Nordnet Blogi

Vaisalassa potentiaalia?

Helsingin pörssissä listattu Vaisala on globaalilla tasolla omia kohdemarkkinoitaan hallitseva, kannattava yhtiö, joka ei pidä itsestään mitään meteliä. Ylimitoitettua Suomi-riskiä Vaisala ei kanna, sillä yhtiön kansainvälinen liiketoiminta edustaa noin 98 prosenttia liikevaihdosta. Tämä laskettakoon eduksi. Tarkastelen tässä merkinnässä Vaisalan viime vuosien kehityskaarta, yhtiön taloudellisia tavoitteita ja mahdollista sijoituspotentiaalia.

Vaisala kehittää, valmistaa ja markkinoi ympäristön sekä teollisuuden mittaustarpeisiin soveltuvia laitteita. Määritelmästä johtuen sen asiakkaina on niin julkisia tahoja (välillisesti valtioiden budjeteista riippuvaisia) ja puhtaasti yksityisiä teollisuuden asiakkaita. Liiketoiminta on vakaata suhdanteiden yli, joten moni suhtautuu yhtiöön kuin tylsään korkopaperiin.

Johtava markkina-asema vakiinnuttanut myynnin

Konsernin maailmanlaajuinen markkina-asema ja peitto ovat erittäin vahvoja, ja niin kauan kuin muistan Helsingin pörssin yhtiöitä seuranneeni, on Vaisalaa pidetty aina alansa teknologisena edelläkävijänä. Yhtiö on kyennyt haastavissakin yleistaloudellisissa olosuhteissa pysyttelemään loivalla keskipitkän aikavälin kasvu-uralla. Seuraavassa kuvaan Vaisalan liikevaihdon varsin vakaan kehitysuran viime vuosilta.

vaisalaliikevaihto

Vaisalan liikevaihto 2011–2014 (miljoonaa euroa)

Edeltävän kuvaajan luvuista on laskettavissa, että Vaisalan liikevaihto on kasvanut viimeisten kolmen vuoden aikana keskimäärin 3,1 prosentin vuosivauhtia. Sen sijaan osakekohtaisen tuloksen kasvutrendi ei ole aivan yhtä vakaa samalta ajanjaksolta, kuten seuraava kuva esittää.

vaisalaosakekohtainentulos

Vaisalan osakekohtainen tulos 2011–2014 (euroa)

On kuitenkin rehellisyyden nimissä todettava, että sinänsä vankkumattomalla megatrendillä – ilmastonmuutoksella – varustettu yhtiö ei ole kyennyt osoittamaan puhtaasti taloudellisen kehityksen mittareilla kiistatonta dominointia omalla toimialallaan. Sanon näin siitäkin huolimatta, että tuoreen tilinpäätöstiedotteen mukaan Vaisala on tänään paremmassa tuloskunnossa kuin miesmuistiin – oman pääoman tuottoaste ei vain ole vielä riittävä. Tosin 2010-luvulla yhtiö on käynyt läpi ”strategisen muutosvaiheen”, mikä on aiheuttanut kannattavuuteen ymmärrettävästi lyhyen aikavälin paineita.

Osinkovirta muistuttaa kuolleen aivokäyrää

Vaikka Vaisalan suhteellinen kannattavuus on vaihdellut viime aikoina, on yhtiön omistajilleen vuosittain maksama osinkovirta säilynyt jo kolme vuotta vakaana seuraavalla tavalla. Tässä yhteydessä on kyse perusosingoista.

vaisala osinko

Vaisalan osakekohtainen osinko 2011–2014 (euroa)

Edeltävään osinkografiikkaan viitaten on perusteltua nähdä Vaisala eräänlaisena korkopaperina. Vaisalan eilen julkaisema tilinpäätöstiedote rohkaisee silti pohtimaan, olisiko seuraavaksi alkamassa kasvun ja kannattavuuden asteittaisen kohentamisen aikakausi?

Potentiaali ei vielä täysin hinnassa?

