Nordnet Blogi

Vaihtoehto pienten osinkojen verovapaudelle – osinkotulojen uudelleensijoittaminen verovapaaksi 1000 euroon asti

Kirjoitin viime huhtikuussa yhteenvedon osinko- ja yritysverouudistuksesta. Tämän jälkeen kotimaiseen veromuutokseen liittyvä saaga on saanut uusia käänteitä, ja viimeisimpien tietojen mukaan suuria osinkoja ollaan sittenkin ohjaamassa ansiotuloverotuksen piiriin. En sotke tässä merkinnässä verouudistuksen soppaa enää kokonaisvaltaisesti, mutta esitän oman vaihtoehtoni tavoitellulle ns. pienten osinkojen verovapaudelle – huojennukselle, jota useat hallitusvastuussakin istuvat poliitikot ovat aiemmin kannattaneet ainakin retoriikan tasolla.

Kotimaisten piensijoittajien etujen vaalimiseen liittyvä julkinen keskustelu on keskittynyt toistaiseksi enimmäkseen ns. pienten osinkojen verovapauden saavuttamiseen. Toistaiseksi tulokset ovat jääneet tältä osin laihoiksi. Käytännössä ehdotus merkitsisi toteutuessaan sitä, että pörssiyhtiön piensijoittajalle maksamat osinkotulot olisivat verovuoden aikana tiettyyn kiinteään rajaan, esimerkiksi tuhannen euron bruttotuloon asti, saajalleen täysin verovapaita.

Koska ehdotuksen kannatus ei näytä ottavan tuulta alleen, esitän vaihtoehtoisen mallin piensijoittamisen arvostuksen kohottamiseksi. Nykyisen keskustelun ytimessä olevan mallin sijaan pitäisin erittäin järkevänä sitä, että piensijoittajalla olisi mahdollisuus sijoittaa vuosittain saamansa pienet osingot takaisin pörssiin verovapaasti, esimerkiksi edellä mainittuun tuhanteen euroon asti verovuodessa. Ehdotukseni keskeinen ero vallitsevaan pienosinkovaatimukseen on, että verovapaan osinkovirran käyttötarkoitus sidottaisiin kotitalouksien osalta pitkäjänteisen säästämisen ja sijoittamisen edistämiseen uudelleensijoituksina, mikä on mielestäni todella kannatettava ajatus.

Mielestäni vuositason tuhannen euron bruttomääräinen verovapaasti sijoitettava osinkokatto olisi mahdollista perustella koskemaan nimenomaan kotimaisia piensijoittajia. Kuvitellaan tilanne, jossa sijoittaja omistaa havainnollistuksen vuoksi vain yhtä kotimaista osakelajia:

Esimerkiksi finanssikonserni Sammon osalta tuhannen euron bruttomääräinen osinkosumma tarkoittaisi noin 740 osakkeen omistamista. Laskuperusteena on tässä yhteydessä viime keväänä toteutunut 1,35 euron osakekohtainen osinko, jolloin edellä mainittujen tekijöiden kertolaskun vastauksena saadaan tuhannen euron bruttomääräinen osinkotulo vuositasolla. Mainitun osakemäärän ostaminen maksaisi sijoittajalle tämän päivän 33,19 euron osakekurssilla noin 24 560 euroa, mikä olisi esimerkkitilanteessa pienten osinkojen verovapaan uudelleensijoittamisen maksimihyödyn saavan sijoittajan salkun markkina-arvo.

Valtionyhtiö Fortumin osalta vastaava laskutoimitus tarkoittaisi tasan tuhannen osakkeen omistamista kappalemääräisesti. Laskuperusteena käytän tässä yhteydessä viime keväänä toteutunutta 1,00 euron osakekohtaista osinkoa. Mainitun osakemäärän ostaminen maksaisi sijoittajalle tämän päivän 15,19 euron osakekurssilla noin 15 190 euroa, mikä olisi esimerkkitilanteessa pienten osinkojen verovapaan uudelleensijoittamisen maksimihyödyn saavan sijoittajan salkun markkina-arvo.

