Nordnet Blogi

Vapaan kassavirran malli osakkeen arvonmäärityksessä

Olen kirjoittanut viime aikoina paljon osakkeen arvonmäärityksestä ja siinä käytettävistä malleista (viimeksi tässä kirjoituksessa), sillä pidän arvonmäärityksen hallitsemista yhtenä fundamenttisijoittajan tärkeimmistä taidoista. Ilman osakkeen arvonmääritystä sijoittaja ei kykene hahmottamaan tavoitehintaa, jolla ostettuna osake tarjoaa oman tuottovaatimuksen täyttävän tuoton. Arvonmäärityksen perusteiden hallinta on siis elinehto osakepoimijalle. Suosin itse arvonmäärityksessä erilaisia nykyarvomalleja ja niistä erityisesti lisäarvomallia (EVA-malli), josta olen kirjoittanut mm. tässä merkinnässä. Tällä kertaa esittelen kuitenkin lisäarvomallille vaihtoehtoisen arvonmääritysmenetelmän, vapaan kassavirran mallin, jossa huomio kiinnittyy yrityksen tuottaman taloudellisen lisäarvon sijasta vapaaseen kassavirtaan. Pyrin pitämään esitystavan taas hyvin käytännönläheisenä kuvaten arvonmäärityksen etenemistä niin kuin olen sen itse tottunut tekemään. Vapaan kassavirran mallista on olemassa lukuisa määrä erilaisia sovelluksia ja nyt esittelemäni versio edustaa pitkälti yksinkertaistettua, mutta silti mielestäni aivan riittävän hyvin nimenomaan osakesijoittajan käyttöön soveltuvaa työkalua.

Vapaan kassavirran mallin mukaan yrityksen arvo on sen tulevaisuudessa tuottaman vapaan kassavirran nykyarvo. Vapaa kassavirta (FCF, free cash flow) kuvaa rahavirtaa, joka voidaan jakaa omistajille esimerkiksi osinkoina tai käyttää omien osakkeiden takaisinostoihin. Pitkällä aikavälillä vapaa kassavirta jaetaan omistajille tavalla tai toisella, mutta lyhyellä aikavälillä sen suuruus voi erota merkittävästikin esimerkiksi osinkojen määrästä. Huonoina aikoina yritykset tyypillisesti jakavat osinkoja enemmän kuin mitä ko. vuoden vapaa kassavirta mahdollistaisi ja vastaavasti hyvinä aikoina osa voittovaroista jätetään helposti kartuttamaan kassaa.

Vapaa kassavirta voidaan laskea koko yritykselle (FCFF, free cash flow to firm) tai vain osakekannalle (FCFE, free cash flow to equity). Koska tarkastelemme tässä tapauksessa tilannetta osakesijoittajan näkökulmasta, tämä merkintä keskittyy vain jälkimmäiseen kassavirtaan. Vapaan kassavirran määrittäminen lähtee liikkeelle yrityksen nettotuloksesta. Koska yritykset joutuvat kasvaakseen ja pysyäkseen ylipäätään hengissä tekemään niin kasvu- kuin korvausinvestointeja (esim. tuotantokoneisiin), koko nettotulosta ei voida järjestelmällisesti jakaa omistajille. Tärkein vaihe vapaan kassavirran määrittämisessä onkin yrityksen tulevien investointitarpeiden arviointi. Koska yritykset tekevät investoinneistaan poistoja, jotka eivät kuvaa rahan liikkeitä, vaan ovat ainoastaan nettotulosta pienentävä kirjanpidollinen erä, tulee poistojen vaikutus eliminoida lisäämällä ne investoinneilla vähennettyyn nettotulokseen. Lopuksi on vielä arvioitava kuinka paljon yrityksen käyttöpääoman (esim. vaihto-omaisuuden) määrä kasvaa vuosittain. Esimerkiksi raaka-ainevarastojen suurentaminen heikentää vapaata kassavirtaa ja vaikka vaikutukset eivät tyypillisesti olekaan yhtä merkittävät kuin investoinneilla, on ne syytä huomioida.

