Nordnet Blogi

Tunnelmia Sampo Oyj:n yhtiökokouksesta

Vierailin viime viikolla Sampo Oyj:n yhtiökokouksessa aiempien vuosien tapaan. Tämä blogimerkintä on yhteenveto kommenteista, jotka lähetin kokouksesta Twitteriin (@JukkaOksaharju) reaaliaikaisesti.

Ennen yritysjohdon esityksiin siirtymistä on mielestäni todettava, että yhtiökokousvierailut ovat olleet itselleni tärkeä osa laadullista tutustumista omistamiini yhtiöihin. ”Sijoittajanurani” alkuvaiheessa yhtiökokoukset toimivat myös valtaisana kipinänä jatkaa yhtiöihin tutustumista erilaisten analyysimenetelmien kautta. Johdon tapaamiset ja heidän esitystensä paikan päällä seuraamiset voivat parhaimmillaan antaa sijoittajalle uusia lähestymiskulmia yhtiöön ja sen mahdollisuuksiin – siinä missä luonnollisesti myös riskeihin ja uhkakuviin. Ruokatarjoilutkin ovat olleet kotimaisissa yhtiö- ja osakaskokouksissa mielestäni paikallaan viime vuosina (juomapuolesta ei voi sanoa samaa). Tosin otos on hyvin suppea, sillä olen vieraillut säännöllisesti vain Nordean, Sampon ja Nokian Renkaidenyhtiökokouksissa. Tänä vuonna Sampo tarjoili alkupaloina suolaisia saaristolaisleipiä ja jälkiruoaksi vadelmilla kuorrutettua mustikkakakkua. Makukokemuksen perusteella yhtiö voi edelleen hyvin, sillä kermassa ja lohitäytteissä ei oltu säästelty.

Mutta siirrytään sitten itse sijoitusasiaan. Sampo Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos avasi kokouksen toteamalla, että Sampossa huolenaihe ei ole nyt maailmantalous vaan Eurooppa. Erityisesti USA näyttää kehittyvän huomattavasti paremmin lähitulevaisuudessa. Euroopalla on Wahlroosin mukaan myös merkittäviä haasteita edessään, sillä velkakriisi ei ole hänen mielestään vielä ohi. Tämä vaikuttaa varovaisuutena Sampon sijoitusten allokaatiossa ja sijoitusasteessa, mikä saattaa selittää osaltaan sen, miksi Sampo ei ole lisännyt Nordea-omistustaan viime kuukausien aikana. Toinen syy on nähdäkseni se, että on Sampon kannalta tärkeämpää varata rahat Ruotsin valtion pois ostamiseen yhtiöstä verrattuna marginaaliseen omistuksen lisäämiseen ”halvalla”. Kun poliitikkojen muodostama jarru saadaan poistettua yhtiön toiseksi suurimman omistajan paikalta, on helpompi ajaa läpi (osalle sidosryhmistä kipeitä?) päätöksiä, jotka tuntuvat osakkeenomistajien kukkaro(i)ssa vielä pitkään.

Wahlroosin mielestä Euroopan suuret velat eivät itsessään ole ylitsepääsemätön ongelma. Vaikeudet johtuvat tällä hetkellä siitä, että Euroopassa ei ole taloudellista kasvua, jonka avulla veloista voisi suoriutua. On siis tärkeintä tukea nyt taloudellisen kasvun edellytyksiä, jotta vajeet korjaantuvat ennemmin talouden kasvutekijän kuin verotuksen ja supistamisen politiikalla. Aiheeseen liittyen ei ollut kovin hämmästyttävää, että Wahlroos tuomitsi kaavaillun rahoitusmarkkinaveron täysin järjettömänä ajatuksena. Pitäisi siis tukea työtä ja yrittäjyyttä purkamalla sosiaaliset suojarakenteet, jotka kannustavat passiivisuuteen.