Sovelletaan laskutoimitusta vielä osingonjakosuhteeltaan asteen verran alhaisempaan kasvuyhtiöön. Olvin osalta laskelman soveltaminen tarkoittaisi 2000 osakkeen omistamista. Laskuperusteena käytän tässä yhteydessä viime keväänä toteutunutta 0,50 euron osakekohtaista osinkoa. Mainitun osakemäärän ostaminen maksaisi sijoittajalle tämän päivän 27,00 euron osakekurssilla tasan 54 000 euroa, mikä olisi esimerkkitilanteessa pienten osinkojen verovapaan uudelleensijoittamisen maksimihyödyn saavan sijoittajan salkun markkina-arvo.

Ehdottamani pienten osinkojen uudelleensijoittamiseen kytkeytyvän veroedun saavan ”piensijoittajan” salkun markkina-arvo liikkuu karkeasti haarukassa 15 000 – 55 000 euroa, riippuen lyhyellä aikavälillä voimakkaasti siitä, sisältääkö salkku korkean efektiivisen osinkotuoton arvoyhtiöitä vai alhaisen osinkotuoton kasvuyhtiöitä. Mielestäni näissä lukemissa noteerattava omaisuusmassa ei vastaa mielikuvaani riistokapitalistin salkusta, jolle suotavalla veroedulla olisi mahdollista aloittaa samalta istumalta kissanpäivät.

Sen sijaan lukemat sopivat erinomaisen hyvin kuvaamaan suunnitelmallista ja pitkäjänteistä piensijoittajaa, jolle veroetu toimisi tuntuvana kannustimena sijoittaa pörssiin pitkällä tähtäimellä. Kannustimena olisi kasvattaa vuodesta toiseen salkussa olevien osakkeiden lukumäärää ja sitä kautta myös tulevien vuosien euromääräistä osinkokertymää – joka viime kädessä päätyisi myös ”normaalin osinkoverotuksen” piiriin siinä vaiheessa, kun osinkokertymä ylittäisi verovapaan määrän rajapyykin tai sijoittaja lopettaisi osinkojen uudelleensijoittamiset. Lienee myös kokonaisedun mukaista, että pitkällä tähtäimellä verotettavat piensijoittajien osinkotulot saadaan laskettua viime kädessä suuremmasta bruttosummasta?

Haluan korostaa, että ehdotukseni mukaisessa järjestelyssä ei olisi missään vaiheessa kyse täysin verovapaasta voitonjaon muodosta. Ensinnäkin, verovapaasti uudelleensijoitetut osingot eivät päätyisi sijoittajan kulutukseen lisäämään hänen ostovoimaansa suhteessa muihin kansalaisiin, vaan edistämään kotimaista omistajuutta, kansankapitalismia ja omatoimista eläkesäästämistä. Kun sijoittaja aikanaan ottaisi verovapaasti uudelleensijoitettujen osinkojen tuotot käyttöönsä, maksaisi hän ”normaalisti” veroa joko osakkeiden luovutusvoitosta tai osinkotuloista, joita hän ei enää uudelleensijoittaisi takaisin pörssiin. Näin ollen ehdotukseni palvelisi nimenomaan varsinaista tarkoitustaan eli pitkäjänteisen piensijoittamisen edistämistä, ei lyhyen aikavälin kurssikeinottelua tai voittovarojen maksimaalista ulosmittaamista mahdollisimman alhaisin veroin.

Toiseksi on mielestäni huomattava, että yksikään verovapaasti uudelleensijoitettu osinkoeuro ei ole verovapaa sanan varsinaisessa merkityksessä, koska ennen osingonmaksua itse pörssiyhtiö maksaa voitostaan yritysverokannan mukaisen veron, joka on ensi vuodesta lähtien Suomessa mitä todennäköisimmin 20 prosenttia. Siirtyisimme vain osinkovirran uudelleensijoittamisen ajaksi yhdenkertaisen verotuksen piiriin piensijoittajien kohdalla.

