisessä ja melko suhdanneneutraalissa valossa.

Jonkin verran pääomia sitovana esimerkkinä nostan esiin Oriola-KD:n. Lääkkeiden tukkutoiminta ja apteekkikanavaan jakelu eivät onnistu ilman kykyä varastoida ja kuljettaa merkittäviä määriä lopputuotteita. Uskoakseni myös lääkkeiden valmistajat vaativat tiettyä uskottavuutta ja toiminnan jatkuvuutta lääkkeidensä jakelijoilta. En usko, että esimerkiksi Pfizer antaisi minun välivarastoida Viagra-laatikoita vuokratussa autotallissa (ei ole kuitenkaan vaaraa, että kukaan söisi kuormasta). Näin ollen uuden tulokkaan kynnys lähteä kilpailemaan kyseisellä toimialalla on korkeampi verrattuna kilpailudynamiikkaan esimerkiksi rakennussektorilla. Myös Oriola-KD kuuluu mielestäni erityisesti kotimaisen lääkejakelun osalta siihen kategoriaan, jossa on mahdollista säilyttää johtava markkina-asema kilpailuedun avulla. Näin ollen yhtiö kuuluu potentiaalisten ostokohteiden listalleni edelleen.

Kilpailuetuun liittyen kiinnitän itse huomiota siihen, millaiset ovat yrityksen menestymisen edellytykset maailmalla. Kotimaisista pörssiyhtiöistä mielestäni kenties paras esimerkki globaalista menestyjästä on Kone. Näen yrityksellä tietyssä määrin teknologisia kilpailuetuja, mutta niiden vahvuus ei yllä mielestäni yhtiön osakkeen arvostustason korkeuksiin. Esimerkiksi uuslaitemyynnin sekä muun palvelu- ja huoltotarjonnan yhdistäminen asiakastarpeeseen eivät ole mielestäni uskottava pitkän aikavälin kilpailuetu, sillä vastaavaan pystyvät myös Koneen kilpailijat. Toimialan globaalista kasvujakaumasta johtuen seuraan mielenkiinnolla Koneen kehitystä Aasiassa, jossa yritys pyrkii saavuttamaan vahvan markkina-aseman.

Myös brändi voi olla merkittävä kilpailuetu. Annan aiheesta kaksi lyhyttä esimerkkiä, joista ensimmäinen on Apple. Mielestäni osa yrityksen tuotteiden käyttäjistä on ”todella merkkiuskollisia”, mikä valuu suoraan yrityksen voittomarginaaleihin brändiin perustuvalla kilpailuedulla (ja mahdollisuudella hinnoitella tuotteita ylimpään kategoriaan). Epäilen teknologiaan pohjautuvassa liiketoiminnassa brändin iskunkestävyyttä, sillä matkaviestimissä ja tietokoneissa lopputuotteet muuttuvat kovin nopeassa syklissä. Applen on siis pystyttävä uudistumaan jatkuvasti. Tavaramerkin osalta pitkän aikavälin turnauskestävyyden on sen sijaan osoittanut esimerkiksi Coca-Cola. En voi olla esittämättä tässä yhteydessä yhdeksi keskeiseksi menestyksen perusteeksi sitä, että yrityksen lopputuote on säilynyt jo sukupolvien ajan käytännössä muuttumattomana.

Omista salkkuyhtiöistäni näen selkeitä kilpailuetuja mm. Nordealla ja Sampolla. Molempien osalta kilpailuasema perustuu hyvin merkittävästi onnistuneeseen riskienvalintaan (erityisesti If), alueelliseen läsnäoloon ja suuruuden ekonomiaan.

Entisistä salkkuyhtiöistäni näen tällä hetkellä parhaimman kilpailuaseman Nokian Renkailla. Yrityksen marginaalit ovat parantuneet merkittävästi Venäjän liiketoiminnan kasvun myötä, mikä tuo osaltaan esiin itänaapurimme valmistuksen ja jälleenmyynnin suotuisaa kannattavuusrakennetta. On kuitenkin selvää, että kilpailuedun osalta esimerkiksi verohuojennukset loppuvat myös Nokian Renkaiden kohdalla aikanaan, minkä lisäksi Venäjän asettamat länsimaisten renkaiden tuontitullit poistuvat asteittain. Näin ollen kilpailuedun kannalta olennaista on tarkastella pitkällä aikavälillä erityisesti Vianor-jakelukanavan laajentumista ja Pietarin-tehtaan kustannustehokkuuden säilymistä.

