Nordnet Blogi

Vain kultaa!

Joulukuu on kimmellyksen ja koristautumisen aikaa, joten nyt on sopivaa sukeltaa myös sijoittamisen säihkyvimpään ääripäähän, kultaan. Kullassa on sitä jotain. Lehdissä vilahtelevat kuvat kultaisista urheiluautoista tai kännyköistä saavat aina syvän ihastuksen huokauksen aikaan.  Kullan lumo pätee myös sijoittamiseen.

Kultaa pidetään hyvänä suojana kriisiaikojen yli ja myös inflaatiota vastaan. Tässä ajassa, kun yritysten tilauskirjat ohenevat uhkaavasti, työntekijät jonottavat yt- neuvotteluihin ja poliitikkojen vastaus on ohjeistaa keskuspankit painamaan yötä päivää rahaa velanhimoiselle maailmalle, ei ole ihme, jos sijoittaja näkee synkeitä vuosia edessä.  Yleinen epävarmuus on ruokkinut kullan suosiota ja työntänyt hintaa aina vain ylemmäs. Kullan hintakäyrä on aika mykistävää katsottavaa.

 

Kullan hinnan kehitys 7 vuoden ajalta

 

Inflaatio- ja kriisipelot ajavat hintaa alati ylemmäs, samoin kuin fyysiseen kultaan sijoittamisen yleistyminen piensijoittajien keskuudessa indeksiosuusrahastojen kautta. Tällaiset rahastot joutuvat ostamaan holveihin kultaa myymiään ETF:iä vastaan. Yksi mielenkiintoisimmista kullan haalijoista on kuitenkin Kiina. Kiinan vapautettua kullan omistamisen muutama vuosi sitten, markkinoille on vyörynyt valtava määrä uusia asiakkaita. Myös kiinalaiset pelkäävät inflaatiota. Parin viime vuoden innokkain kullan ostaja löytyy sekin Kiinasta, nimittäin Kiinan keskuspankki. Huhutaan, että Kiina haalii kultaa kaivoksistaan ja maailmanmarkkinoilta valuuttansa takeeksi ja pyrkii syrjäyttämään dollarin paikan maailman ykkösvaluuttana. Tällaiset aikeet olisivat omiaan pitämään kullan kysynnän korkeana vielä lähivuosina.

Kun katsoo kullan vaikuttavaa hintakäyrää, ei ole ihme jos kultasijoittajien yleisin kysymys on, onko jo liian myöhäistä lähteä mukaan kultahuumaan. Sitä olen pohtinut minäkin, mutta valitettavasti oikeaa vastausta ei ole tarjolla, kuten aina sijoittamisessa, johon kuuluvat epävarmuus tulevasta ja riski. Omalta osaltani olen ratkaissut asian seuraavasti. Kaikista sijoituksistani kulta edustaa minulle eniten vakuutusta. Jos asiat menevät maailmassa aivan pepulleen, kulta näyttää kyllä arvonsa. Ainakin suhteessa muihin omaisuusryhmiin.  Jos asiat menevät paremmin, ei ihan pepulleen vaan selvitään talviselle jalankulkijalle tutulla pienellä horjahduksella ja tasapainon palauttamisella, tuskin menetän rahojani kullassa mitenkään dramaattisesti. Jonkinlaiset hinnanlaskut ovatkin sallittuja, kyllähän vakuutuksesta kuuluukin maksaa. Ja jos kaikki palaset osuvat kohdalleen, kuka tietää vaikka ansaitsisinkin sijoituksestani. Se on hyvä lisä enkä pidä sitä mitenkään mahdottomana, mutta minulle kulta on pitkäaikainen, todennäköisesti elinikäinen sijoitus. Kultaa ostamalla toteutan myös yhtä tärkeintä sijoittamisen peruspilaria, hajauttamista, mikä laskee sijoituksiini kohdistuvaa kokonaisriskiä.

Suuri osa varmasti sijoittaa kultaan vähän lyhyemmällä katsannolla eli samaan tapaan kuin osakkeisiin pyrkien hyötymään nopeastikin erilaisista hinnanvaihteluista. Siihen fyysinen kulta on kömpelöä ja sen kaupankäynti- ja säilytyskustannukset ovat korkeat. Parempi vaihtoehto silloin ovat erilaiset rahastot ja ETF:t, johdannaiset tai jopa kaivos- ja muut kulta-alanyhtiöiden osakkeet. Lue tästä miten ETF:iin voi Nordnetissä sijoittaa ja kulta-Etf:stä voit lukea tästä. Jälkimmäisessä linkissä käydään myös hyvin läpi kullan viime vuosikymmenien kykyä vastustaa inflaatiota ja osakeromahduksia.