Sampo on vuonna 2012 sijoittajan pääoman suoja. Väite pitänee paikkansa ainakin suhteessa eurooppalaiseen vertailuryhmään. Wahlroos kuvasi Sampon nykyistä taloudellista asemaa vahvaksi. Tase on vuoden 2012 alussa hyvin terveellä pohjalla suhteessa kilpailijoihin, mikä mahdollistaa johtavasta markkina-asemasta hyötymisen. Tämä koituu luonnollisesti Sampon osakkeenomistajien eduksi erityisesti vaikeissa markkinatilanteissa. Wahlroos myös viittasi lyhyesti Nordean tilanteeseen, sillä hänen mielestään pankkitoiminta on tällä hetkellä kenties haastavinta liiketoimintaa koko Euroopassa. Tosin samassa yhteydessä hän totesi Nordean olevan jo nyt Euroopan paras pankki, minkä hyväksyminen vaatii kuulijalta hienoista subjektiivisuutta. Nordean osalta kommentit viittasivat vahvaan rahoitusasemaan ja osittaiseen markkina-aseman vahvistumiseen. Nordean osalta mielenkiintoisin viesti liittyi siihen, että pankkitoiminnalla on olemassa merkittävää tulosparannuspotentiaalia kriisin jälkeen – ovathan esimerkiksi korkokatteeseen vaikuttavat viitekorot tällä hetkellä luonnottoman alhaisella tasolla. Sanoma oli siis yksinkertaistettuna seuraava: kun korot aikanaan nousevat, voimme piehtaroida Nallen kanssa setelien seassa sekä Nordean että Sampon osakkeenomistajina. Lopulta on kuitenkin todettava, että kokonaisuutena Wahlroosin puheenvuoro sisälsi merkittävästi enemmän pessimismiä lähitulevaisuuden liiketoimintanäkymien osalta suhteessa edellisten vuosien puheenvuoroihin. Kontrastiero oli mielestäni huima erityisesti viime vuoteen nähden.

Tämän jälkeen oli vuorossa konsernijohtaja Kari Stadighin puheenvuoro päättyneestä tilikaudesta 2011. Stadigh kertoi esityksensä alussa Suomen taloudellista tulevaisuutta selvittäneen työryhmän tuloksia, sillä hän käytti viime vuonna siihen merkittävän osan ”Sampon osakkeenomistajille kuuluneesta ajasta”. Viesti kansakuntamme tilanteesta oli synkkä: eläkevastuut kasvavat 20 miljardia euroa vuodessa, Suomi velkaantuu, kuntien tilanteet heikkenevät ja eläkepyramidin muoto kasvattaa kustannuksiamme väistämättä. Suomi on myös jo toteutuneilla taloudellisilla mittareilla katsottuna putoamassa perässähiihtäjäksi naapurimaihin verrattuna. Suomessa taloudellinen aktiviteetti on edelleen alle vuoden 2007 tason, mikä tarkoittaa sitä, että nyt kyse on korkeintaan elpymisestä eikä todellisesta taloudellisesta kasvusta. Sen sijaan Ruotsissa finanssipolitiikka on ollut järjestelmällisesti kasvua tukevaa (verojen laskut ja työn tarjonnan lisääminen), minkä lisäksi Norja on rikastumassa öljyvarannoillaan. Suomen kohtalo ei siis ole erityisen ruusuinen.

Huolimatta kotimaamme ongelmista Sampolla menee kuitenkin hyvin. Sampon tulosyksiköistä kaksi tärkeintä ovat yhtiöoikeudellisilta kotipaikoiltaan ruotsalaisia (Nordea ja If). Tämän lisäksi myös tuottojen maantieteellinen jakauma on hyvin hajautunut, sillä esimerkiksi Ifin suurin markkina-alue maksutulolla mitattuna on Norja. Osakkeenomistajan ei siis tarvitse menettää yöuniaan jatkossakaan, sillä Sampo tarjoaa edelleen yhtiön sisään rakennetun hajautuksen kautta oven naapurimaiden vaurauteen. Realismin nimessä on myös todettava, että Stadigh ei ennustanut Suomelle tai Tanskalle romahdusta. Kyseessä on kuitenkin mitä todennäköisimmin selvästi hitaamman kasvun aikakausi.

