Nordnet Blogi

Ulkomainen ostokohde: McDonald’s

Kuten mainitsin elokuussa Tikkurilaa koskevassa merkinnässäni, alkavat kotimaiset laatuyhtiöt käydä valitettavan vähiin. Siirryn siten olosuhteiden pakosta äärimmäisen laadukkaina pitämiini ulkomaisiin ostokohteisiin. Kirjoitussarja alkaa maailman suurimman pikaruokaketjun esittelyllä. Yhtiössä on paljon samaa kuin aiemmin tänä vuonna esittelemässäni Coca-Cola Companyssa.

McDonald’s on tavaramerkkinä äärimmäisen tunnettu. Alkuperältään amerikkalainen yhtiö on perustettu jo vuonna 1940. Suomeen yhtiö rantautui vuonna 1984. Globaalissa mittakaavassa McDonald’s on vuonna 2012 läsnä erityisesti niillä alueilla, joita kutsutaan tavanomaisesti kehittyneiksi markkinoiksi (Eurooppa ja USA). Maailmanlaajuisesti yhtiön kasvupotentiaali piilee tulevaisuudessa Aasiassa, mikä on täysin luontevaa kuluttajapotentiaalin näkökulmasta: ruoka-annoksia voidaan myydä kasvavassa määrin vain siellä, missä on kasvava määrä ihmisiä. Pikaruokaketjun näkökulmasta kehittyvät markkinat (BRIC) ovat houkuttelevia myös siinä mielessä, että kyseisillä maantieteellisillä alueilla elintason kasvu (laskettuna BKT/väestö) on voimakkainta globaalissa mittakaavassa.

Kertakäyttökulttuuri on siis vasta rantautumassa maapallon tiheimmin asutetuille alueille. Esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa McDonald’sin läsnäolo on toistaiseksi varsin vaatimatonta. Etabloituminen uusille markkinoille ei kuitenkaan ole aina helppoa, sillä erilaiset ”anti-amerikkalaiset” asenteet vaikeuttavat yhtiön brändin rakentamista. Vastaavasti toimialalla käytettyjen pakkausmateriaalien paljous on kynnyskysymys osalle potentiaalisista kuluttajista.

Yhtiön maailmanlaajuinen läsnäolo on kiistaton, sillä tavaramerkkiä kantavia pikaruokaravintoloita on yli sadassa maassa. Vuonna 2011 McDonald’sin ravintolat jakautuivat globaalissa mittakaavassa seuraavasti.

USA 14098 ravintolaa (42%)
Aasia, Afrikka ja Lähi-Itä 8865 ravintolaa (27%)
Eurooppa 7156 ravintolaa (21%)
Latinalainen Amerikka ja Kanada 3391 ravintolaa (10%)

On selvää, että lyhyellä aikavälillä USA:n markkinakehitys vaikuttaa merkittävästi McDonald’sin voittokulkuun. Sen sijaan pitkällä aikavälillä näen yhtiössä äärimmäisen houkuttelevan valttikortin erityisesti Aasian pikaruokamarkkinoille. Annan konkreettisen esimerkin yhtiön huimasta kasvupotentiaalista.

Suomessa on vuonna 2012 McDonald’s -ravintoloita lähes 100.
Kiinassa on vuonna 2012 McDonald’s -ravintoloita noin 1500.
Ero on ravintoloiden määrässä noin 15-kertainen, mutta populaatiossa varovaisesti arvioiden noin 200-kertainen.

Kannattavaa kasvualustaa siis riittää ja kauan. Aasian-valloituksessa kannattaa kuitenkin huomioida ruokalista erityisen tarkasti: naudanlihatuotteiden tarjoilu voi olla sekä kulttuurisista että uskonnollisista syistä arveluttavaa. Paikallisesta menusta löytynee siten enemmän kanaa.

Globaalin yhtiön kilpailuasema määräytyy yleensä neljän tekijän yhteisvaikutuksesta.
Liiketoiminnan kannattavuuteen vaikuttavat

a) Toimialalle tulemisen kynnys (barrier of entry)
b) Korvaavat tuotteet (substitutes)
c) Asiakkaiden ostovoima (bargaining power)
d) Muun arvoketjun neuvotteluvoima (value chain)

On selvää, että McDonald’s ei kuori kermaa ”fast food” -segmentissä yksin.
Esimerkiksi USA:ssa listatut Yum Brands ja Wendy’s tarjoavat merkittävän kilpailuhaasteen. Unohtamatta Del Tacoa, Taco Bellia, Starbucksia ja Burger Kingiä.