Mainittakoon vielä, että tarkastellessamme nimenomaan osakesijoittajalle jäävää vapaata kassavirtaa, meidän tulisi periaatteessa huomioida vielä vieraan pääoman muutos, sillä yritys voi esimerkiksi ottaa lainaa osingon maksua varten. Yksinkertaisuuden ja pitkän aikavälin näkökulmani vuoksi jätän itse tämän huomioimatta. Mikään yritys ei kuitenkaan voi loputtoman pitkään rahoittaa osinkojaan lisävelalla.

Koska bruttoinvestoinnit (Gross CAPEX, gross capital expenditures) vaihtelevat tyypillisesti vuodesta toiseen hyvin paljon, emme voi käyttää suoraan esimerkiksi edellisen vuoden lukuja. Bruttoinvestoinnit on ”normalisoitava” 5-10 vuoden historiaan ja yrityksen ohjeistukseen pohjautuen. Jos yhtiöllä ei ole riittävän pitkää historiaa, käytän toimialan keskimääräistä Gross CAPEX/Poistot -lukua ja Gross CAPEX/kiinteä omaisuus -lukua arvioidessani yhtiölle tyypillisiä investointitarpeita.

Analysoidessani toimialoja, joilla suuret panostukset tutkimukseen ja kehitykseen (T&K) ovat välttämättömiä, kuten esim. lääketeollisuudessa, lisään bruttoinvestointeihin yleensä vielä T&K-kustannukset, vaikka nämä eivät kirjanpidollisesti olekaan investointeja. T&K-kulujen tapaan yritysostojakaan ei kirjanpidossa lasketa mukaan CAPEX:iin, mutta epäorgaaniseen kasvuun panostavilla yhtiöillä ne ovat vapaaseen kassavirtaan merkittävästi vaikuttava tekijä. Tästä syystä joidenkin yhtiöiden kohdalla vapaa kassavirta kannattaa oikaista vielä yritysostojen vaikutuksella. Itse en koskaan perusta yhtiöiden liikevaihdon kasvuennusteitani yritysostojen varaan, joten en huomioi näitä lainkaan. Mutta, jos kasvuennusteesi sisältävät epäorgaanista kasvua, on erittäin paha virhe jättää kasvun kustannukset huomioimatta vapaata kassavirtaa määrittäessäsi. Tällöin yrityksen arvo yliarvioituu pahasti.  Yritysostoja ei mielestäni kannata huomioida kuin poikkeustilanteissa, joissa yrityksellä on hyvä track record onnistuneiden yrityskauppojen tekemisestä. Ostettavan yrityksen todellisen arvon mukaisella hinnalla toteutettu yrityskauppa, joka ei tarjoa synergiahyötyjä, ei nimittäin luo teoriassa lainkaan omistaja-arvoa olipa kyse kuinka suuresta kaupasta tahansa tai olipa sen vaikutus liikevaihdon kasvuun mikä tahansa (investoinnin nettonykyarvo on nolla, sillä tuotto vastaa pääoman kustannusta). Näin ollen en halua alkaa lyödä vetoa sen puolesta onnistuuko yritysjohto tulevaisuudessa ostamaan aliarvostettuja yhtiöitä ja/tai kyetäänkö ostosten myötä luomaan enemmän synergiahyötyjä kuin -haittoja.

Nettokäyttöpääoman (NWC, net working capital) muutoksen huomioiminen on erityisen tärkeää toimialoilla, joilla varastoihin sitoutuu huomattavasti pääomaa. Varastojen lisäys pienentää vapaata kassavirtaa ja vähennys vastaavasti kasvattaa sitä. Tyypillisesti käyttöpääoma määritellään lyhytaikaisten varojen (vaihtuvien vastaavien) ja lyhytaikaisten velkojen erotuksena, mutta yrityksen arvonmäärityksessä on syytä tarkastella nimenomaan nettokäyttöpääomaa, kuten olen myös itse tottunut tekemään. Nettokäyttöpääoma kuvaa paremmin liiketoimintaan sitoutunutta pääomaa. Siinä lyhytaikaisten varojen vaihto-omaisuudesta ja saamisista on vähennetty kassa, ja lyhytaikaiset velat sisältävät vain korottomat velat kuten ostovelat.

