Nordnet Blogi

Valinnan vaikeus estää tekemästä mitään

Viime postaukseni otsikko oli: Veroja maksamallakin voi voittaa. Moni ihmetteli, yritinkö olla sarkastinen ja miten tämä liittyy sijoittamiseen. Valitettavasti kyseessä ei ollut sarkasmin vaikea tyylilaji, vaan puin sanoiksi sen, mitä useat pienet suomalaissäästäjät ja -sijoittajat ajattelevat.

Kuten edellisessä kirjoituksessa kerroin, Suomen Pankin mukaan kotitalouksien talletuksille maksettiin helmikuussa keskimäärin 0,89 prosenttia vuosikorkoa.

Tuo keskimääräinen (ja inflaatio huomioiden säästöjä köyhdyttävä) korko maksetaan huikealle summalle: 77 miljardille eurolle.

Suomalaisten pankkitileillä olevilla säästöillä hoidettaisiin Portugalin lainatakaukset lähes kokonaan, kuitattaisiin Suomen valtionvelat tai pyöritettäisiin kotimaan taloutta puolentoista vuoden ajan.

Suomalaiset eivät enää ole mitään köyhää porukkaa. Ongelma on siinä, miten rahat saisi poikimaan. Moni miettii tuottavampiakin tapoja säästää, mutta riskin pelossa ja yksinkertaisien sijoitustuotteiden puutteessa tyytyy pitämään rahansa tilillään.

Otanpa itseni esimerkiksi. Olen melko tavallinen työssäkäyvä perheenäiti, jonka palkasta jää menojen jälkeen muutama satanen säästöön. Mihin ne sijoittaisin?

Erilaisia rahastoja on kyllä tarjolla. Miksi sitten minä en omista yhtäkään osakerahastoa? Siksi, että en halua sijoittaa sellaiseen rahastoon, jota tuntemattomat salkunhoitajat pyörittävät mielensä mukaan. Toiseksi rahastojen kulut ovat mielestäni liian suuret ja epäselkeät ja kolmanneksi tuotto liian pientä.

Eikö edes jonkinalainen korkorahasto kelpaisi? Mielestäni minulla on jo tarpeeksi korkosijoituksia. Näitä sijoituksia kutsutaan myös asuntolainaksi.

Miksi sitten en ole hankkinut ps-tiliä tai eläkevakuutusta? Siksi että haluan omat rahat käyttööni silloin kun haluan, enkä vasta 30 vuoden kuluttua. Minulla ei myöskään ole mitään halua olla kuollessani rikkaimmillani (kuten useat meistä ovat), vaan säästän ja sijoitan siksi, että voin käyttää varallisuuteni myöhemmin johonkin itseäni ja läheisiäni hyödyttävään.

Miksi en ostaisi sijoitusasuntoa? Vuokratuotot voivat olla paikkakunnasta riippuen hyvinkin mukavat. Siksi, että vuokralaisen pitäminen on kuitenkin epävarmaa ja asunnot ovat erittäin suhdanneherkkä sijoitusmuoto. Liian työlästä!

Indeksilainoja tai sijoitussidonnaisia talletuksia en edes harkitse, koska en pidä niitä sijoittamisena, vaan pelaamisena. Mielummin opettelen muutaman korttipelin ja marssin lasten iltapalan jälkeen kasinolle.

Useimmista perheenäideistä poikkean oikeastaan vain siinä, että minulla on arvo-osuustili ja omistan osakkeita. Mielelläni keksisin jonkun turvallisemman tavan sijoittaa, mutta koska en ole vielä keksinyt, tyydyn osakkeisiin. Tiedän kuitenkin, että monen kaltaiseni mielestä pörssi on liian riskinen markkinapaikka ja suoriin osakkeisiin sijoittaminen on aktiivista sijoittamista.

Passiiviset valitkoon säästötilin. Heille suosittelen vaihtoehdoksi kunnon veronmaksajan roolia. Moni niin tekeekin. Suomessa maksetaan tänäkin vuonna ennakonpalautuksia yli kaksi miljardia euroa.

Jos veroilla yrittää kikkailla toiseen suuntaan, eli maksaa liian vähän ja ottaa veromätkyt korottomana valtionlainana, ei sekään mikään huono vaihtoehto ole. Kun jäännösveron määrä ylittää 4780 euroa, summasta joutuu maksamaan valtille 0,5 prosenttia korkoa. Kymppitonnin ylittävästä valtionvipistä korko on 3 prosenttia. Pikavippeihin verrattuna ihanan halpaa!

Tästä päädynkin takaisin edellisen blogini otsikkoon: veroja maksamallakin voi voittaa. Täytyy vain päättää, kummalle puolelle panoksensa asettaa.

 

/Ninni Myllyoja

 

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

Iceman16 Toukokuu, 2011

Edelleenkään kunnon kansalaisen määritelmä ei ole kiinni siitä, että tuleeko verovuodelta veronpalautuksia vai veromätkyjä. Kunnon kansalainen maksaa veronsa lain edellyttämällä tavalla ennemmin tai myöhemmin. Vähemmän kunnon kansalainen on sellainen, joka harjoittaa verovilppiä siinä toivossa, että ei jää kiinni.

opiskelija17 Toukokuu, 2011“Passiiviset valitkoon säästötilin”

Näin indeksisijoittamisen tultua myös vaihtoehdoksi piensijoittajille (iSharess, Vanguard, DBX, Seligson) tuo lause herättää vähän hämmästystä. Itse kun miellän passiivisen sijoittamisen juurikin indeksisijoittamiseksi, ei osteta yhtä osaketta vaan ostetaan kaikista osakkeista pieni pala.