Meille, jotka sijoitamme kultaan nimenomaan kriisien turvaksi, on fyysinen kulta järkeilyni mukaan ainoa vaihtoehto. Jos ennusteiden aivan äärimmäinen negatiivinen laita toteutuu, ei ole poissuljettua, että ETF:t menettävät arvoaan, kun pako sijoituksista ja pankkiholveista alkaa. Nyt jo ääneen epäillään, löytyykö holveista kaikki se kulta, jota arvopapereita vastaan on myyty. Liikkeellelaskijariskit voivat myös toteutua, jos rahoitussektorin yli pyyhkäisee iso kriisi. Kansallisten hätätilojen aikaan, mikä vain voi lopulta olla mahdollista. Yhdysvalloissa vuonna 1933 kansalaisten oli presidentin määräyksellä luovuttava kultaomistuksistaan valtion määräämällä hinnalla. Joten jos haluan varautua pahimpaan, en osta kultaani paperimuodossa. Kulta-analyytikot suosittelevatkin tällä hetkellä fyysistä kultaa osaksi kultasijoituksia ja jopa pitämään tuota kultaa omassa hallussa. Jokainen voi miettiä onko se omalla kohdalla mahdollista ja järkevää vai luottaisiko kuitenkin tallelokeroon.

Näillä ajatuksilla varustettuna on helppo suunnata kultaostoksille. En tiedä onko tässä nyt mukana hitunen samaa itsepetosta kuin ylimääräisten kenkien ostamisessa alesta säästöperusteluin. Kyllä aina perustelut löytyvät, jos ostoskohde on houkutteleva. Ja sitä kulta kyllä on, vaikka ale ei missään nimessä ole käynnissä.

Kultaa voi ostaa jalometalleihin sijoittamiseen erikoistuneista liikkeistä. Tällaisia ovat esimerkiksi Suomessa Tavex ja K.A. Rasmussen ja ulkomailla Kitco, joka on netin kautta löydettävissä.

 

 

Ostaja voi valita kultaa erikokoisina laattoina tai uusina tai vanhoina kolikoina. Kriisiaikojen ”käyttörahaksi” tarjotaan etenkin erilaisia kolikoita. Jos haluaa sijoittaa isompia summia kultaan, mukaan varmaan tulee myös laattoja, sillä niissä kulta on hiukan kolikoita edullisemmassa muodossa.  Tämä siksi, että laatan valaminen on huomattavasti halvempaa kuin hienojen kolikoiden lyöminen.  Isot, elokuvamitat täyttävät harkot painavat vähintään 12 kiloa ja hintaa on yli puoli miljoonaa euroa. Ei ehkä minun lukijakuntani ykköstuote. Onneksi muutakin valinnanvaraa on ja pienimmät laatat painavat vain 1 gramman ja maksavat runsaat 50 euroa. Tästä maailmasta voisi löytyä hyviä joulu- tai merkkipäivien lahjoja.

Yllätyn kullan painavuuden lisäksi myös kultatuotteiden hinnoista. Mitään nappikauppaa tämä ei ole. Perus kultakolikko eli yhden unssin kultaraha maksoi joulukuun alussa noin 1370 euroa kappale, aikamoinen summa yhdestä kolikosta.  Omilla sijoituksillani ei ihan heti astuta Roope Ankan holvin uimahyppyjen maailmaan. Jos haluaa kultansa pienemmissä erissä, voi ostaa vanhoja, pienempiä kultarahoja. 1850-luvun ranskalaiset ja englantilaiset kolikot maksoivat reilu 300 euroa kappale. Historiallisissa kolikoissa on myös oma viehättävyytensä. Niitä hypistellessä voi hypätä ajassa taaksepäin; kuka onkaan maksellut pukusilkkejään näillä kolikoilla tai juonitellut kuninkaiden päiden menoksi. Nyt tuo sama kolikko saa vetäytyä eläkkeelle kaikesta draamasta ja nauttia loppupäivänsä tallelokeron suojassa.

Nyt vain toivomaan, että mitkään kriisit eivät toteudu ja kullat saavat makoilla holveissaan, siirtyen sukupolvelta toiselle. Se on tärkeämpää kuin tämän sijoituksen arvonnousu.