Työryhmän tulosten esittelyn jälkeen Stadigh eteni suoraan nykyiseen markkinatilanteeseen. Hän rinnasti vuosien 2011 ja 2012 ensimmäiset kuukaudet ”hyviksi aluiksi kalenterivuosille”. Tosin puheesta saattoi kuulla aavistuksen siitä, että myös tänä vuonna loppuvuoden markkinakehitys olisi alkuvuotta selvästi karumpaa (vrt. H2/2011). Stadigh kuitenkin jaksoi korostaa, että Sampon liiketoiminnat nauttivat suuruuden ekonomiasta, mikä turvaa tuottoja myös markkinoiden alakulon hetkinä. Tähän liittyen on myös selvää, että Sampon NAV on herkempi markkinaheilahteluille kuin itse operatiivinen konsernitason tuloskehitys.

Stadigh istuu myös Nordean hallituksessa. Myös hänen mielestään Nordea on nykyisinä vaikeina aikoina erinomaisessa kunnossa, mistä osoituksena ovat esimerkiksi kaikkien aikojen korkeimmat tuottokertymät vuoden 2011 viimeiseltä vuosineljännekseltä. Vahvan taloudellisen suorituskyvyn merkkinä on myös yhtiön ainoa AA-luokitus (Moody’s) koko eurooppalaiselta pankkisektorilta, kun viimeisimmät reittausmuutokset astuvat voimaan. Stadigh myös totesi, että luottotappiokehitys näyttää edelleen myönteiseltä (viitaten syklin luottotappiohuipun jääneen jo varmuudella taakse). Yhtiökokousväki sai myös kuulla, että huolimatta Nordean nykyisestä ”vahvasta asemasta”, on pankkitoiminnan kannattavuus Sampon johdon mielestä edelleen epätyydyttävällä tasolla. Stadighin mielestä potentiaalia on olemassa merkittävästi parempaan tuloskehitykseen. Vuosi sitten hän kertoi yhtiökokouksessa, että Nordean hyvän suhdanteen tulos voi yltää 1,20 euroon per osake. Viime vuonna tulos oli vain hieman yli puolet tästä, joten tulospotentiaalin määrä on melkoinen – sikäli kun yhtiön hallituksen jäsen osaa johtamaansa liiketoimintaa arvioida.

Nordean lisäksi Stadigh kuvaili muutamalla sanalla Sampo-konsernin suurimman tulosyksikön eli vahinkovakuutusyhtiö Ifin kehitystä. Vahinkovakuutuksen maksutulojen kasvu oli vuonna 2011 parasta koko sinä aikana, kun Sampo on ollut Ifin omistajana. Vakuutustoiminnan tuotot ja riskit ovat laajalle hajautetut, minkä vuoksi Stadigh totesi Ifin tuloskunnon olevan kestävää laatua. Huomattavaa oli Stadighin mielestä myös yhtäläisyys Nordean ja Ifin välillä, sillä molempien yhtiöiden luottoluokitukset ovat toimialojensa ehdotonta kärkeä ja ydinmarkkina-alueet puhtaasti Pohjoismaissa. Molemmat yhtiöt myös panostavat jatkossa Internetiin, mikä parantaa kustannustehokkuutta ja tuo skaalaetuja myös osakkeenomistajille. Ifin tulevaisuuden suunnitelman liittyvät selvästi Topdanmarkin haltuunottoon. Tämä saattaa osaltaan myös selittää sen, miksi Sampo ei ole lisännyt Nordea-omistustaan viime aikoina (kassa on siis tärkeä, kun ostosta mahdollisesti neuvotellaan). Topdanmark olisi jo osa Ifiä, jos Sampo toimisi strategisesti. Yhtiöiden yrityskulttuurit ja johtamistavat ovat Stadighin mukaan kuin kaksi marjaa, minkä lisäksi Topdanmark on taloudellisesti hyvin kannattava. Ainoa syy Topdanmarkin itsenäisyyteen on enää se, että osakkeen markkinahinta on Kööpenhaminassa vielä liian korkea synnyttääkseen omistaja-arvoa Sampolle mahdollisen preemion jälkeen. Sampo on siis Ifin laajentamisen suhteen ”kärsivällinen metsästäjä”.