Edellä mainittujen saman toimialan kilpailijoiden tuotteet voivat muodostaa houkuttelevan
vaihtoehdon McDonald’sin menulle. Toisaalta pitkän aikavälin uhkana on myös se, että
kotitaloudet ryhtyvät suosimaan kotona valmistettua ruokaa kasvavassa määrin. En pidä sitä
kuitenkaan kiireisillä kaupunkialueilla kovinkaan todennäköisenä tulevaisuudenkuvana.
Joka tapauksessa sijoittajan on ymmärrettävä, että McDonald’sin kilpailuasema voi vaarantua
muiden ravintoloiden, pikaruokaketjujen ja kahviloiden toimesta. Konservatiivinen sijoittaja
arvioi toimialan kilpailun kannattavuutta rasittavan vaikutuksen mieluiten yläkanttiin.

Sijoittajan on nähtävä McDonald’s myös laajemmin osana yhteiskuntaa.
Analyysin vaiheet kannattaa siten suorittaa

a) Poliittisten
b) Taloudellisten
c) Sosiaalisten
d) Teknologisten
e) Ympäristöön vaikuttavien ja
f) Juridisten riskien näkökulmista.

Poliittisesta näkökulmasta McDonald’s on usein nuorison ja ”vähävaraisen kansanosan” työllistäjä.
On tärkeää, että yhtiö kunnioittaa asetuksia ja lakeja, jotta imagotappiolta ja oikeudenkäynneiltä voidaan välttyä. Taloudellisesta perspektiivistä yhtiön kannattavuuden merkittävin riski on markkinajohtajuuden menettäminen. Vahva markkina-asema tarjoaa yhtiölle mahdollisuuden kannattavaan liiketoimintaan melko alhaisten myyntihintojen vallitessa (economies of scale). Toisaalta taloudellinen näkökulma on ulotettava yhtiön markkina-alueiden analyysiin: McDonald’s voi tuskin kasvattaa myyntiään pitkällä aikavälillä kovin paljoa markkina-alueen talouskasvua nopeammin. Näin ollen globaalissa perspektiivissä yhtiön suurin liiketoiminnallinen riski on se, että McDonald’s -brändi ei saavuta syystä tai toisesta johtavaa markkina-asemaa esimerkiksi Aasiassa ja Etelä-Amerikassa.

McDonald’sin liiketoiminta koskettaa useita sosiaaliluokkia. Karu fakta erityisesti länsimaissa on se, että yhtiö työllistää alhaisemman elintason kansalaisia, jotka työskentelevät paremmin ansaitsevan kansanosan nautintojen eteen. Sosiaalisesta lähtökohdasta katsottuna on mielestäni selvää, että yhtiöllä tulee olemaan jatkuvasti ylitarjontaa työvoimasta. Tämä on osakkeenomistajien kannalta erinomainen asia, sillä työvoiman suuri tarjonta pitää yhtiön palkanmaksutason lähellä minimirajaa. Tässä piilee kuitenkin poliittinen riski: sovituista ehdoista on pidettävä kiinni ja kohtuus on muistettava. Kuluttajaliiketoiminnassa brändin kärsimä imagotappio voi johtaa sosiaalisen median maailmassa salamannopeasti siihen, että asiakkaat ”äänestävät jaloillaan”.

Teknologian osalta McDonald’sin tulee keskittyä toimitusketjun optimointiin ja tuotekehitykseen.
En pidä teknologisia tekijöitä kovin suurina uhkakuvina yhtiölle. Tosin suuruuden ekonomia vaatii aina asiakaskeskeisen toimintafokuksen – toimitusketjun massiiviset volyymit ja kilpailuetu kuihtuvat nopeasti, jos lopputuotteen käyttäjä ei enää halua maksaa yhtiön palveluksista. Verratkaa vaikka Nokian antamaan esimerkkiin.

Empiiriset havainnot puoltavat näkemystä McDonald’sin menujen haitallisista terveysvaikutuksista, jos plus-aterioiden ahmiminen muodostuu tavaksi. Tämän vuoksi kasvava ravintotietous yhdistettynä terveyssuosituksiin saattaa vaikeuttaa yhtiön myynnin kasvattamista. Esimerkiksi kohonneet kolesteroliarvot ja liikalihavuus ovat olleet esillä McDonald’sia koskevissa kanteissa yhdysvaltalaisissa tuomioistuimissa. Huoli tulee ottaa vakavasti, sillä ilman liikevaihdon kasvua on mahdotonta parantaa tulosta loputtomasti – kustannussäästöt ja tehokkuuden tavoittelu tulevat aikanaan tiensä päähän, jolloin lisätoimet alkavat vain supistaa myyntiä.

Epäterveellisen imagon lisäksi yhtiön liiketoiminnallisena riskinä on työntekijöiden suuri vaihtuvuus. Tämä koskee ruohonjuuritasolla erityisesti asiakaskontaktissa olevia myyjiä, jotka ovat paljon vartijoina kuluttajakokemuksen osalta. Tosin myös yhtiön ylimmässä johdossa on tapahtunut viime aikoina muutoksia, joten tulevia strategisia linjauksia on syytä seurata tarkkaavaisesti. Esimerkiksi tuotevalikoiman laajentaminen entistä voimallisemmin aamupaloihin ja kahvilatuotteisiin merkitsisi yhtiön kilpailukentän osittaista muuttumista.