Nettokäyttöpääoman ennustamisessa törmäämme yleensä samaan ongelmaan kuin investointien kohdalla. Yritysten nettokäyttöpääoman muutokset eivät ole stabiileja, vaan vaihtelevat vuodesta toiseen. Tyypillisesti nettokäyttöpääoman määrä suhteessa liikevaihtoon pysyy kuitenkin melko vakaana, joten rakennan käyttöpääomaerien (mm. vaihto-omaisuus, saamiset) ennusteen liikevaihtoennusteen pohjalle. Karkeasti yleistäen voidaan todeta, että nettokäyttöpääoman määrä suhteessa liikevaihtoon on yrityksillä keskimäärin 15 – 20 %. Toimialakohtaisesti erot voivat kuitenkin olla melko suuria, joten tämän nyrkkisäännön käyttö ei välttämättä ole järkevää kaikkien yritysten kohdalla.

Kun ”normaali” vapaa kassavirta on määritetty, voidaan tulevat kassavirrat ennustaa yksinkertaisimmillaan tasaisen kasvutekijän avulla esim. 10 vuoden periodille. Näiden kassavirtojen arvo diskontataan nykyhetkeen omalla tuottovaatimuksella. Kuten aina nykyarvomalleissa, ennusteperiodin jälkeisten kassavirtojen arvo estimoidaan ns. päätearvon avulla (koska ikuisuuteen asti diskonttaaminen on mahdotonta). Päätearvo voidaan laskea esimerkiksi Gordonin mallia soveltamalla, kuten olen useasti aikaisemmin esittänyt, mutta vaihtoehtoisesti myös eri hinnoitteluluvuilla (P/E, P/B, P/FCF). Kun nyt on kyse vapaaseen kassavirtaan perustuvasta arvonmäärityksestä, kannattaa hinnoittelulukuna käyttää P/FCF-lukua.

Kymmenen vuoden ennusteperiodiin pohjautuvaa nykyarvolaskentaa ja P/FCF-hinnoittelulukua hyödyntämällä ennustetut vapaat kassavirrat (FCF) saadaan muutettua yrityksen nettoarvoksi (NV) seuraavasti (r kuvaa sijoittajan tuottovaatimusta):

Asiat havainnollistuvat parhaiten käytännön esimerkkien kautta. Valitaan esimerkkiyhtiöksi Fortum, joka ohjeistaa omat vuosittaiset investointitarpeensa selkeästi presentaatioissaan:

– Korvausinvestoinnit 300-500 mEUR

– Kasvuinvestoinnit (Pohjoismaat) 200-400 mEUR

– Kasvuinvestoinnit (Venäjä) 300 mEUR

Pessimistisimmässä skenaariossa (haarukan yläpään lukuja käyttämällä) saamme Fortumin bruttoinvestoinneiksi 1200 mEUR vuodessa, mikä on myös historian valossa varsin hyvä arvio. Käyttämällä Fortumin kaltaiselle yhtiölle tyypillistä CAPEX/Poistot–kerrointa 1,5, saamme poistoiksi 800 mEUR. Sähköntuottajalle tyypilliseen tapaan Fortumin vaihto-omaisuuden määrä on hyvin pieni, joten voimme ennustaa nettokäyttöpääoman muutoksen nollaksi. Omien arvioideni mukaan Fortumin ”normaali” nettotulos on 1200 mEUR, joten saamme ”normaaliksi” vapaaksi kassavirraksi 800 mEUR. Fortumin kaltaisten keskimääräistä hitaammin kasvavien yhtiöiden kasvuksi voidaan ennustaa 4 % vuodessa (hieman alle nominaalisen BKT:n kasvu). Kasvutekijän avulla määritettyjen 10 vuoden vapaiden kassavirtojen nykyarvoksi saamme 12 % tuottovaatimuksella 5234 mEUR. Jos Fortumin ”normaaliksi” P/FCF-kertoimeksi arvioidaan nykytilanteeseen peilaten melko maltillisesti 15 (mikä vastaa vajaan 7 % osinkotuottoa jos koko kassavirta jaettaisiin osinkoina) ja kasvutekijän avulla määritetty kymmenennen vuoden vapaa kassavirta on 1139 mEUR, saamme päätearvoksi 17080 mEUR (15 x 1139 mEUR), jolloin sen nykyarvo on 5499 mEUR. Laskemalla yhteen vapaiden kassavirtojen ja päätearvon nykyarvon, saamme Fortumin nettoarvoksi (osakekannan arvoksi) 10733 mEUR eli 12,1 EUR osaketta kohden.