Esityksensä lopussa Stadigh kiteytti Sampon taloudellisen aseman vahvaksi. Yhtiö tulee keskittymään omistaja-arvon luomiseen ja osinkovirran kasvattamiseen myös jatkossa. Mitään päätöksiä ei tarvitse tehdä kiireessä, sillä konsernin tulovirrat ovat vahvat ja markkina-asemat ensiluokkaiset. Stadigh myös korosti, että Nordea ja If tulevat tehostamaan toimintaansa entisestään tarpeen vaatiessa, vaikka ratkaisut olisivatkin ikäviä. Sampo-konsernin toistaiseksi pienin tulosyksikkö jäi hyvin vähäiselle huomiolle, mikä saattoi johtua henkivakuutustoiminnan laskevasta tuloskehityksestä. Mandatum Lifen tuleva kasvu riippuu Stadighin mukaan merkittävästi poliittisista päätöksistä eläkejärjestelmän suhteen. Tällä hetkellä Mandatum Lifen ohjenuorana on panostaa erityisesti varainhoidon kasvattamiseen.

Kokonaisuutena sekä Wahlroosin että Stadighin esitykset olivat mielestäni hyvin konservatiiviset näkymien osalta. Tulevaisuuden näkemystä annettiin rajallisesti, minkä lisäksi esitystapa oli pikemminkin ”uhkakuvien luomista” kuin mahdollisuuksien alleviivaamista. On kuitenkin hyvä, että salkkuyhtiön johdolla on realismia jokapäiväisessä toiminnassaan. Erityisesti finanssisektorilla uskon, että menestyvän yhtiön tehtävänä on paitsi hyökkääminen, myös puolustaminen. Sampon osakkeenomistajana olen edelleen varma siitä, että yhtiön johto täyttää laadulliset edellytykset luoda sijoitukselle omistaja-arvoa. Konsernin toimiva johto omistaa yhtiön osakkeita selvästi enemmän kuin valtaosa muista osakkeenomistajista yhteensä, joten liiketoiminnan johtaminen ja omistaja-arvon kehitykseen liittyvien päätösten tekeminen on varmuudella omistajaystävällistä (tämä on Suomessa melko harvinaista).

Tulen siis itse ostamaan lisää Sampon osakkeita, jos markkinahinnoittelu tarjoaa siihen alle 19 euron tasolla mahdollisuuden. Kun korkotaso aikanaan normalisoituu, paranevat kaikkien Sampon liiketoimintojen tulostasot mitä todennäköisimmin hyvin merkittävästi. Nyt osaketta saa siis verrattain alhaisella P/E-arvostuksella (noin 9 kalenterivuodelle 2012). P/E-tunnusluvussa on yhtiökokouksen antiin nähden erityisen houkuttelevaa juuri nyt se, että E (eli tulos) ei ole lähelläkään mahdollista potentiaaliaan. Seuraavassa noususuhdanteessa (ja nykytiedon valossa) oletan yhtiön osakkeen maksavan lähelle 30 euroa kappaleelta.

Kirjoittaja omistaa kirjoitushetkellä sekä Sampon että Nordean osakkeita. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia. Tekstissä mainitut yksityiskohdat ovat Wahlroosin ja Stadighin yhtiökokousesitysten perusteella muotoutuneita kirjoittajan henkilökohtaisia tulkintoja, arvioita ja näkemyksiä. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

kelo17 Huhtikuu, 2012Kirjoitit: “…mikä saattaa selittää osaltaan sen, miksi Sampo ei ole lisännyt Nordea-omistustaan viime kuukausien aikana…”

Kokouksessa esitettyyn kysymykseen, miksi Sampo ei osta lisää Nordeaa, Stadigh sanoi, että ei ole rahaa. Jos Sampo lisäisi omistustaan, niin “myrkkypilleri” varsin pian edellyttäisi koko Nordean osakekannan ostamista ja siihen ei Sampon varat enää riittäisi.

Jukka Oksaharju17 Huhtikuu, 2012Kelo: Tuohon tarjousvelvollisuuden synnyttävään rajaan on kyllä vielä ihan reilusti matkaa. Erityisesti tilanteessa, jossa Nordea ei makuloi omaa osakekantaansa. Stadighin vastaukseen viitaten Sampon rahat siis kuihtuvat pikemminkin jo rajaa lähestyttäessä, puhumattakaan koko lopun osakekannan ostamisesta. Eihän Sampon tarkoituksena tietystikään ole edes ylittää rajaa, mutta lähestyisin itse asiaa siltä kannalta, millä hinnalla ja keneltä Sampo ostaa seuraavat 2-3 prosenttia Nordeasta.