McDonald’s myy lähtökohtaisesti matalan yksikköhinnan tuotteita, jotka tyydyttävät useita yksilön perustarpeita. Näin ollen yhtiön liikevaihto on melko suhdanneneutraalia – esimerkiksi USA:ssa halpojen aterioiden ja ”dollarin juustojen” myynti on historiallisesti kasvanut taantumien aikana. Yhtiö omaa myös erinomaisen vahvan franchisen. Osa yhtiön ravintolaista toimii yrittäjävetoisesti ja osa yhtiön itsensä harjoittamana liikepaikkana. Liiketoimintamalli on osoittanut ajattomuutensa ja sen, että yhtiön liikeidea on monistettavissa yhä uusille maantieteellisille alueilla miltei samalla formaatilla. Omasta näkökulmastani pidän McDonald’sin kiistattomana globaalina etuna sitä, että asiakas tietää tasan tarkkaan ravintolasta tilatessaan, millainen purilas pöytään lopulta kannetaan. Yhtiön liiketoimintamalli siis täyttää asiakkaan perspektiivistä katsottuna ”no surprises” -kriteerin.

Sitten hieman numeroiden pariin. McDonald’sin liikevaihto on ollut selvässä kasvutrendissä viime vuosien aikana (luvut miljoonia).

2006 $20.895
2007 $22.878
2008 $23.522
2009 $22.745
2010 $24.075
2011 $27.006
ka. kasvu 2006-2011: ~5,5% / v

Yhtiön myynti on kasvanut tasaisesti lukuun ottamatta globaalia taantumavuotta 2009.
Myös yhtiön osakekohtainen tulos (EPS) on noussut keskipitkällä aikavälillä tuntuvasti.

2002 $0.70
2003 $1.15
2004 $1.79
2005 $2.04
2006 $2.83
2007 $1.98
2008 $3.76
2009 $4.11
2010 $4.58
2011 $5.27

Yhtiön osakekohtaisen tuloksen kasvu näyttää todella vakuuttavalta. McDonald’sin osakekohtainen tulos on vuosikymmenen aikana yli 7-kertaistunut. Tarkasteluajanjakso sisältää useamman laskusuhdanteen ja yhden pidemmän reaalitalouden kasvujakson (2003-2007). Vuosi 2007 oli poikkeuksellinen, sillä yhtiön osakekohtainen tulos laski selvästi. Tämä kuitenkin liittyi enimmäkseen kertaluonteiseen divestointiin Latinalaisessa Amerikassa. On siis todettava, että myös vuonna 2007 yhtiön liikevaihto kasvoi selvästi.

Lisäksi McDonald’sin osakekohtainen oma pääoma per osake on kasvanut tasaisesti.

2003 $9.50
2004 $11.18
2005 $11.99
2006 $12.84
2007 $13.11
2008 $12.02
2009 $13.04
2010 $14.03
2011 $14.13

Yhtiön osakkeenomistajille kuuluva nettovarallisuus on kasvanut trendinomaisesti syklin yli.
Kasvu on ollut selvää, vaikka yhtiö on jakanut osakkailleen samanaikaisesti kasvavia osinkosummia. Track record omistaja-arvon kasvun osalta puoltaa yhtiön osakekannan markkina-arvostusta huomattavasti yli oman pääoman kirjanpidollisen arvon (jonka kehitys siis lueteltiin yllä).

Sijoittajan kannalta tärkeää ei ole vain oman pääoman kasvu taseessa. Ratkaisevaa on se, millä kertoimella sijoittaja saa ostettua oman osuutensa yhtiön taseen omasta pääomasta. Suhteutetaan siis yhtiön osakekannan markkina-arvo yhtiön oman pääoman taseperusteiseen markkina-arvoon (P/BV).

2003 2.6
2004 2.9
2005 2.8
2006 3.5
2007 4.5
2008 4.5
2009 4.9
2010 5.3
2011 7.1
2012e ~6.0
ka. 2003-2012: 3,7

McDonald’sin taseperusteinen arvostus on noussut 2000-luvulla selvästi. Kehitys on täysin johdonmukainen yhtiön suotuisan kannattavuuskehityksen kanssa. Yhtiön osakekannan markkinaehtoinen hinnoittelu on tällä hetkellä noin 6 kertaa korkeampi kuin yhtiön oman pääoman tasearvoinen hinnoittelu. Tämä johtuu vain ja ainoastaan siitä, että yhtiö pystyy generoimaan omalle pääomalleen ilmiömäisiä tuottoja. Näihin palataan tämän merkinnän edetessä tarkemmin: kyse on kuitenkin yksinkertaistetusti siitä, että yhtiön liiketoiminta tuotti esimerkiksi viime vuonna kirjanpidolliselle omalle pääomalle yli 37 prosentin tuoton. Jos osakkeen P/BV-luku olisi 1, saisi sijoittaja tämän itselleen vuosituottona (E/P).