Kaunista ja rauhallista joulunalusaikaa kaikille blogin lukijoille!

 

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

K.I.P11 Joulukuu, 2012

Kirsi osuu maaliin tuossa kommentissaan:
“..kriisien turvaksi, on fyysinen kulta järkeilyni mukaan ainoa vaihtoehto.”

Juuri näin !
Pahoina kriisiakoina (jolloin laki on lyijystä ja valuutta kullasta), on merkitystä vain fyysisellä kullalla, joka on hallussasi.
Paperisitoumuksiin ei silloin enään luoteta.

Kullan arvon taas joskus laskiessa, Kirsi ja muut sijoittajanaiset voivat myös lohduttautua sillä tiedolla, että hallussa oleva kultalaatta käy aina raaka-aineeksi korusepälle, joka voi siitä helposti taikoa mieleisen ja uniikin korun, pelkän työn hinnalla.

Vaikka blogisti tässä kauhistelee kullan kalleutta ja painoa, on syytä muistaa, että laattana tai harkkona se on kuitenkin halvinta.
Koruissa kultapitoisuus ja paino laskevat, samalla kun hinta nousee…..

Itse uskoisin kullan hinnan kääntyvän laskuun siinä vaiheessa, kun osakemarkkinat toipuvat ja sieltä alkaa taas tulemaan tuottoa.

Pieni määrä kultaa, ei kuitenkaan ole koskaan haitaksi, olipa ajat millaiset tahansa ;)

kultapoika12 Joulukuu, 2012Jos kriisiajan valuuttaa haluaa haalia niin kannattaisi kyllä maksuvälineeksi hankkia vaikka 1 gramman laattoja. Kilon kultalaatasta ei varmaan monella ole antaa vaihdossa takaisin jos haluat vaikka ostaa haulikon tai kanisterin bensaa.

TL12 Joulukuu, 2012Hyvä kirjoitus Kirsiltä, avasit selkokielisesti kultaan sijoittamista.Näin perusholdarin näkökulmasta ratkaiseva kysymys kuitenkin kuuluu: “Tekeekö kulta muuta kuin makaa tallelokerossa tai kiiltelee koruna kaulassa?”Tarkoitan tällä sitä, että ostamalla osakkeita omistan osan liikeyrityksestä joka harjoittaa liiketoimintaa ja kasvattaa näin varallisuuttani. Ostamalla sijoitusasunnon omistan välttämättömän hyödykkeen, jota voin vuokrata eteenpäin sellaista tarvitsevalle ja näin saan kassavirtaa. Tekemällä talletuksen, rahoitan pankin antolainaustoimintaa ja saan korvaukseksi korkoa sekä vakuudeksi talletussuojarahaston.Ostamalla kultaa päätökseni perustuisi siihen, että uskoisin / toivoisin jonkun olevan valmis hetken kuluttua maksamaan minulle enemmän kiiltävästä metallinpalasta kuin mitä itse siitä maksoin.

Totta on, että viime aikoina kullalla on tehty hyvin rahaa. Kyse ei minunnmielestäni ole kuitenkaan sijoittamisesta vaan spekuloinnista. Vai millä laskentakaavalla voi analysoida kullan tulevaa hintakehitystä ja sitä, vallitseeko markkinoilla yli- vai alihinnoittelu?

Pekka13 Joulukuu, 2012TL: “Tekemällä talletuksen, rahoitan pankin antolainaustoimintaa ja saan korvaukseksi korkoa sekä vakuudeksi talletussuojarahaston.”Päättelet tässä kohtaa väärin. Talletuksesi ei tänä päivänä kasva korkoa. Reaalisesti käteinen raha seteleinä patjan välissä samoin kuin pankkitalletuksena menettää arvoaan (ostovoimaansa) koko ajan.Lisäksi siihen liittyy aina vastapuoliriski, jota fyysiseen kultaan ei liity. Viittasit talletussuojarahastoon “vakuutena”. Kannattaa miettiä, kuinka uskottava tällainen vakuus on kriisin koittaessa, jos sen suuruus on vain pieni murto-osa (esim. 1%) suojattavien talletusten kokonaismäärästä.Tomi13 Joulukuu, 2012

“ETF:iin voi Nordnetissä” – linkki ohjautuu salasanasuojatulle sivustolle. Mikä ei ilmeisesti ole kuitenkaan tarkoitus…

Kirsi Salo13 Joulukuu, 2012

Kiitos kaikille hyvistä kommenteista ja pohdinnoista.