Elias17 Huhtikuu, 2012Kiitos ansiokkaasta raportista! Tätä vastaavia olisi todella mielenkiintoista lukea muistakin kotimaisista pörssiyhtiöistä.

alennusmyynti17 Huhtikuu, 2012Kiitos, kirjoituituksesi vastasi ensiluokkaisesti aiemmin esittämiini kysymyksiin.

Täytynee vain kärsivällisesti odottaa vaurastumista..

(On totta, että Sammolla ei ole varaa ostaa koko Nordeaa, mutta muuten hyvien mahdollisuuksien ilmaantuessa, Sampo varmasti pystyisi leveroimaan pääomaansa suhteellisen edullisesti..)

Elisabeth17 Huhtikuu, 2012Kiitos todella laadukkaasta katsauksesta. Kirjoituksesi ovat poikkeuksetta erittäin mielenkiintoisia ja samalla myös opettavaisia. Tapasi ilmaista asioita on lukijan kannalta hyvin nautinnollinen.

Juha18 Huhtikuu, 2012Terve,
Miten kommentoisit näitä laskelmia?
http://www.seligson.fi/phoebus/blogi/show_item.asp?itemID=249

Anders18 Huhtikuu, 2012Todella mielenkiintoinen kirjoitus! Topdanmarkin osalta näyttää siltä, että Sampo jopa toivoisi hienoista laskumarkkinaa loppuvuodelle. Toisaalta myös nousumarkkinan tapauksessa yhtiö näyttää olevan loistavissa asemissa. Kiitos yksityiskohtaisesta ja erinomaisesta raportoinnista!

Jukka Oksaharju18 Huhtikuu, 2012Juha: Kyseinen suuntaa antava laskelma on omista lähtökohdistaan ja omista oletuksistaan erinomainen. Keskeisimmät erot omassa lähestymistavassani ja oletuksissani ovat tiivistetysti seuraavat:

1. Nordea on mielestäni kohtuullista parempi pankki, joskin tehostamisen varaa toiminnassa edelleen on. Toimiin onkin ryhdytty viime aikoina, mikä näkyy tuotto/kulu -suhteen selvänä paranemisena. Uskoakseni näin tapahtuu myös jatkossa. Menen itse mielelläni omistajaksi hyvään yhtiöön jo silloin, kun “se ei ole vielä aivan täydessä kukoistuksessaan” (jolloin erinomaisuuden hintalappukin näkyisi hankintahinnassani). Olen aivan varma, että Sampon omistajaohjauksessa Nordeasta tulee erinomainen eurooppalainen pankki.

2. En suostu allekirjoittamaan sitä, että sijoitus Sampoon olisi spekulaatiota. Yrityksen ydinliiketoiminnat tuottavat todellista ja tasaista kassavirtaa täysin riippumatta mahdollisesta M&A-aktiviteetista. Mielestäni spekulaation tunnusmerkkejä ei täytä se, että yritys on hintakriteerin täyttyessä valmis luopumaan omaisuuseristään osakkeenomistajien intressissä. Tämänhän pitäisi olla itsestään selvä asia jokaisessa yrityksessä. Kokonaisuutena Sampon osakkeenomistaja myös tietää melko hyvin, mitä hän tulee jatkossakin omistamaan, sillä yritysjohto on rajannut toiminta-alueen pohjoismaiseen finanssisektoriin.

3. Sampon arvostusmenetelmä on kriittinen tietyille oletuksille, joista olen havainnollistanut aiemmin “omaa erimielisyyttäni” seuraavassa kirjoituksessa:

http://nordnetblogi.fi/kolmas-osto-sampo/

Lyhyesti aiempaa kirjoitustani referoiden voin todeta, että “Sampon nykyisessä aliarvostuksessa kriittisin tekijä on mielestäni Nordea. Oletuksella, jonka mukaan Nordea palautuisi joskus takaisin fair value -arvostukseensa, on Sampon osake parhaillaan räikeästi aliarvostettu. FV on Nordealla mielestäni suuntaa antavasti noin 9-10 euroa per osake”.