Markkinamekanismi toimii siis siten, että korkean oman pääoman tuoton yritysten osakekanta hinnoitellaan moninkertaisesti – ja aivan oikeutetusti – suhteessa kirjanpitoarvoihin. Edellä viitatun vuoden 2011 oman pääoman tuoton voi jakaa esimerkiksi vuoden 2012 P/BV-ennusteella, jolloin vastaukseksi saadaan uuden sijoittajan staattinen tulostuotto (E/P) sijoitushetkellä (>6%).

Ja eteenpäin kohti liiketoiminnan nettotuloksen arvostamista. P/E-luku kertoo yleisellä tasolla sen, montako vuotta yhtiöllä kestää nykyisellä tulostasollaan ansaita yhden osakkeen hinta liiketoiminnan nettotuloksen muodossa. McDonald’sin P/E-luku on vaihdellut 2000-luvulla seuraavasti.

2003 17.1
2004 15.6
2005 15.8
2006 16.1
2007 26.5
2008 14.0
2009 15.1
2010 15.7
2011 18.57
2012e ~15
mediaani 10-vuotisjaksolla: 15,8

Yhtiön P/E-luku on tarkasteluhetkellä historiallisesti melko alhainen.
Toisaalta on havaittava se, että yhtiön ROE on tällä hetkellä historiallisen korkea.
Tämä syö osaltaan hienoisesti sijoituksen turvamarginaalia, sillä P/E-tunnusluvun E
on poikkeuksellisen korkealla tasolla, kun tarkastelu suoritetaan suhteellisen kannattavuuden
näkökulmasta. Joka tapauksessa pidän P/E-lukua 15 McDonald’sille lähellä ”rock bottomia” sijaitsevana arvostustasona. En pidä lainkaan mahdottomana sitä, että yhtiön osakekurssi kohoaa tulevina vuosina kahden tekijän yhteisvaikutuksesta: P/E-arvostuksen hienoisesti noususta ja osakekohtaisen tuloksen kasvusta.

P/E-luvun tarkastelussa viitattiin oman pääoman tuottoon (ROE). McDonald’sin osalta kyseinen tunnusluku on kehittynyt viime vuosien aikana seuraavasti.

2006 23,2%
2007 15.6%
2008 30.1%
2009 34.0%
2010 35.3%
2011 37.3%
ka. 2006-2011: 29.25%

Mielestäni yhtiön oman pääoman tuotto on todella vakuuttava. Jopa niin vakuuttava, että se on nähdäkseni osoitus jonkinasteisesta kestävästä kilpailuedusta. Lähes 30 prosentin keskimääräistä viime vuosien ROE:a voi verrata pörssin pitkän aikavälin yleiseen, alle 15 prosentin tasoon. Käsillä on siten kiistaton laatuyhtiö – ottamatta edes kantaa siihen, kuinka alhaisella riskitasolla kyseinen ROE on saavutettu. Yleisellä tasolla erinomaiset laatuyhtiöt siis tuottavat omistajilleen korkeita oman pääoman tuottoja verraten alhaisella riskitasolla. Matalaan riskiprofiiliin viittaamalla tarkoitan sitä, että

a) Liiketoiminnan oman pääoman tuotto ylittää merkittävästi oman pääoman kustannuksen
b) Yhtiö ei tarvitse korkeaan oman pääoman tuottoon järjetöntä velkavipua
c) Tuotto voidaan investoida takaisin ydinliiketoimintaan generoimaan lisäkasvua
d) Osakkeenomistajalle kohdistuva ROE on ennustettava ja tasainen

McDonald’sin taseen oma pääoma tuottaa kiistatta erinomaisesti vallitsevalla ajanhetkellä.
Itse asiassa osakkeenomistajille kuuluva varallisuus kaksinkertaistuu yhtiön liiketoiminnassa tällä hetkellä noin 2,2 vuoden välein. Se on äärimmäisen vahva suoritus ja osoitus kilpailuedusta. Toisaalta korkea oman pääoman tuotto perustuu myös siihen, että McDonald’s ei joudu teollisten toimijoiden tapaan valmistamaan tuotteita suuria määriä varastoon tai säilömään jakelukanaviin. Pikaruokaravintolassa tuote valmistetaan usein vain minuutteja ennen asiakkaan tilausta tai jopa hänen tilauksensa jälkeen. Näin ollen yhtiön ”tuotannon” toimitusaika on vain muutamia minuutteja, eikä se sido merkittäviä määriä pääomia. Vastaavasti äkillisen laskusuhdanteen yllättäessä McDonald’s pystyy vaivattomasti minimoimaan riskejään, sillä ”ylikapasiteettia” ei pääse syntymään varastoon. Lopputuotteiden yksikköhinnat ovat pieniä ja ”varastot” eli paikallisten ravintoloiden takahuoneet tyhjenevät muutamien päivien aikana ilman lisätilauksia tavarantoimittajilta.