Kolmantena seikkana mainitsen vielä, ettei ehdotukseni kumpua synkästä kapitalistisen ahneuden viidakosta. Meillähän on jo Suomessa lainsäädäntö, joka mahdollistaa pörssiosinkojen verovapaat uudelleensijoittamiset. Valitettavasti mahdollisuus koskee nykyisellään vain muita tahoja kuin pitkäjänteisiä piensijoittajia. Esimerkiksi sijoitusrahastojen, yleishyödyllisten yhteisöjen ja vähintään 10 prosenttia pörssiyhtiöstä omistavien suurosakkaiden saamat osingot jätetään verottamatta osingonsaajan verotuksessa. Tähän viitaten piensijoittajille suotava mahdollisuus osinkojen verovapaaseen uudelleensijoittamiseen toimisi vain verotuskäytännön neutraalisuutta ja tasapuolisuutta edistävänä tekijänä.

Kirjoittajan toisen sijoituskirjan Hajauta tai hajoa (311 s.) ennakkomyynti on alkanut!

https://www.nordnet.fi/palvelut-ja-tuotteet/sijoittamisen-tukena/sijoituskirja.html

Kirjoittaja omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Sammon osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia eikä sitovaa veroneuvontaa. Jokainen vastaa viime kädessä itse omasta verokohtelustaan ja sijoitustoimintansa veroseuraamuksista. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Kuvamateriaalin lähde beginnersinvest.about.com.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
11 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
19.08.2013 12:58

olis ihan kiva tietää tän yhden, EI tykkääjän kommentti, miksi än EI tykkää tästä kirjoituksesta…
Tälleen piensioittajana (sijoitan pikkuosinkoni aina uudestaan pörssiin), voin sanoo et tää helpottais erittäin paljon. Ja kun salkku kasvaa vuodessa nopeemmin, se kiihdyttää osinkoja=nopeammin liksaa osingoista sitten verottajalle… Kunhan pääsee vauhtiin.

Nimetön
Nimetön
19.08.2013 14:10

Osingot saa viivästetyllä verotuksella kun laittaa niiden verotettavan osuuden PS-tilille. Ensi vuodeksi kaavailtu verotettava osuus on 85%, joten jos tuhannen euron osingoista siirtää 850€ PS-tilille, saa pääomatuloista 850€ vähennyksen ja käytännössä osingoista pidätetyt ennakot tulevat veronpalautuksena takaisin. Toki ne verot on maksettava sitten joskus, mutta tämä vaihtoehto on harkitsemisen arvoinen pitkäaikaiselle säästäjälle, joka haluaa uudelleensijoittaa osingot.

Kun katsoo ministereiden heiveröisiä osakesalkkuja, niin on vaikea uskoa mihinkään helpotuksiin pienten osinkojen verotuksessa.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
19.08.2013 17:41

PS-tilin varoja voinee tulevaisuudessa vasta 68-vuotiaana. Itse en suostu sitomaan rahojani niin pitkään. Tuorein osinkoverosoppa kertoo jo, miksei kannata ruveta valtion “kumppaniksi” vuosikymmenien ajaksi veroetujen toivossa.

Nimetön
Nimetön
19.08.2013 14:55

Vastasin “ei tykkää” (en ollut kuitenkaan ensimmäinen), koska verotuksen pitäisi olla mahdollisimman läpinäkyvää ja yksinkertaista (ja tasa-arvoista). Tämä on askeleen monimutkaisempaa kuin alle 1000 € osinkojen verovapaus, mutta tietenkin parempi piensäästäjille kuin ei ollenkaan verovapautta. On myös huomattava määrä piensijoittajia (esim. Elisan omistajia), jotka eivät ole mitenkään tekemisissä pörssin kanssa. Saavat vain vuosittain osinkonsa ja hyvä niin. Tämä syrjisi näitä “passiivisia” omistajia. Rothoviuksen esitys 3 % osinkoverosta kaikkien maksettavaksi on kuitenkin omasta mielestä kiinnostavin vaihtoehto. Aiheuttaisi kyllä painetta rahastonhoitajille ja heidän rahastoille mutta hehän ovat ammattilaisia ;). http://www.kauppalehti.fi/omaraha/osakesaastajien+rothoviukselta+radikaali+veroehdotus/201304392507 En pääasiassa ole tasaveron kannalla, mutta jos tasavero on 3 % niin… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
19.08.2013 17:46

Samoilla linjoilla. Rothoviuksen malli poistaisi suurituloisia suosivan alenevan verotuksen. Tasavero olisi parempi. Nythän verot maksaa piensijoittaja, ei isorikas.