Oldenburg on sen sijaan määrittänyt Sampon käyvän arvon Nordean nykyisen markkina-arvon (P/BV < 1!) mukaan. Tämä on toisaalta ymmärrettävää, sillä tehokkaiden markkinoiden muodostama hinta on todennäköisesti parempi kuin minun arvioni Nordean käyvästä arvostuksesta. Tehokkaiden markkinoiden hinta on myös se, mikä on Nordean osakkeiden jälleenhankintahinta (ja vastaavasti myyntihinta) tänään. En kuitenkaan jaksa henkilökohtaisesti uskoa, että ainoa todellinen pohjoismainen (ja kaksinumeroista ROE:ta tekevä) suurpankki voidaan hinnoitella pysyvästi alle kirjanpidollisen tasearvonsa. Tästä muodostuu keskeisin ero Sampon arvonmäärityksessämme.

4. Totesin myös tammikuussa yllä linkitetyssä blogimerkinnässäni, että ”Mandatum Lifen käypä arvo vastaa karkeasti Sampo-konsernin rullaavaa nettovelkaa (~1,5 miljardia euroa vuoden 2011 lopussa)”. Oldenburg on arvioinut tältä osin liiketoiminnan arvon selvästi konservatiivisemmin, mutta se on lähinnä aste-ero suuressa kuvassa. Mielestäni korkotason aikanaan noustessa myös Mandatum Life on hyvä omaisuuserä omalla sektorillaan.

Summa summarum: Sampon liiketoiminnoissa on piilevää tulospotentiaalia, mitä kuvasin tässä blogimerkinnässä yhtiökokousviestin kautta. Tämän tulospotentiaalin suuruus ilmenee selkeimmin Nordeassa, jonka uskon olevan tällä hetkellä räikeästi aliarvostettu. Oldenburgin arvonmäärityksen mielestä selvää aliarvostusta ei ole. Ifin osalta olemme samaa mieltä sekä liiketoiminnan laadun että arvostuksen suuruusluokasta. Mielestäni Ifin arvo voi olla aivan perustellusti noin miljardin korkeampi kuin Oldenburgin laskelma antaa olettaa. Perustelen tätä esimerkiksi sillä, että Ifillä yhdistetyn kulusuhteen keskihajonta (liiketoiminnan volatiliteetti) on selvästi oman vertailuryhmänsä alhaisin. Kuten totesin tämän kirjoituksen lopussa, en ole vielä valmis ostamaan Sampoa (kuten ei ole myöskään Oldenburg). Ostin viimeksi Sampoa keskihintaan 18,65 euroa, mistä kirjoitin seuraavassa kirjoituksessa.

http://nordnetblogi.fi/kolmas-osto-sampo/

Tulen jatkamaan ostoja samalla arvostustasolla, jos osake sinne aikanaan valahtaa. Kuten olen kiertoteitä yrittänyt tässäkin kommentissa sanoa, on Sampon ali(arvostus) täysin altis Nordean ”todelliselle arvolle”. Koska suurin potentiaali Sampon arvonnousun osalta liittyy pörssilistattuun yhtiöön (jota voin ostaa itsekin suoraa), olen mieluummin selvästi suuremmalla painolla mukana juuri tässä kyseisessä tulosyksikössä (suhteessa Sampo-omistukseeni). Pidän siis tällä hetkellä Nordeaa mielenkiintoisempana ostokohteena suhteessa Sampoon.

http://nordnetblogi.fi/ostoja-jatkettu/

Loppukaneettina mainittakoon se, että Oldenburgin ”karkea analyysi” on täysin oikeaan osuva siltä osin, kun puhutaan Sammon omaisuuserien nykyisestä arvosta päivän kursseilla. Minua kuitenkin kiinnostaa enemmän se, millaiseen hintaan voin myydä sijoituskohteeni tulevaisuudessa. Kun totesin tämän blogimerkinnän lopussa, että Sampon oikea arvostustaso seuraavassa nousussa on ”lähellä 30 euroa”, sisältää se oletuksen Nordean P/BV 1,3 – 1,5 arvostustasosta. Tällöin Sampon osake tuottaisi tämän päivän kurssitasolle noin 40%, kun taas Nordea tuottaisi vastaavana ajanjaksona noin 70%. Siksi olen sijoittanut syksyn 2011 ja alkuvuoden 2012 aikana merkittävästi suuremman määrän suoraan Nordean osakkeeseen. Lopulta suurin eromme Olderburgin kanssa on siis Nordean tulevaisuuden arvossa, joskin hyväksyn täysin sen, että Sampon arvonmäärityksessä käytetään tänään Nordean päivän kurssitasoa (käytän sitä siis myös itse, kun olen päätynyt ostamaan mieluummin Nordeaa).