Edellä esitettyyn viitaten voin lainata huoletta Warren Buffettia aavistuksen mukaillen:

“Ideally, my own preference is investments in productive assets, which have the ability in inflationary times to deliver output that will retain its purchasing-power value while requiring a minimum of new capital investment. Metaphorically, these commercial cows will live for centuries and give ever greater quantities of milk to boot. Their value will be determined not by the medium of exchange but rather their capacity to deliver milk over time. I believe that over any extended period of time this category of investing will prove to be the runaway winner. More important, it will be by far the safest.”

Ja sama sisältö suomennettuna:

(Pitkän aikavälin sijoitukset tulee kohdistaa tuottaviin omaisuuseriin. Esimerkiksi pörssiyhtiöihin, joilla on puolellaan pitkän aikavälin kestävä kilpailuetu. Laadukas liiketoiminta tuottaa omistajilleen kasvavan tuoton ilman tarvetta merkittäville lisäinvestoinneille. Parhaita yhtiöitä tulisi arvioida esittämällä kysymys, kuinka paljon liiketoiminnat voivat tuottaa omistajilleen rahaa elinikänään. Loistava liiketoiminta tuottaa tämän summan verrattain pienellä riskiprofiililla ja suurella todennäköisyydellä.)

McDonald’s täyttää mielestäni juuri edellä kuvatun laatukriteerin. Itse asiassa Warren Buffett on aikoinaan omistanut merkittävän määrän McDonald’sin osakkeita – tosin hän luopui niistä aivan liian aikaisin. Sijoitusmaailmassa peruutuspeili on toki usein kirkkaampi kuin tuulilasi, joten erehdyksen voi ymmärtää inhimillisenä.

Koska pyrin laatimaan yritysanalyysin lähtökohtaisesti pitkän aikavälin sijoitusta silmällä pitäen, on syytä vilkaista osinkoon, joka on pitkäjänteisen sijoittajan ainoa rahaksi realisoituva tuotto sijoitusaikana (ennen osakkeiden mahdollista myyntihetkeä kaukana tulevaisuudessa). McDonald’sin osakekohtainen osinko on kasvanut yhtäjaksoisesti jo 35 vuotta eli vuodesta 1977 (älkää vaivautuko etsimään OMX Helsingistä vastaavaa track recordia). Seuraavassa esitetään makupaloja 2000-luvulta.

2000 $0.215
2001 $0.225
2002 $0.235
2003 $0.40
2004 $0.55
2005 $0.67
2006 $1.00
2007 $1.50
2008 $1.625
2009 $2.05
2010 $2.26
2011 $2.53
2012 $2.80

Katkeamaton osingonmaksukyky on osoitus liiketoimintamallin kestävyydestä suhdanteiden yli. Osingonjakohistorian perusteella on mahdotonta sanoa, missä vaiheessa reaalitalous on ollut McDonald’sin ydinmarkkinoilla esimerkiksi taantumassa. Vuosikymmenten mittainen osingonmaksun kasvattaminen on nostanut McDonald’sin osaketta jatkuvasti uusiin korkeuksiin. Yhteenveto osingonjakohistoriasta on tiivistetysti seuraava:

a) Yhtiön maksama osinkovirta on yli 13-kertaistunut 2000-luvulla
b) Yhtiön maksama osakekohtainen osinko on kasvanut 24,98% vuositasolla (1977-2011)
c) Yhtiön maksama osakekohtainen osinko on kasvanut 25,40% vuositasolla 2000-luvulla
d) Yhtiön maksama osakekohtainen osinko on kasvanut 13,1% vuositasolla aikavälillä 2007-2012
e) Yhtiön harjoittama osingonjakosuhde oli vuonna 2000 noin 20%
f) Yhtiön harjoittama osingonjakosuhde vuonna 2012 on noin 50%
g) Merkittävä osa osingonjakosumman kasvusta 2000-luvulla johtuu jakosuhteen nostosta

Osingonjaon kasvun ja osakkeen kurssinousun välillä on siis selvä kohtalonyhteys.
On myös selvää, että osakekohtaisen osingon kasvuvauhti tulee jatkossa olemaan huomattavasti maltillisempaa.Osingonjakosuhdetta ei ole varaa nostaa vaarantamatta kasvuhankkeiden rahoitusta, joten osakekohtaisen osingon kasvukehitys riippuu jatkossa merkittävästi liiketoiminnan nettotuloksen kasvusta. Uskaltaisin ennustaa sen verran, että vuonna 2020 McDonald’s maksaa vuodessa selvästi yli $5.00 osinkoa, minkä lisäksi yhtiö tekee tulosta yli $10.00 osaketta kohden. Johtopäätöksenä siis odotan, että yhtiö kykenee kasvattamaan nettotulostaan keskimäärin korkealla yksinumeroisella kasvuprosentilla seuraavien vuosien aikana.