Edellä määritetty osakkeen arvo heijastelee varsin pessimistisiä ennusteitamme. Käyttämällä bruttoinvestointeina 800 mEUR (yhtiön ohjeistaman haarukan alalaita), poistoina 500 mEUR, tuottovaatimuksena 10 %, kasvutekijänä 5 % ja P/FCF-kertoimena 20 (kassavirtatuottona 5 %), osakkeen arvoksi muodostuu 19,7 EUR. Rakentamamme kassavirtamallin mukaan osakkeen arvoksi voidaan täten määritellä 12,1 – 19,7 EUR eli pessimistisen ja optimistisen skenaarion määrittämä vaihteluväli. Kuten huomataan, malli on hyvin herkkä ennustemuutoksille. Tästä huolimatta Fortumin nykyinen (26.7.) osakekurssi (14,8 EUR) on selkeästi lähempänä ali- kuin yliarvostusta.

Taulukko 1. Seurannassani olevien suomalaisosakkeiden arvonmääritys vapaan kassavirran mallilla.

Yllä olevaan taulukkoon olen koonnut seurannassani olevien suomalaisosakkeiden FCF-laskelmat ja niiden perusteella määritetyt osakkeiden arvot.  Kuten taulukosta voi havaita, käytän itse lähes poikkeuksetta melko korkeaa 12 % tuottovaatimusta yhtiölle kuin yhtiölle, joten osakkeiden ”oikeat” arvot jäävät useimmiten pörssikurssien alle. Toisekseen olen pyrkinyt arvioimaan yhtiöiden normaalit nettotulokset melko varovaisesti (vrt. analyytikkoennusteet). Investointitarpeiden hahmottelussa olen myös noudattanut samaa varovaisuusperiaatetta. Huomion arvoista on myös se, että Exelin, Oriola KD:n ja Stockmannin nykyinen tulostaso ei mielestäni vastaa yhtiöiden pitkän aikavälin potentiaalia ja olen huomioinut tämän normaalia tulosta määrittäessäni. Samaan hengenvetoon on vielä todettava, että päätearvon laskennassa käyttämäni P/FCF-luvut vaikuttavat huomattavasti yhtiön arvoon, mutten ole määrittänyt niitä millään tavalla ”tieteellisesti” (esim. odotettuun kasvuun ja pääoman tuottoon perustuen). Ne peilaavat lähinnä nykyisiä arvostustasoja ottamatta lainkaan kantaa siihen onko osake tällä hetkellä ”oikein” hinnoiteltu. Jos jonkinlaista logiikkaa (ja samalla perusteluja nykyisille arvostustasoille) haluaa hakea, niin laadukkaista kaikkein laadukkaimmille ja todennäköisesti vielä pitkään hyvin kasvaville yhtiöille (Kone, Nokian Renkaat, Tikkurila) olen arvioinut kertoimeksi 30 (kassavirtatuotoksi käännettynä 3,3 %) ja laadukkaiden ”keskikastille” 25 (kassavirtatuottona 4,0 %). Exelin kohdalla päädyin P/FCF-kertoimeen 20 (kassavirtatuottona 5 %), sillä kerrointa painaa yhtiön pienuudesta johtuva vähäinen seuranta. Fortum painii tällä hetkellä ihan omassa ”arvostuskuopassaan”, jota voitaneen perustella mm. merkittävien kasvumahdollisuuksien puutteella ja valtio-omistajuuden tuomalla ”lisäriskillä”. Näin ollen pidän P/FCF-lukuna 15 (kassavirtatuottona 6,7 %) eli en ota tässä esityksessä näkemystä sen puolesta, että arvostus kohoaisi kymmenen vuoden aikana.