Toivottavasti tämä vastaus on riittävän selkeä kahden kirjoituksen pikaiseksi vertailuksi.

Certerus18 Huhtikuu, 2012Oldenburgin Sampo-kommentit olivat kyllä suoraan sanottuna todella outoja Jukan viimeisimmän kommentin valossa.

En voisi koskaan sijoittaa sellaiseen firmaan, jossa ei olisi varaa spekulaatiolle ja opportunismille. En myöskään usko, että sellaista firmaa on olemassa, joka ei ole spekulatiivinen ja/tai opportunistinen. Esimerkiksi Sampon opportunismi on osakkeenomistajan voitto, koska yhdellä pelilapulla pääsee käsiksi sekä vakuutus- että pankkisektoriin. Lisäksi saa pätevän johdon, synergiaedut ja roiman tuottopotentiaalin. Mandatum on huono, Nordea on hyvä ja If erittäin hyvä.

En ymmärrä, miksi Oldenburg ostaa Hanskaa? PGR on äärimmäisen hyvä ostos, mutta sen bisnes on altis liittovaltion idiotismille. Hanskaa en ostaisi muualta kuin kovasta dipistä (dippiä näkyvissä).

Juha19 Huhtikuu, 2012Odotin kyllä “hieman” lyhyempää vastausta :) Kiitos paljon. Todella hienoa saada mielipiteitä useammalta suunnalta.

Pari huomiota Kreikan kaatumista varten | Nordnet Blogi15 Toukokuu, 2012[…] yhtiöitä, jotka ovat taseiltaan erinomaisessa kunnossa (vrt. tulovirraltaan hyvin hajautettu Sampo tai lähes nettovelaton Nokian Renkaat). Siis sellaisia yhtiöitä, jotka kykenevät myös itse […]

Seuraava ostokohde valittu | Nordnet Blogi1 Kesäkuu, 2012[…] täyttäisivät kyllä myös arvosijoittajan vaatimukset. Edellä viitatut kaksi muuta ovat siis Sampo ja […]

Ajatuksia markkinatilanteesta ja ostokohteista | Nordnet Blogi6 Kesäkuu, 2012[…] edelleen näillä hintatasoilla. Omista seurantayhtiöistäni ostotasoja lähestyvät seuraavaksi Sampo, UPM, Stora Enso, Nokian Renkaat ja Oriola-KD (ensiksi mainittu lähimpänä ostotoimeksiantoa). […]

Oman salkun välitilinpäätös | Nordnet Blogi2 Heinäkuu, 2012[…] linkitetyissä teksteissä) ylivoimaisesti suurimpiin osakkeisiin – Nordeaan (suurin) ja Sampoon (toiseksi suurin). On tosin syytä huomata, että vaikka kurssinousun ajoitus on ollut onnekasta, […]

Alkavan tuloskauden ennakko | Nordnet Blogi2 Heinäkuu, 2012[…] Nordea suurimman omistajansa Sampon näkökulmasta Nordea-ostoni marraskuussa 2011 Lisäostot alkuvuonna 2012 OMXH:n parhaat yhtiöt -kirjoitussarjan toinen osa OMXH:n parhaat yhtiöt -kirjoitussarjan kolmas osa […]

Hyvin johdetut pörssiyhtiöt | Nordnet Blogi11 Heinäkuu, 2012[…] näen OMXH:ssa kaksi todella hyvin johdettua yhtiötä, jotka ovat Sampo ja Nokian Renkaat. Mainittujen yhtiöiden johdoilla on merkittäviä näyttöjä osaamisesta. […]

Salonkivaunun viimeinen kuulutus | Nordnet Blogi24 Elokuu, 2012[…] parhaat yhtiöt osa 3 Vuoden 2012 hyvät ja huonot osakkeet Kevään yhtiökokouksen jälkeen Omaa osto-ohjelmaani käsittelevä merkintä ja Pohjoismaisia vakuutusyhtiöitä koskeva […]

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

avatar

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.