Vuonna 2020 McDonald’sin osakekurssi ei tietystikään ole enää samalla pallokentällä nykyhinnan kanssa, jos arvioni osuvat oikeaan. Tulen ostamaan yhtiötä maltillisesti, jos EUR/USD -vaihtosuhde säilyy jotakuinkin ennallaan ja osake laskee tasolle $75. Tämä vastaa P/BV:n osalta arvostusta 5.

Perustan oman ostohalukkuuteni erityisesti yhtiön vahvaan tavaramerkkiin, erittäin kuluttajaorientoituneeseen liiketoimintamalliin ja oman salkun globaalin hajautuksen lisäämiseen. Myös tasaisella ja äärimmäisen hyvin ennustettavalla osinkovirralla on oma positiivinen painoarvonsa sijoituspäätöksessä. Edellä esitetty kehityskaari osoittaa mielestäni sen, että yhtiöllä on globaalissa liiketoimintaympäristössään erittäin vahva, kilpailuedun sisältävä markkina-asema. Sijoittamalla McDonald’siin ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen.

Kirjoittaja ei omista kirjoitushetkellä McDonald’sin osakkeita. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia. Ulkomaisten ostokohteiden esittely jatkuu loppuvuoden aikana. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

Late7 Syyskuu, 2012“Vastaavasti toimialalla käytettyjen pakkausmateriaalien paljous on kynnyskysymys osalle potentiaalisista kuluttajista.” Entä onko se kynnyskysymys sinulle tai pitäisikö sen olla kynnyskysymys sijoittajille? Tai oikeastaan kysytään yleisemmin kun et ole muistaakseni tätä aihetta aikaisemmin blogissasi käsitellyt: huomioitko itse ja pitäisikö sijoittajan huomioida myös eettinen näkökanta osakkeita ostaessaan?

Harri7 Syyskuu, 2012“Liiketoiminnan kannattavuuteen vaikuttavat

a) Toimialalle tulemisen kynnys (barrier of entry)
b) Korvaavat tuotteet (substitutes)
c) Asiakkaiden ostovoima (bargaining power)
d) Muun arvoketjun neuvotteluvoima (value chain)”

Kun analysoit “porterilaisittain” liiketoimintaa niin kvantifioitko kannattavuuteen vaikuttavat tekijät jollain tavoin vai onko kyseessä ainoastaan kvalitatiivinen analysointi ?

Anna7 Syyskuu, 2012Todella mielenkiintoinen case jälleen kerran. Olet nostanut riman korkealle.

silvermining7 Syyskuu, 2012Erinomainen kirjoitus. Mitä mieltä muuten olet McCafe-konseptista?

Jago7 Syyskuu, 2012Hyvä artikkeli muuten, mutta olisit voinut käsitellä myös MCD ahdingon 90-luvun lopulla ja sen miten se on saatu käänettyä lopulta nousuun.

Antti7 Syyskuu, 2012tavoiteostohintasi 75 dollaria tuntuu alhaiselta. Tarkoittaisi isoa pudotusta nykyhinnasta, ja isoa muutosta markkinoilla(?). Mcd nostanee osinkoaan taas syksyn aikana, mahdollisesti jo syyskuussa. 75 dollaria on alhainen tavoite varsinkin jos ennusteesi vuodelle 2020 on realistinen.
T. Antti, long MCD

Jukka Oksaharju8 Syyskuu, 2012Late: Kannan huolta ympäristöstä enemmän kuluttajana kuin sijoittajana. Toisaalta eettisten näkökulmien huomioiminen on mielestäni usein myös itse pörssiyhtiölle järkevää – ei ainoastaan imagon kohottamiseksi vaan myös kustannussyistä. Esimerkiksi kaksi salkkuni suurinta yhtiötä (Nordea ja Sampo) ovat siirtäneet jatkuvasti toimintojaan sähköisempään muotoon ja vähentäneet materiaalin kulutusta. Tämä tuo tehokkuutta sekä luonnonsuojeluun että tulosviivalle. Näin ollen ajattelen, että kyse ei ole välttämättä trade-offista eri tavoitteiden kesken. En kuitenkaan voisi lähtökohtaisesti perustaa koskaan sijoituspäätöstäni “vain” eettisen hyvän ympärille. Se tuntuisi hieman tekopyhältä, sillä globaalissa mittakaavassa olen itse luonnonvarojen “suurkuluttaja”. Tarkoituksenani on siis tehdä sijoituksilla mahdollisimman paljon rahaa. Kuten tässäkin merkinnässä esitin, edellytän silti aina salkkuyhtiöiltäni lakien ja hyvien tapojen noudattamista.

