Unionin vastaisku?

Hollannissa äänestettiin eilen äärioikeiston ja avoimen politiikan välillä. Vaalit olivat ensimmäiset Euroopan unionissa järjestettävässä vaalien sarjassa, jossa on pelätty populististen äänten vallankumousta. Vaikka äänestystä oli povattu tiukaksi, Wildersin anti-Islamistinen, EU -eroa ja Hollannin rajojen sulkemista ajava Vapauspuolue hävisi Rutten Liberaaleille. Hollantilaiset äänestäjät jyräsivät populistinsa. Nähtäväksi jää mitä ranskalaiset äänestäjät tekevät huhtikuussa ja Saksalaiset lokakuussa. Euroopan unioni saattaa siis säästyä hajoamiselta.

Ranska

Ranskassa EU-eroa ja rajojen sulkemista ajavan Kansallisen rintaman Marine Le Penin yllätyshaastajaksi on noussut nuori pankkiiri Emanuel Macron. Sosialistien (!) entinen talousministeri perusti oman En Marche! –liikkeensä huhtikussa 2016, joka haluaa yhtenäistää jakautuneen Ranskan ja on ollut hyvässä nousuviireessä kuluvan vuoden alusta lähtien. Macronin suosioon ovat osaltaan vaikuttaneet muiden kandidaattien kompurointi muun muassa rahoituskandaaliin.

Viime viikolla mielipidemittaus sijoitti Macronin ensimmäistä kertaa presidentinvaalien kärkeen ennen Le Peniä. Koska on epätodennäköistä, että kukaan ehdokkaista saa äänienemmistön ensimmäisellä kierroksella, lopullinen äänestys toteutetaan kahden eniten ääniä saaneen kandidaatin kesken toukokuun 7. päivänä. Mielipidetutkimusten mukaan Macronista tulee presidentti, kunhan hän on toiseksi suosituin ehdokas Le Penin jälkeen.

Saksa

Trumpin nousu on synnyttänyt vastareaktion varsinkin Saksassa, missä äärioikeistolaisuutta äännekkäimmin kritisoivat sosiaalidemokraatit ovat saaneet kokea ennen näkemättömän kasvun kannatuksessaan. Suosion kasvuun on vaikuttanut äskettäin Euroopan parlamentista kotiutettu, sosiaalidemokraattien karismaattinen liittokansleriehdokas Martin Schulz, joka nosti puolueen kannatusta varsinkin pienempien puolueiden kustannuksella. Näin äärioikeistolaisen Alternative für Deutschlandin (AfD) synnyttämä poliittinen paine on keventynyt Saksassa viime aikoina.

Schulz rakentaa suosiotaan ja haastaa kristillisdemokraattien Merkelin anti-Trump kampanjallaan maassa, jonka historia käy kauhistuttavasta esimerkistä siitä mihin radikaali kansallismielisyys voi johtaa. Äskettäinen mielipidetutkimus osoitti, että vain 22 prosenttia saksalaisista pitää Trumpin johtamaa Amerikkaa luotettavana kumppanina. Se oli vain prosentin paremmin kuin Venäjä.

Eurooppa

Kuten Bershidsky niin osuvasti toteaa Bloombergin jutussaan: “Brexit ja Trump synnyttivät huolen sääntöjen romuttumisesta ja eurooppalaisen populismin vallannousun väistämättömyydestä. Eurooppalaiset monipuoluejärjestelmät vaimentavat kuitenkin ääriliikkeiden aiheuttamia uhkia. Poliittinen hajanaisuus ja siitä seuraava laajempi (kansan tahtotilan) edustus on itsessään merkittävä este Wildersin, Le Penin ja AfD:n menestyksille. Sitä voidaan pitää eurooppalaisena etuna Britannian ja Yhdysvaltojen kahden puolueen järjestelmiin nähden.”

Näyttää siis siltä, että Eurooppa ei ehkä sittenkään poteroidu protektionismiin. Kahden puolueen maissa nähtyä ilmiötä ei kuitenkaan saa jättää huomioimatta. Pinnan alla kiehuu. Vapaakaupalla on haasteensa, joihin pitää tarttua. Rakenteellisia muutoksia pitää lieventää ja nopeuttaa siten, ettei niistä kärsivä työvoima syrjäydy. Jokainen työtön on hyvinvointiyhteiskunnassa tuplakustannus – toisaalta hyödyllisen ihmisen työpanos jää hyödyntämättä, toisaalta jokainen työtön on yhteiskunnalle konkreettinen kustannus. Mikäli Euroopan talous ja EU halutaan saada liikkeelle, ihan jokainen pitää saada oikeanlaisen sorvin ääreen.

Joten…

Mikäli puolen vuoden kuluttua jomman kumman valtapuolueen kandidaatti on liittokanslerina Saksassa ja Macron on presidenttinä Ranskassa, Euroopan unioni ja yhteismarkkinat saavat vielä tilaisuuden – tilaisuuden, jota poliitikot toivottavasti eivät tuhlaa saamattomuuteen. Sitä mukaan kun epävarmuus vaalituloksista hälvenee, riskit markkinoilla pienenevät, mikä osaltaan tukee osakemarkkinoita ja euroa.

Pitkäaikaissäästäjän ei kannata tästäkään välittää, vaan jatkaa määrätietoista säästämistään kuten ennenkin.

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Adobe Stock.