Sitten vielä kaksi yhtiötä, joita tutkin pari viikkoa sitten vakavissa ostoaikeissa.

Havaitsin New Yorkin pörssistä globaalisti toimivan (ja Suomessa lähinnä muroista tunnetun) kuluttajatuotevalmistaja Kellogg’sin. Kilpailuedun osalta ostoinnostukseni kuitenkin laantui merkittävästi, kun huomasin yrityksen myyntivolyymien laskeneen viimeisimpien lopputuotteiden hinnankorotusten seurauksena. Näin ollen kilpailuetu liittyy ratkaisevasti mielestäni myös siihen, kuinka hyvin yritys pystyy siirtämään nousevat valmistuskustannuksensa asiakkaiden maksettavaksi (jolloin yrityksen voittomarginaalit säilyvät). Kellogg’sin osalta jouduin valitettavasti toteamaan, että kustannusten siirto myyntihintoihin johti kiistattomasti tuotteiden kysynnän laskuun (mikä on siis hyvin huono yhtälö).

Jälkimmäisenä yhtiönä harkitsin UPM:n osakkeiden ostamista. Yritys on suhteellisen hyvä oman toimialansa sisällä. Sen sijaan metsäteollisuuden lainalaisuudet toimialana ovat pitkällä aikavälillä melko huonot, erityisesti Euroopassa. Myllykoski-kaupan jälkeen näen UPM:n siirtyneen kustannusrakenteeseen pohjautuvan kilpailuedun skaalassa jonkin verran kilpailijoitaan parempaan asemaan, mikä osaltaan näkyi myös Q1/12-tuloksessa. Pidän UPM:ä yhä oman salkkuni potentiaalisena ostokohteena jatkossa, jos osakkeen arvostustaso laskee vielä aavistuksen verran.

Lopulta kestävän kilpailuedun tärkeimmät hyödyt voidaan tiivistää mielestäni seuraavasti.

Kestävä kilpailuetu…

1. …turvaa yrityksen (ja osakkeenomistajan) tuotot myös laskusuhdanteiden aikana.

2. …varmistaa sen, että yrityksen liiketoiminta kasvaa vähintään talouden keskimääräisen kasvuvauhdin mukaisesti.

3. …mahdollistaa yrityksen liiketoiminnan kannattavuuden jatkumisen yli suhdanteiden ja sukupolvien.

Kilpailuedun määrittäminen ei ole esitetyn perusteella kovin yksinkertaista. Markkinatalouden mekanismiin on sisäänrakennettu se, että yksittäisten toimialojen houkuttelevuus ja yksittäisen yrityksen kilpailuasema muuttuvat dynaamisesti. Sijoittajan on kuitenkin pyrittävä jatkuvasti arvioimaan hintakriteerin rinnalla myös yrityksen kilpailuetua ja sen kestävyyden todennäköisyyttä. Omien salkkuyhtiöiden oletettujen kilpailuetujen tiedostaminen on vähintä mitä pitkäjänteisen sijoittajan tulisi mielestäni tehdä. Kilpailuetua koskevan kirjoitukseni yleinen viesti on myös se, että sijoittajan kannattaa käyttää historiallisen kurssikehityksen tarkastelun sijaan rajallinen aikansa sijoituskohteen menestystekijöiden ymmärtämiseen.

Kirjoittaja omistaa kirjoitushetkellä tekstissä mainituista yhtiöistä Sampoa, Nordeaa, Berkshire Hathawayta ja välillisesti The Coca-Cola Companya. Kilpailuetua on käsitelty blogissa aiemmin OMXH:n parhaita yhtiöitä käsittelevässä kirjoitussarjassa, joka jatkuu tulevan kesän aikana. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

mooses13 Toukokuu, 2012Moi,
Ja kiitos todella mielenkiintoisista kirjoituksista. Kerrot kohteista, jotka kuuluvat ostolistallesi kunhan arvostus laskee tietylle tasolle. Olisi mielenkiintoista lukea vähän omista kriteereistäsi osakkeiden hintojen suhteen (osto ja myynti).