Uuden sijoittajan näkökulmasta sijoitus kannattaa tietenkin tehdä laatuyhtiöön mieluiten silloin, kun kannattavuuden käänne pysyvään nousuun ei ole markkinoilla vielä itsestään selvää. Tuolloinhan tuleva kasvu olisi jo hinnoiteltu sisään, ja lähitulevaisuudessa olisi todennäköisempää, että yhtiö yllättäisi kehityksellään negatiivisesti suhteessa odotuksiin.

Tarkasteluhetkellä Vaisalan markkina-arvo on 454,6 miljoonaa euroa. Viimeisimmän tilinpäätöksen mukaan yhtiöllä on kassassaan rahavaroja 47,6 miljoonaa euroa, mikä vastaa hieman yli 10 prosenttia oman pääoman markkina-arvosta. Korollista pitkäaikaista velkaa yhtiöllä ei ole euroakaan. Tämän lähtökohdan johdosta Vaisalan tulos on pitkälti osingonjakokelpoista kamaa.

Koska Vaisalan nettokassa edustaa yli 10 prosenttia nykyisestä markkina-arvosta, voi sijoittaja karkeasti laskien nirhaista saman prosenttiosuuden pois raportoidusta p/e-luvusta saadakseen sijoituskohteen todellisen velattoman p/e:n. Tämä ehkä selittää parhaiten Vaisalan näennäisesti korkeaa valuaatiota tulokseensa nähden (p/e 19,2 tämän päivän osakekurssiin ja viime vuoden tulokseen; oikaisematta nettokassalla).

Vaikka kassa on edelleen ylimitoitettu suhteessa liiketoiminnan laatuun ja luonteeseen, on se takavuosina ollut nykyistäkin mahtipontisempi. Vaisala nimittäin jakoi kaksi vuotta sitten perusosingon ohella ylimääräisenä pääomapalautuksena 1,23 euroa osaketta kohden. Ennen tätä toimenpidettä kassan osuus oli jopa yli 20 prosenttia suhteessa oman pääoman markkina-arvoon. En pidä mahdottomana ajatusta, että samanlainen varojen palauttaminen omistajille tapahtuisi myös lähitulevaisuudessa.

Olisiko Vaisalasta yritysostokohteeksi?

Yhtä pitkään kuin muistan Vaisalan oman toimialansa kärkiyhtiönä, muistan sen yhtenä Helsingin pörssin potentiaalisimmista ostokohteista ulkomaiselle yritysostajalle.

Kassakirstun tyhjennyshän ei vie yritysostajan intoa mahdollisen järjestelyn osalta, koska hän ei ole niinkään kiinnostunut Vaisalan kassasta, vaan globaalista ja myrskynkestävästä liiketoiminnasta. Tietysti likvidi varallisuus on aina myös ostajan näkökulmasta rahanarvoinen lisäetu, koska käteisen avulla on mahdollista rahoittaa esimerkiksi velalla suoritettua yrityshankintaa. Karkeassa esimerkissä ostat siis yhtiön ottamalla velkaa ja sitten maksat velkaasi takaisin yhtiön kassassa makaavalla rahasäkillä – kaupan päälle saat liiketoiminnan, jonka halusitkin alun perin ostaa.

Teollisen ostajan perspektiivistä Vaisalassa on viime vuosien rakennemuutoksen lisäksi myös toiminnallista tehostamispotentiaalia, mikä mahdollistaa edelleen liiketoiminnan kannattavuuden selvän kohentamisen. Yksi esimerkki tästä liittyy konsernin T&K-budjettiin: Vaisala saavutti 299,7 miljoonan euron liikevaihdon tilikaudella 2014. Samalla ajanjaksolla yhtiö käytti tutkimus- ja tuotekehityskuluihin 34,0 miljoonaa euroa, mikä on toki aivan luonnollista johtavan kilpailuaseman säilyttämisen kannalta. On kuitenkin joka tapauksessa huomattava, että T&K-kulujen osuus konsernin liikevaihdosta on jo 11,3 prosenttia.