Aina kun puhumme osakkeen arvonmäärityksestä myös muutama varoituksen sana on paikallaan. Koska kaikki nykyarvomallit sisältävät aina huomattavan määrän oletuksia, ei niihin voi koskaan luottaa sokeasti. Kuten Fortum-esimerkistä huomasimme, pienet muutokset ennusteissa heilauttavat osakkeen arvoa melkoisesti. Omia arvonmääritysmalleja rakentamalla saat kuitenkin jonkinlaisen käsityksen yhtiön järkevästä hintatasosta ja pystyt tutkimaan mitkä seikat yhtiön arvoon eniten vaikuttavat. Ja ennen kaikkea, et ole enää pörssikurssien muutosten mukaan tavoitehintoja yhtenään päivittävien analyytikoiden tai muiden omia intressejään ajavien ”asiantuntijoiden” vietävissä, vaan voit seistä rohkeasti omien perusteltujen näkemystesi takana. Usein näin saavutetaan myös parhaat tulokset.

___________

Kirjoittaja omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Exeliä, Fortumia, Konecranesia ja Sampoa. 

Sijoitusneuvonta on luvanvaraista toimintaa. Tässä blogissa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Kukaan ei voi antaa oikeita neuvoja tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita hänen sijoitussuunnitelmansa yksityiskohtia. Pelkästään blogin välityksellä ei ole myöskään mahdollista käsitellä sijoituskohteita sillä tarkkuudella kuin jokaisen sijoittajan tulisi tehdä ennen sijoituspäätöksen tekoa.

Kuvalähde: empowernetwork.com

 

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

11
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön

Kiitos hyvästä kirjoituksesta!

Oletko tehnyt UPM:lle vastaavaa arvonmääritystä?

Nimetön
Nimetön

Kiitos kysymästä, jolo!

UPM:lle oma ”perusskenaarioni” näyttää seuraavalta: ”normaali” nettotulos 400 mEUR, CAPEX 600 mEUR, poistot 500 mEUR, NWC:n muutos 50 mEUR, FCF 250 mEUR, tuottovaatimus 12 %, kasvu 4 %, P/FCF 20, osakkeen arvo 7,5 EUR. Markkinoiden tuottovaatimuksella (10 %) osakkeen arvoksi saadaan tämän mallin mukaan 8,6 EUR.

R.W.

Nimetön
Nimetön

Kiitos!

Nimetön
Nimetön

Oikein hyvä kirjoitus. Itse käytän melkein samaa arvostusmenetelmää hinta-arvioon sillä erotuksella, että kutsun sitä erään suuren sijoittajan mukaisesti ”omistajan tuotoksi”. Kaava on monen lähteen mukaan juurikin esittämäsi kaltainen. Alkuperäiseen omistajan tuottoon ei tosin kuulu nettopääoman muutokset. Tätä on perusteltu sillä, että omistajan kannalta on sama mitä yhtiö tekee rahoillaan, kunhan se johtaa omistajan tuonton kasvuun, joka siis näkyy tulosluvuissa. Muiden mittarien osalta käytän hyvin samoja arvoja, diskottaus 12 % arvolla. Käytän kaikille yhtiöille loppuarvona erittäin varovaista 3% oletusta ja sekin laskettuna vain sijoitusaikaa seuraavalle 10 vuodelle. Eli en käytö Gordonin kaavaa, vaan ainoastaan geometrisen sarjan summaan 10y-20y loppuarvolle. Tämä johtaa… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön

Miten kyseistä menetelmää kannattaa hyödyntää sellaisten yritysten kohdalla, joiden vapaa kassavirta heilahtelee erittäin paljon vuodesta toiseen? Tällöin esimerkiksi ”normaaleja” investointeja on hankalaa määritellä. Voiko esimerkiksi viimeisten vuosien vapaasta kassavirrasta käyttää jonkin näköistä keskiarvoa painottaen aivan viimeisimpiä vuosia vai onko tällaisten yritysten kohdalla kyseinen analyysi melko turha ilman tarkempaa tutustumista? Tietysti lukemalla yritysten raportteja ja vuosikertomuksia sijoittaja voi saada paremman kuvan yrityksen ”normaalista” tilikaudesta. En kuitenkaan usko, että pystyn kovinkaan tarkkoja laskelmia tekemään kyseistä menetelmää käyttäen, joten haluaisin tarkastella yrityksiä nopeasti löytäen mahdollisia aliarvostuksia. Onko tämä menetelmä siten turha tällaiseen screenaukseen tai onko menetelmä melko hyödytön yritysten kohdalla, joille on hankalaa… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön

Kiitos kysymyksistä, Pena! On enemmän sääntö kuin poikkeus, että vapaa kassavirta heilahtelee vuodesta toiseen. Vain toimialoilla, joilla investointeja ei juuri tarvitse tehdä (esim. konsultointi- ja koulutuspalvelut), vapaan kassavirran määrittäminen on täysin ongelmatonta. Blogimerkinnässä jouduin valitettavasti jättämään vähäisemmälle huomiolle käyttämäni investointien ja vapaan kassavirran ennustetekniikat ja keskittymään vapaan kassavirran laskentaan yleisemmällä tasolla (kirjoituksillani kun on muutenkin tapana paisua aika pitkiksi), joten kysymyksesi on erittäin aiheellinen ja vaatii siksi vähän seikkaperäisemmän vastauksen. Itse käytän pääasiassa kahta erilaista tekniikkaa investointien ennustamiseen. Ensimmäisessä tekniikassa käytetään toimialan keskimääräistä CAPEX/Poistot-suhdetta (suhteen voi laskea itse keräämällä riittävän otoksen alan yhtiöitä tai käyttämällä suoraan analyysitalojen laskemia tunnuslukuja) ja… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön

Laskiessasi vapaata kassavirtaa lisäät bruttoinvestointeihin t&k-kulut. Mutta kyseisethän kulut on jo vähennetty tuloslaskelmassa, jolloin nettotulos on vapaa t&k-kuluista. Vähennät siis t&k-kulut kahteen otteeseen. Vai onko t&k-kuluissa useamman vuoden kuoletusaika?

Nimetön
Nimetön

Kiitos kommentista, Jaakko! Olet erittäin hyvin pajulla, vaikka selitin tuon kohdan kirjoituksessani todella huolimattomasti. Tekstistä unohtui oleellinen lause eli, että nettotulokseen pitää tässä tapauksessa lisätä alkuperäiset T&K-kulut. Nyt lukijalle tosiaan jää se kuva, että T&K-kulut tulee huomioitua tuplana, vaikka näin ei asian laita tietenkään ole. Mitä järkeä sitten on siirtää samoja kuluja vain paikasta toiseen? Tästäkään ei tietenkään ole kyse, vaan samalla T&K-kulut ”oikaistaan” vastaamaan keskimääräistä vuosittaista kustannusta (hieman ylimalkaista ilmaisua käyttääkseni). Yritän alla kuvata asiaa vähän yksityiskohtaisemmin. Tällainen tarkastelu ei suinkaan ole läheskään kaikkien yritysten kohdalla tarpeellista. Koska T&K-kulujen uhraamisesta odotetaan aina saatavan hyötyjä tulevaisuudessa, ne on syytä kapitalisoida… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön

Hi Robert,Found your site while surfing, I ieedmiatmly fell for it and subscribed.Your content reminds me of the stuff published on TechCrunch (another fave or mine).As it relates to the Marketing Battle between Facebook and Google, I’d have to say that Google just might win. (again)Why?Even though I’m a Facebook junkie, due to the company suddenly trying to impose a bunch of restrictions, some dissatisfied users will most likely find GoogleFriend Connect a decent alternative and defect.In addition Google’s liberal, sort of anything goes attitude (within reason) continues to attract more people wanting to establish sites/blogs, which of course equals… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön

I’m about to email your post to my client in the 401 (k) bsusneis I see this as highly relevant, especially to the new generation of workers. One thing that hasn’t totally hit us yet is that one of our new target audiences is those Gen-Y-ers that BNET and everyone are telling us it’s so hard to manage. Well, if we’re going to get them to contribute to their 401(k)s, this Facebook strategy is probably how it’s gonna happen.As for all the other products in the universe: Near as I can figure, kids who grow up on Facebook are staying… Lue lisää >>

Vesa Nurmi
Vieras
Vesa Nurmi

Hyvä kirjoitus 😊
Kiitos

Tilaa uutiskirje

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa. Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa

Tilaa
Tilaa uutiskirje
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi,
klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi,
klikkaa tästä.
Tilaa
close-link