jak_the_ripper13 Toukokuu, 2012on mielenkiintoista, kun konetta kehutaan huippuluokan yrityksenä presidenttiä myöten. kone onkin hyvä yritys, joka toimii globaalilla markkinalla ja nämä markkinat ovat nätisti jaettu muutaman toimijan kesken. kenenkään toimijan intresseissä ei ole laskea hintoja ja kun kilpailu on rajattu niin kannattavuus toimii hyvin toistaiseksi. kone ei lainkaan ole kannattavin toimija verrokkeihin verratuna.

olen varma, että blogisi lukijoita kiinnostaisi tämän hetken markkinatilanne. itse kukin odottaa osinkopotit tilillä milloin lyödä lisää löylyä? kreikka, milloin?

Sofia13 Toukokuu, 2012Kiitos erinomaisesta katsauksesta sijoittamiseen strategiaan. Näistä ajatuksista olisi varmasti merkittävää lisäarvoa myös käytännön yrityselämässä!

TT13 Toukokuu, 2012Fortumilla on myös selkeä kilpailuetu johtuen ydin- ja vesivoimaomistuksista Ruotsissa ja Suomessa eikä se ole näilä näkymin murenemassa.

Pekka13 Toukokuu, 2012Millaisia tunnuslukuja käytät seuloessasi esiin kilpailuedun omaavia yhtiöitä? ROE, ROIC, marginaalit – olisi mukava kuulla muutama ajatuksesi näistä.

Investor13 Toukokuu, 2012Mainittujen kilpailuetujen arviointi on osa yrityksen arvonmääritystä. Arvonmääritystä ei voi tehdä ammattitaitoisesti ilman kilpailuetujen arviointia.

Loppu onkin helppoa: katsoo vain million arvon ja markkinahinnan ero tarjoaa riittävän turvallisuusmarginaalin….

Jukka Oksaharju14 Toukokuu, 2012Mooses: Käsittelen yksittäisiä yhtiöitä pääosin silloin, kun käyn niiden osakkeilla kauppaa tai otan yhtiön seurantalistalleni. Omat kriteerini ovat yleisesti seuraavat: yhtiön täytyy pystyä todistetusti tasaiseen ja korkeaan oman pääoman tuottoon (ROE), sillä täytyy olla selkeä ja omistajaorientoitunut johtamismalli, suhdanteita kestävä liikeidea ja ydintuote, vahva markkina-asema sekä osaava ja mielellään omalla varallisuudellaan yhtiöön sitoutunut yritysjohto. Tämä kaikki tulisi sitten vielä kyetä ostamaan markkinoilta mahdollisimman halvalla arvostustasolla (suhteutan usein keskimääräisen ROE:n P/BV-lukuun, josta saatan tarvittaessa oikaista esimerkiksi liikearvoa).

Jukka Oksaharju14 Toukokuu, 2012Jak_the_ripper: Olen toki kehunut Konetta yhtiönä, mutta en ole toistaiseksi innostunut yhtiöstä “riittävästi” sijoituskohteena (ainoa syy on hinta). Tulen käsittelemään markkinatilanteen kehitystä varmaankin tulevien viikkojen aikana erillisellä kirjoituksella. Yhteenvetona voisin sanoa jo nyt, että ostettavaa kyllä löytyy, kun avartaa katseensa Suomen ulkopuolelle. Näistä siis lisää seuraavissa blogimerkinnöissä.

Jukka Oksaharju14 Toukokuu, 2012TT: Olen itse ajatellut jo kauan, että osa Fortumin pitkän aikavälin kilpailuedusta on riippuvaista poliitikkojen mielialoista. Siksi olen toistaiseksi välttynyt ostamasta yhtiön osakkeita. Tosin pidän Fortumin nykyistä arvostustasoa melko järkevänä, joten en sulkisi pois mahdollisuutta omistaa Fortumia jonain päivänä. Yhtiön perusliiketoimintahan täyttää useita hyvän liikedean tunnusmerkkejä. Valitettavasti mahdollisena yhtiökumppanina joutuisi kuitenkin sietämään myös valtiota enemmistöomistajana.