Mahdollinen teollinen ostaja samalta – tai muutoin T&K-intensiiviseltä – toimialalta voisi tehostaa tutkimusta ja tuotekehitystä yhteen tavalla, joka saisi Vaisalan operatiivisen kannattavuuden selvään nousuun. Jotta väite ei jäisi vain huolimattomaksi heitoksi, on syytä verrata konsernin T&K-kustannuksia (34,0 miljoonaa euroa) Vaisalan koko tilikauden liiketulokseen (26,4 miljoonaa euroa).

Tämä voi kuulostaa älyttömältä, mutta Vaisala käyttää tällä hetkellä tutkimukseen ja tuotekehitykseen potin, joka on 29 prosenttia tilikauden tulosta korkeampi. Edeltävää kannattaa miettiä pari kertaa ajatuksen kanssa.

Karkeasti laskettuna siis jokainen tehostamisprosentti tutkimuksen ja tuotekehityksen kustannuksista – ei siis määrästä – kohentaisi Vaisalan tulosta vastaavasti yli prosentin (!). En ole T&K:n asiantuntija, mutta maalaisjärjellä pitäisin todennäköisenä, että myös tässä toiminnossa olisi mahdollista saavuttaa jonkinlaisia suuruuden skaalaetuja.

Kohti parempaa kasvuvauhtia ja korkeampaa kannattavuustasoa

Vaisala on asettanut itselleen pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet vuoteen 2018 asti. Yhtiö pyrkii saavuttamaan 5 prosentin keskimääräisen liikevaihdon vuosikasvun, eli kiihdyttämään viime vuosien tahtiaan selvästi. Uusiutuvassa energiassa ja life sciencessä kasvutavoitteena on yli 10 prosentin vuosikasvu. Jos yhtiö näissä onnistuu, nousee se Helsingin pörssin vauhdikkaimpiin ylärivin kasvattajiin.

Omistajan näkökulmasta tavoitteissa on mielenkiintoisinta, miten paljon yhtiö odottaa jättävänsä tulosta viivan alle. Virallisten pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteidensa mukaan Vaisala haluaa saavuttaa 15 prosentin liikevoittomarginaalin vuoteen 2018 mennessä.

Lähihistoriaan verrattuna kannattavuudessa onkin jäljellä eniten tekemistä, sillä tilikausien 2011–2014 marginaalit ovat liikkuneet vaihteluvälissä 5,9–10,3 prosenttia. Tosin on mainittava, että vastikään päättyneellä ja raportoidulla tilikauden 2014 viimeisellä neljänneksellä Vaisala saavutti osavuositasolla 15,6 prosentin liikevoittomarginaalin. Aivan toivottomalta tavoite ei siis äkkiseltään näytä.

Jos Vaisala pääsee lähivuosien aikana edes lähelle tavoitteitaan, säilyttäen globaalin kilpailuasemansa sekä vahvan teknologiasalkkunsa, vaikuttaa osake järkisijoitukselta nykyhintaan. Karkealla kaavalla laskettuna Vaisala tekisi tavoitteet saavuttaessaan kolmen vuoden kuluttua hieman yli kahden euron osakekohtaista tulosta. Tosin viime aikoina kohonnut osakekannan markkina-arvo ei enää sisällä turvamarginaalia siltä varalta, etteivät tavoitteet toteudukaan käytännössä samoin kuin elokuvissa.

Kirjoittajan sijoituskirjoja Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen (2012, 233 s.) ja Hajauta tai hajoa (2013, 311 s.) voi tilata signeerattuna ja/tai omistuskirjoituksella.

https://www.nordnet.fi/palvelut-ja-tuotteet/sijoittamisen-tukena/sijoituskirja.html

Kirjoittaja lähipiireineen ei omista Vaisalan osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Photo credit: @Tuncay / Foter / CC BY

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

avatar

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.