Jukka Oksaharju8 Syyskuu, 2012Harri: Kyseessä on Porterin “nelikentän” osalta pitkälti laadullinen analyysi. Toki tässä yhteydessä huomioin erilaiset kvantifioitavat tekijät esimerkiksi entry barrierin osalta. Edellä viittaamani tekijät liittyvät laajemmin kilpailuedun käsitteeseen, joka on myös jokaisen sijoittajan subjektiivinen tulkinta yksittäisen yhtiön kohdalla. Analyysin luotettavin lopputulos syntyy kuitenkin silloin, jos laadullisen tarkastelun lopputuloksia voidaan tukea myös määrällisin ja konkretisoivin mittarein.

Jukka Oksaharju8 Syyskuu, 2012Silvermining: Mielestäni kahvilatuotteet ovat hyvä asia. McDonald’s voi saavuttaa tällä segmentillä kannattavaa lisämyyntiä, sillä ravintoloiden olemassa oleva asiakasvirta on merkittävä. Samalla hinnat voidaan pitää alhaisina (vrt. Starbucks), mikä lisää asiakkaan vastinetta rahalleen. Yhtiön näkökulmasta kahvituotteiden myynti on 90% katetta, sillä kahvipannu ei lisää ravintolan kiinteitä kustannuksia, eivätkä kahvipavut maksa tukussa kahta euroa per kuppi. On kuitenkin huomattava, että kahvilaliiketoiminta laajentaa yhtiön kilpailukenttää jonkin verran. Menestys ei siis tule ilmaiseksi.

jolo9 Syyskuu, 2012Onko Subwaylla mielestäsi minkäänlaista vaikutusta MCD:n kilpailympäristössä? Heillä tuntuisi ainakin olevan trendi puolellaan. Omalla kohdallani McDonald’s vaihtui Subway:hin muutama vuosi sitten ja on nykyisin lähes ainoa “pikaruokala”, jossa käyn asioimassa, koska en laske sitä roskaruoaksi.

Tommi9 Syyskuu, 2012Jostain olen kuullut jutun, että Mcdonaldsin perustajalta kysyttiin mikä on hänen liiketoimintansa ja hän vastasi, että maan omistus. Mcdonalds omistaa enemmän maata maailmasta kuin katolinen kirkko. Tämä huomioon ottaen liiketoiminta on erittäin vakaalla pohjalla. Mcdonalds on saanut siirrettyä ravintolaliiketoimintaa koskevan riskin yrittäjille franchise-sopimuksilla, mutta tekee tontilla voittoa huolimatta siitä miten itse ravintola tontilla tuottaa.

Velkakriisin kurssipohja on ohitettu | Nordnet Blogi14 Syyskuu, 2012[…] McDonald’s Coca-Cola Company Wells Fargo Progressive Kimberly-Clark […]

jalmari22 Syyskuu, 2012Otiko huomioon ROE:n ja bookvaluen kanssa yhtiön tavan laskea omien osakkeiden takaisinostot Treasury stockina omaa pääomaa pienentävänä tekijänä?

http://www.google.com/finance?q=NYSE%3AMCD&fstype=ii&ei=Pd9dUMiCIcWDwAP8Lw

Cherry27 Syyskuu, 2012Kiitos mielenkiintoisesta analyysistäsi! Pidätkö realistisena, että McDonald’sin kurssi voisi laskea lähikuukausina tuohon 75 dollariin? Osake on ollut 12 viime kuukauden aikana alimmillaan vajaat 84 dollaria, ja päivän kurssi on noin 93 dollaria. Siinä on aika iso ero tavoiteostohintaasi.

Jukka Oksaharju28 Syyskuu, 2012jalmari: Yhtiökohtaiset tunnusluvut olen ottanut suoraan yhtiön omilta IR-sivuilta. Siellä ne ovat ilmoitetut GAAP:n mukaan – tämä tarkoittaa käsittääkseni sitä, että omien ostot ovat laskeneet raportoitua omaa pääomaa. Tällöin laskennallinen ROE saadaan toki näyttämään aavistuksen korkeammalta. Kirjanpitokäytäntö ei tähän yksityiskohtaan viitaten ole kuitenkaan mielestäni kyseisen kohdeyhtiön analyysissä kovinkaan keskeinen elementti.

Jukka Oksaharju28 Syyskuu, 2012Cherry: 12 kuukautta on mielestäni aivan liian lyhyt aikahorisontti osakemarkkinoiden tarkasteluun. Viitaten kysymykseesi, pidän kurssilaskua realistisena, mutta en todennäköisenä vaihtoehtona. Mielestäni sijoittajalle tulee kuitenkin jatkuvasti olla selvillä ne tavoiteostohinnat – ja ensinnä myös ostokohteet – jos mahdollinen markkinapaniikki jostain syystä ilmaantuisi. Kuvailisin omaa ostokohteiden tarkasteluani seuraavasti: jos tutkin 100 pörssiyhtiötä, löydän yleensä korkeintaan 10 omaan sijoitusfilosofiaani istuvaa yhtiötä, joista 1-3 osaketta ovat mielestäni ostohinnoissa välittömästi. Kiinnostavienkin yhtiöiden kohdalla kärsivällisyys on siis aina valttia.

