Tunnettu ja tuntematon riski

Toinen rahoitusmarkkinoiden kahdesta yleishyödyllisestä toiminnosta on riskin hinnoittelu. Lähes kaikille riskeille löytyy hinta, jolla joku on valmis ottamaan riskin kannettavakseen. Kotivakuutus on varmaan kaikille tuttu, myyntioptio on vakuutus jonkun kohde-etuuden kurssilaskulle. Rahoitusmarkkinoilla käytetään monia riskin mittareita, jotka perustuvat eri tekijöiden historialliseen tai simuloituun käyttäytymiseen. Lähes täydellistä? Niin kauan kun kaikki riskit tulee huomioitua.

Riskikorjattu tuotto

Sijoittajat ovat kasvavassa määrin oppineet riskin merkityksen ja osaavat nykyään suhteuttaa tuoton sen ”hyödyntämään” riskiin. Rahoitusmarkkinat “hinnoittelevat” tuotto-odotukset sijoituskohteiden riskillisyyden pohjalta: mitä korkeampi riski, sitä korkeampi tuoton pitää olla. Käänteisesti tämä johtaa siihen, että sijoituskohteesta, jossa on korkeampi riski, maksetaan suhteellisesti vähemmän kuin samanlaisesta sijoituskohteesta, jossa tulevaisuuden tuotto on varmempaa. Tämä selittää osan muuten vertailukelpoisten yritysten tunnuslukujen eroista.

Riski ja pitkän aikavälin sijoitus

Pitkäaikaissäästäjälle lyhyen aikavälin heilahteluilla ei kuitenkaan ole väliä, koska sijoitusta ei olla myymässä lähitulevaisuudessa. Pitkäaikaissäästäjän pitäisikin aina sijoittaa riskillisempiin sijoituskohteisiin, koska näiden korkeampi tuotto kasvattaa sijoitusta monikymmenkertaisesti. Koska kukaan ei osaa ajoittaa markkinoiden liikkeitä, on parempi unohtaa moinen turhuus ja keskittyä tuoton maksimoimiseen pitkällä aikavälillä. Pitkäaikaissäästäjälle riski on hyvästä.

Mitä riski on?

Tavallisessa elämässä riski on jonkin ei-toivotun asian toteutuminen, kuten liikenneonnettomuus, varkaus tai tulipalo. Näitä riskejä rahoitusmarkkinat hinnoittelevat vakuutusten kautta. Sijoitustoiminnassa riski näkyy kurssien heilahteluna, joka pohjautuu tulevaisuudenodotusten jatkuvaan täsmentymiseen markkinoilla. Tätä mitataan yleensä volatiliteetilla, joka kuvaa kurssikehityksen keskihajontaa vuoden aikajaksolla.

Valehteleva volatiliteetti

Volatiliteetti voi kuitenkin olla alhainen, vaikka riski on korkea. Tämä johtuu siitä, että taustalla oleva”todellinen” riskiei aina näy tilastoissa. Alla olevassa kuvaajassa on yhden sijoituskohteen neljän vuoden kurssikehitys. Kehitys on kuoppaista, mutta johdonmukaisesti nousujohteista. Kyseisen kurssikehityksen volatiliteettion27 prosenttia.

Puoli vuotta myöhemmin saman sijoituskohteen neljän vuoden kurssikehitysnäyttää tältä. Volatiliteetti on noussut 40 prosenttiin, joka kuitenkin huonosti kuvaa sitä, että sijoittajan varallisuudesta neljä viidesosaa on kadonnut tuhkana tuuleen. Esimerkki on tietenkin tarkoituksenhakuinen, mutta kuvaa kuitenkin hyvin tilastollisen ja todellisen riskin keskinäistä suhdetta.

Tuntematon riski

Tässä tapauksessa toteutunut riski oli kehittyvän maan haavoittuvaisuus, kehittyneiden maiden finanssikriisissä. Se olisi yhtä hyvin voinut olla esimerkiksiKrimin tapaisen, poliittisen riskin toteutuminen. Kuvaajissa näkyy nimittäin Venäjän yleisindeksin kehitys.

Ennen finanssikriisiä Venäjä oli kuitenkin kotitalouksia, yrityksiäja valtion taloutta myöten velaton.Kun länsimaiden yltiövelankäytöstä seurannut finanssikriisi iski, eläkesijoittajat joutuivat leikkaamaan riskitasojaan myymällä riskillisempiä, kehittyvien maiden epälikvidejä sijoituskohteita. Länsimaisten pankkien laittaessa rahoitushanansa kiinni, kehittyvien maiden rahalaitosten kansainvälinen rahoitus loppui seinään ja myös suoria sijoituksia Venäjälle tehneetyritykset joutuivat rahoituspulaan. Näin riski, jota ei näkynyt Venäjän reaalitalouden luvuissa tai osakkeiden volatiliteeteissa, toteutui ikävin seurauksin.

Riskit kartalla?

Rahoitusmarkkinoiden monimutkaisten kytköksien takia, kaikkia riskejä on käytännössä mahdoton tunnistaa. Loistava esimerkki tästä on LTCM – hedge rahaston tuho, missä aikansa taitavimmat matemaatikot ja tilastotieteilijät, kahden taloustieteen Nobelistin säestyksellä, “unohtivat” varautua kohtalaisen normaaliin kriisiskenaarioon, missä markkinat ennen kaikkea haluavat likviditeettiä.

Jotta tilastot kertoisivat koko totuuden, kaikki riskit olisi ensin tunnistettava. Pitkäaikaissäästäjälle kaikkien riskien vaikutus kuitenkin pienenee sijoitushorisontin pidentyessä.

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnetja puhelimitse numerosta 050 5918292.