Jukka Oksaharju14 Toukokuu, 2012Pekka: Yritän vastata kysymykseesi erillisellä blogimerkinnällä lähiaikoina kattavammin. Käytän huomattavasti ROE:n ja liikevoittomarginaalin kehityksen seuraamista. Tarkastelen myös kehitystä liiketoimintasyklin yli, minkä lisäksi korostan kilpailuedun arvioinnissa hinnoitteluvoimaa ja kannattavuuskehitystä talouden yleisessä laskusuhdanteessa. Tärkeää arviossa ei ole aina katsoa absoluuttisia lukuja, vaan löytää kunkin toimialan parhaat yhtiöt. Esimerkiksi Nokian Renkaiden ROE on tänä vuonna noin 30% ja vastaavasti Nordean noin 12%. Silti näen molemmilla yhtiöillä selkeitä kilpailuetuja omilla toimialoillaan. Suhteellisuus siis ratkaisee.

Jukka Oksaharju14 Toukokuu, 2012Investor: Laajentaisin itse tarkastelua “ostopäätöksen” lisäksi myös jatkuvaan seurantaan ja sijoitussalkun arviointiin. On siis mielestäni olennaista pohtia säännöllisesti sitä, ovatko oman salkun yhtiöt onnistuneet säilyttämään ja jopa parantamaan kilpailuetuaan.

Andreas15 Toukokuu, 2012Todella mielenkiintoista pohdintaa pitkän aikavälin näkökulmasta. Toivottavasti moni sijoittaja ymmärtää tämän tekstin lukemisen jälkeen sen, että osake tuskin nousee pitkälläkään aikavälillä ilman liikeyrityksen todellista menestystä “taustalla”. Tämän osalta kilpailuetu on siis hyvin ratkaiseva, minkä loistavasti myös kuvasit.

Seuraava ostokohde valittu | Nordnet Blogi1 Kesäkuu, 2012[…] yhtiö. Kaksi keskeisintä syytä siihen, miksi olen päätymässä sijoittamaan yhtiöön, ovat UPM:n kilpailuedut omalla toimialallaan sekä osakkeen nykyinen hinnoittelu viitaten arvostustasoon. UPM:n […]

Ajatuksia markkinatilanteesta ja ostokohteista | Nordnet Blogi6 Kesäkuu, 2012[…] ovat rajalliset. Yleisellä tasolla pyrin itse seuraamaan enemmän yhtiötason kehityskaarta (kilpailuetu ja kvantitatiiviset sijoituskriteerit) kuin arvailla makrotalouden trendejä. Yritän kuitenkin […]

Kahdenlaista tuloskasvua | Nordnet Blogi18 Kesäkuu, 2012[…] tulostaan, nostamaan osinkoaan tai nauttimaan kurssivoittajan maineesta, jos yhtiö ei ole kilpailuetunsa puolesta paras asiointivaihtoehto […]

Ostot jatkuvat: uusi osto-ohjelma aloitettu | Nordnet Blogi26 Kesäkuu, 2012[…] myöskään malta olla nostamatta esiin tälläkin kertaa kilpailuedun merkitystä sijoituksen onnistumisen takeena. Rapalan kohdalla se tarkoittaa ensinnäkin sitä, […]

OMXH:n parhaat yhtiöt osa 6 | Nordnet Blogi13 Elokuu, 2012[…] erityisesti millä keinoin – on ratkaiseva. Tarkastelulla on tältä osin analyyttinen yhteys kilpailuedun […]

Varoitus OMXH:n “arvoyhtiöstä” | Nordnet Blogi16 Elokuu, 2012[…] säilyttää omassa mittapuussaan korkean kannattavuuden, jos yhtiö on saavuttanut viime aikoina kilpailuedun. Historiallisen track recordin perusteella yhtiöllä ei ainakaan pysyvää sellaista kuitenkaan […]

Ulkomainen ostokohde: McDonald’s | Nordnet Blogi6 Syyskuu, 2012[…] vakuuttava. Jopa niin vakuuttava, että se on nähdäkseni osoitus jonkinasteisesta kestävästä kilpailuedusta. Lähes 30 prosentin keskimääräistä viime vuosien ROE:a voi verrata pörssin pitkän aikavälin […]

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

1
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön
yghqzipxmznt

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.