Jackwelshh29 Syyskuu, 2012Oletko tutustunut yhtiöön nimeltä Air Product and Chemicals (APD)?

Itseäni tämä kiinnostaa. Pitkän linjan osingonkasvattaja alalla jolla on varsin oligopolistinen kilpailutilanne. Ok tase ja kannattavuus.

Omalla kohdallani tästä saattaa tulla seuraava pitkän aikavälin osakesijoitukseni.

Pekka30 Syyskuu, 2012Jackwelshh:

APD näyttää päällisin puolin laadukkaalta yhtiöltä, joskaan osake ei ole erityisen halpa. Voisi olla paikallaan ottaa seurantaan. Oletko verrannut, miten tämä suhtautuu sellaisiin eurooppalaisiin yhtöihin kuin Linde ja Air Liquide?

Jackwelshh30 Syyskuu, 2012Pekka: Air Liquidea olen myös hieman katsellut. Viimeksi kun katsoin, niin hyvältä firmalta näyttää. Arvostuksessa ei vain ollut juuri mitään turvamarginaalia.

Jukka Oksaharju4 Lokakuu, 2012Jackwelshh: Anteeksi, kun vastaukseni on viipynyt. Tämä kommentti oli mennyt itseltäni jostain syystä ohi silmien. En ole tutustunut kovin hyvin APD:hen. Voisin katsoa loppuviikon aikana, miltä yhtiö vaikuttaa. Ainakin toimiala on mielestäni järkevä. Pekan mainitsemaa Air Liquidea tunnen hieman paremmin, mutta yhtiössä oli viime vilkaisulla melko korkea arvostus. Onko sinulla jotain hyvää lähdettä APD:n IR-sivujen lisäksi?

Jackwelshh4 Lokakuu, 2012Jukka:

Itse olen tutustunut yhtiöön tarkemmin IR-sivuston avulla. Yleensä pyrin vetämään johtopäätökset tilinpäätösinformaation perusteella.

APD:hen kiinnitti huomioni eräs jenkkiblogi, jossa on kootusti eri aikasarjoja nähtävissä:

http://www.dividendgrowthinvestor.com/2012_06_01_archive.html

Jackwelshh4 Lokakuu, 2012Arvostus on näppituntumalta hitusen parempi APD:llä kuin Air Liquidellä. Laadultaan Air Liquide lienee ainakin hieman parempi.

Pitkään salkuun voisin ostaa kunpaa tahansa hinnasta riippuen.

Ulkomainen osto-ohjelma lähellä aloitusta | Nordnet Blogi5 Lokakuu, 2012[…] aloitusta. Yhtiöllä on huomattavan paljon yhtäläisyyksiä aiemmin tänä vuonna esiteltyjen McDonald’sin ja Coca-Colan kanssa. Ostokohde on Danone, jonka osake on listattu Pariisin […]

Monialajohtaja4 Joulukuu, 2012Olen mielenkiinnolla seurannut Subway’n kehitystä ja nurkanvaltausta pikaruokamarkkinoilta (Suomessa ja maailmalla). Suomessa avautui juuri 100. ravintola ja tavoitteena on määrän tuplaaminen, myös trendi esim. nuorison keskuudessa näyttää kääntyneen “Mäkiltä” “Subille”. Osakesalkku joka koostuu tikkereistä MCD, KO, CPB ja HNZ on varmaan ollut kova setti 1990-luvun alusta lukien ja näihin päiviin holdattuna mutta vieläkö niillä on “tulevaisuutta”?

MCD:n oston puolesta toki puhuu hieman heikentynyt osakekurssi ja toisaalta Dollaria vastaan vahvistunut Euro.

jalmari4 Joulukuu, 2012Monialajohtaja, enpä ihmettele yhtään. Subwayn leivät on kieltämättä paremman makuisia, mutta hinta on ehkä vähän turhan suolainen ainakin Suomessa. Mcdonaldsia en itse pidä ainakaan täysin pikaruokalafkana, vaan annan suurta painoarvoa juurikin yhtiön kiinteistöosuudelle; yhtiöllä on mahdollisesti useita maailman parhaita kauppapaikkoja omistuksessaan. En myöskään aliarvioisi MCD:n kykyä muuttaa ruokalistojaan nykytrendiä suosivammaksi, jos hampurilaiskauppa ei enää käy.

Pakko myöntää, että kyllä ne mäkkärinkin hampurilaiset makunsa puolesta mulle vielä maistuvat ja tulevat luultavasti maistumaan pitkään, kunhan ei päivittäin käy syömässä. En ole niin huolissani terveysvaikutteista itse, mutta propaganda tunnetusti puree ihmisiin.

Jukka Oksaharju
Osakestrategi, Nordnet Suomi

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

avatar

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.