Kritiikki talletusten tuotosta osuu maaliinsa. Nykyisillä koroilla iso osa varoista makaa tileillä 0-korolla. Tarkistimme juuri serkkutytön kanssa hänen “hyvän asiakkaan korkeakorkoisen” tilinsä talletuskoron. Koron pohjana olevasta viitekorosta vähennetään ehtojen mukaan 2-prosenttiyksikköä, joten talletuksen korko olisi nyt negatiivinen. Onneksi sentään pankki ei veloita serkkuani talletuksesta. Kun huomioidaan vielä, että rahojen ostovoima on laskenut 2- 3 prosentin inflaation tahtiin vuosittain, on serkkutyttö köyhtynyt kuin varkain. Nuo rahat lähtivät nyt liikkeelle.

Wikipediasta löytyi talletussuojasta seuraavaa: “Talletussuojan piirissä olevia talletuksia oli vuonna 2008 noin 52 miljardia euroa. Talletussuojarahastolla oli varoja noin 550 miljoonaa euroa eli 1,1 % suojattavista talletuksista.” Koska rahasto saa tarvittaessa esim. poikkeuksellisten suurten maksuerien takia ottaa myös lainaa, ovat talletukset nykyoletuksin hyvin turvassa. Onneksi sentään tilanne, jossa koko rahoitussektori kaatuisi yhtäaikaa, ei ole näköpiirissä. En kuitenkaan pidä järkevänä jo pelkästään korkotuotto-ongelman takia sitä, että kukaan pitäisi pankkitalletuksina valtaosaa tai edes isoa osaa omaisuudestaan.

Kultaan sijoittamista voi ja kritisoidaankin välillä juuri sen takia, että varallisuutta haudataan sivuun taloussysteemistä, pois siis tuotannollisesta toiminnasta. Pieni sijoitus sivuun kriisien varalta jo hajautusmielessä on mielestäni silti ihan oikeutettu, kun osa omista resursseista on kuitenkin iloisesti mukana tukemassa taloudellista toimintaa. Omat arvopaperisjoitukset rahoittavat suomalaistenkin yritysten toimintaa ja työllistämistä ja hyvä niin.

Ja kiitos vielä Tomi linkkiongelman huomaamisesta. Asia on nyt korjattu.

preppari13 Joulukuu, 2012

Jos lähdetään siitä olettamuksesta, että nykyinen rahajärjestelmä romahtaa ja noin kolmen kuukaden kuluessa siitä luodaan uusi erilainen systeemi, niin gramman kultaerät ovat erinomaisia vaihdon välineitä tuona ajanjaksona.
Arvopapereita ja rahaa ei voi syödä, kullan voi vaihtaa hyödykkeisiin.

EasyRail14 Joulukuu, 2012Ei sen finanssijärjestelmän tarvitse edes romahtaa. Riittää kun painokoneet pysyvät vauhdissa keskuspankeissa,

Itse ajattelen kultaa vaihtoehtona valuutoille. Jos valuuttaja painetaan lisää niiden nimellinen arvo laskee suhteessa kultaan, koska kullan määrä pysynyt suunnilleen samana, kun taas rahan määrä on lisääntynyt ja samalla sen arvo laskenut.

Kullassa on myös mielenkiintoista, että nykyään erittäin suuri osuus markkinoilla käytävästä kultakaupasta on bittimuodossa. Mitä jos nämä rahat siirtyvät fyysiseen? Tuskinpa ollaan samoilla tuhatluvuilla per unssi siinä vaiheessa.

Miksi et omistaisi kultaa kun keskuspankeillakin on sitä?

Omasta salkusta n. 5% fyysistä kultaa.

mika hopea (PS)16 Joulukuu, 2012Ihan kiva. Kultaa olisi pitänyt ostaa 11 vuotta sitten, kun se alkoi lähtemään ylöspäin. Vuonna 2013 kulta CPM’s Jeff Christianin mukaan menee alaspäin, eli siis odotan kunnon tippiä.

Kannattaa harkita myös hopean ostamista, hopea on 50. kertaa halvempaa kuin kulta.

Sijoittaminen ei ole mitään rakettitiedettä: osta halvalla ja myy kalliilla. Markkina-ajoitus on se kaikkein vaiken asia.

 

/Kirsi Salo

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

avatar

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.