Iceman17 Toukokuu, 2011Vielä lisäyksenä, että näitä valtaosaa omaisuudestaan pankkitilillä säilyttäviä suomalaisia ei ainakaan sijoittajiksi voi kutsua. Tuskin edes säästäjiksi, koska pankkitilillä rahan reaaliarvo yleensä laskee. Suomalaisten keskimääräinen taloustietämys on valitettavan heikolla tasolla. Jos nyt vielä viilataan pennejä, niin käyttö- ja säästötilin etuna on vaatimattomasta tuotosta huolimatta se, että rahat ovat milloin tahansa nostettavissa. Liika veronmaksu on ikään kuin määräaikaisen talletuksen tekemistä, ja siinä vertailussa valtion maksama 0,5 %:n korko on naurettavaa tasoa. Toivoisin tällaisten asiantuntijablogien tähtäävän edes lukijoiden taloudellisen sivistyksen lisäämiseen. Tämän blogin lukijakunta kuulunee kuitenkin käytännössä kokonaan siihen valistuneiden sijoittajien marginaaliseen vähemmistöön, joilla perusasiat ovat hallinnassa, ja jotka odottavat blogin tarjoavan korkean tason sijoitustietämystä ja -vinkkejä.

Ninni Myllyoja19 Toukokuu, 2011Hei Iceman!
Kiitos terävistä kommenteistasi, joita toivon lisää! Minun ja Emilia Kullaksen rooli näillä sivuilla on kirjoittaa erityisesti aloitteleville sijoittajille. Valistuneita ammattilaisnäkemyksiä tarjoavat muut blogistikollegamme.Ystävällisesti Ninni Myllyoja

Nordnet Thomas19 Toukokuu, 2011Iceman on toden totta “jännän” äärellä ja osuu naulan kantaan kritisoidessaan “pankkitallettajia”. Valitettavasti suomalaiset ovat kaikesta valistuksesta ja koulutuksesta huolimatta edelleen autuaan tietämättömiä talouden peruslainalaisuuksista. [*] OP-Pohjola-lehdessä (1/2011) julkaistujen tilastotietojen mukaan suomalaiset ovat käytännössä “kivijalkapankkisijoittajia”: pankkitalletusten osuus on kasvanut voimakkaasti aina vuodesta 1991 vuoteen 2009 (n. 40 mrd€ > 70 mrd€), mutta pörssiosakkeiden omistus on junnannut paikoillaan lievässä laskutrendissä aina 2000-luvun alusta vuoteen 2009 (finanssikriisin vaikutuksesta olisi hyvä tietää tarkemmin?), vakuutussäästöt ovat lievästi kasvaneet ja sijoitusrahastoissa on edelleen merkittäviä positioita.

Mielestäni Nordnetin blogin terävimpiin kirjoittajiin kuuluva One Up on OMXH nosti aiemmassa kirjoituksessaan esiin suomalaisten yleisen haluttomuuden sijoittaa (myös) Suomen ulkopuolelle. Syy ei todennäköisesti ole vain tiedon puutteessa, vaan myös suomalaisessa asenne- ja kulttuuri-ilmapiirissä, jossa riskinottoa katsotaan paheksuvasti ja ympäristön aiheutta paine ajaa hakemaan helppoja ratkaisuja. Onneksi kansainvälisen talousblogiskenen voimakas kasvu koko 2000-luvun näkyy vihdoin myös Suomessa!

Pörssisäätiön vuonna 2009 julkaisemasta Pääomamarkkinat-pamfletista löytyy mielestäni paljon hyviä kehitysehdotuksia varsinkin yleisen taloustietämyksen parantamiseksi (s. 3). Itse uskon suomalaisten yleisen
taloustietämyksen paranevan ainakin jossain määrin vaikkapa “pakkotalousopilla” eli lukion/ammattikoulun opetussuunnitelmaan pitää saada ainakin yksi kaikille pakollinen kurssi kansantalouden toiminnasta ja oman talouden hoidosta. Toisen asteen jälkeen kansalaisen “numero- ja taloustaidottomuuteen” ei voi enää juurikaan yleissivistävästi vaikuttaa, joten numerot, tase ja tilinpäätös pitäisi tehdä selväksi vielä kun se on mahdollista. Yksi kurssi ei ehkä vielä herätä palavaa innostusta sijoittamiseen ja säästämiseen, mutta ehkä se saa nuoren ajattelemaan enemmän erilaisia vaihtoehtoja järjestää raha-asiansa. Myös jotain yrittäjyyskoulutusta olisi hyvä järjestää, vaikka en “koulutus tekee yrittäjän” -ajatteluun uskokaan.

PS. Onneksi esimerkiksi Petri Kajander on tehnyt tärkeää vapaaehtoista kulttuurityötä suomalaisten taloustietämyksen parantamiseksi suomentamalla paljon artikkeleita ja kirjoja.

[*] Väitän, että jos kysyisimme koroista, elvytyksestä, inflaatiosta ja rahasta satunnaisotannalla parilta tuhannelta suomalaiselta, niin tulokset eivät ole kovinkaan mairittelevia. Vaikeammat kysymykset (esim. verojen kannustinvaikutukset, pääomamarkkinoiden sääntely ja palkkojen määräytyminen) jäisivät todennäköisesti vielä usvaisemmiksi. Mistään syy-seuraussuhteista tai koronlaskusta ei kannattaisi varmaan edes kysyä.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

avatar

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.