En sinällään vastusta pientä progressiota pääomatuloissa. Nykyistä “pidetään rikkaat rikkaana, köyhät köyhinä” -mallia en hyväksy. Degressiivinen eli tulojen kasvaessa aleneva verotus ei oikein istu suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta pääomatulojen puolella se on täyttä todellisuutta. Tässä ja nyt.

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
20.08.2013 10:03

Turhan monimutkaiseksi tuo tosiaan tällä ehdotuksella menisi. Lisäksi sen mukaan tuon tonnin saisi kaupankäyntikuluilla vähennettynä otettua helposti puhtaana käteen “pesemällä” sen pörssissä (ostat jotain riittävän likvidiä osaketta jota et aiemmin omista ja myyt heti samalla hinnalla ja simsalabim, se osinkotonni onkin yhtäkkiä muuttunut osakekaupasta tulleeksi rahaksi).

Sitä osuuspääoman koroista tuttua, helpon yksinkertaista 1500€ verotonta osuutta kannatan lämpimästi. Näkyvissä ei kuitenkaan taida olla mitään sellaista hallituspohjaa, jolla tuo voisi toteutua.

Nimetön
Nimetön
19.08.2013 19:16

Olisiko kansalaisaloitteessa järkeä?

Nimetön
Nimetön
Vastaa  Nimetön
19.08.2013 22:02

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/279

Alle 1500 euron osinkojen vapauttamista kahdenkertaisesta verotuksesta ajetaan yo. aloitteessa.

Nimetön
Nimetön
20.08.2013 13:29

Rothoviuksen malli on kyllä parempi. Huomattavasti yksinkertaisempi ja byrokraattisempi. Itse asiahan on sitten sellainen että ketään poliitikkoa ei kiinnosta piensijoittajat, ei sitten ketään. Jos katsotaan vaikka kolmea suurinta puoluetta: kokoomus on ns isomman rahan ja vanhemman rahan taskussa. Kokkareiden etu pitää tilanne nykyisellään jossa isomman kotimaisen pääoman omistajat pääsevät edelleen tarvittaessa vaikka nollaverolla osinkojen osalta demukat taasen voisivat kai loogisesti olla piensijoittajan puolelle. Mutta hetkinen, demukat edustamassa kansankapitalismia? Ei tule toimimaan vaikka todennäköisesti suuri osa demukoiden äänestäjistäkin on piensijoittajia tavalla tai toisella. Syynä se että jos demukat ajavat piensijoittajien sanomaa, kaivavat he maata omien jalkojensa alta kun jatkuvaa kasvaavaa osinkovirtaa… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
21.08.2013 15:54

Nämä tällaiset tulisi olla itsestään selvyyksiä jo verotuksen neutraliteetista johtuen. Suuria epäsuoria verotukiaisia mm. Jukka Oksaharjun työnantajalle ovat nimenomaan epäneutraalit verosäännökset, kuten rahaston oikeus sijoittaa osingot verovapaasti uudelleen vaikka yksityishenkilöllä ei ole samaa oikeutta.

Minusta arvo-osuustilin tulisi olla suljettu tili. Kaikki sen sisällä tapahtuva liikehdintä pitää olla verovapaata. Ainoastaan tililtä nostettaessa varoja jouduttaisiin laskemaan onko sijoitustoiminta kerryttänyt luovutusvoittoa, jota sitten verotettaisiin normaalien luovutusvoittoverosäännöksien mukaan. Laskutoimitus on yksinkertainen, tilin yhteissaldo (omistuksien markkina-arvo plus käteinen) vähennettynä panojen määrällä. Tämä lopettaisi myös hirvittävän laskennallisen vekslaamisen, johon nyt tuhotaan virkamiestyötä miljoonien eurojen arvosta.

Nimetön
Nimetön
21.08.2013 21:21

Hieno ja sujuva puheenvuoro Maikkarin aamu-TV:ssä. Piensijoittajan puolestapuhujia ei koskaan ole liikaa. Toivotaan vastakaikua, näyttää blogin uudelleentwiittaajien joukossa olevan yksi kansanedustajakin joukossa!

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.