Nordnet Blogi

Varo kehittyviä markkinoita!

Kahden taloustieteen professorin kirjoittama tutkimuspaperi on harvoin mukaansatempaavaa luettavaa. Kuluneella viikolla törmäsin kuitenkin sattuman kautta tutkimukseen nimeltä Global dollar credit and carry trades: a firm-level analysis. Yllätyksekseni huomasin, että tutkimus oli lukukokemuksena varsin mielyttävä, sillä se käsitteli dollari carry trade-ilmiötä ja kehittyviä markkinoita – aihetta, jota olen pidempään mielenkiinnolla seurannut, ja josta olen myös kirjoittanut (1. 2.). Kyseessä voi olla kupla, joka vetää vertoja 90-luvun lopun tapahtumille Aasian talouskriisistä Meksikon Tequila-kriisiin ja Venäjän ruplan romahtamiseen. Nykyisessä pitkälle integroituneessa maailmassa ikävät seuraukset leviävät helposti myös länsimaihin epäsuorien syy-seuraussuhteiden kautta.

Ole varovainen kehittyvien markkinoiden kanssa

Kehittyvät markkinat ovat pitkällä tähtäimellä lupaava kasvutarina, mutta spekulatiivisen dollarivirran seurauksena näille markkinoille on syntynyt vaarallisia kuplia ja varjopankkijärjestelmiä, minkä johdosta näihin maihin liittyy arvaamattomia riskejä lyhyemmällä aikavälillä.

Kirjoituksen alussa mainitsemaani tutkimukseen on kerätty todella kattava aineisto kehittyvillä markkinoilla toimivien finassisektorin ulkopuolisten yritysten dollarimääräisten lainojen kehityksestä. Häkellyttävin havainto tutkimuksessa on se, että monet näistä yrityksistä ovat ottaneet valtavan määrän dollarilainoja matalalla korolla ja käyttäneet lainasta saadun pääoman investointien sijaan finanssisijoituksiin. Käytännössä siis tavallisista, vaikkapa teollisuusyrityksistä, on tullut hedge fundien kaltaisia finanssispekuloijia.

Lyhyesti sanottuna prosessi etenee seuraavasti: Kehittyvillä markkinoilla – sanotaan vaikka Kiinassa – toimiva yritys laskee liikkeelle joko itse tai länsimaissa toimivan tytäryhtiönsä kautta joukkovelkakirjalainan, jonka pääoma on dollareissa. Lainasta saadut varat sijoitetaan Kiinan osakkeisiin, kiinteistöihin tai lainapapereihin. Sijoitusten tuotto ylittää helposti lainan koron, ainakin niin kauan kun dollari ei vahvistu. Tätä kautta tavallisista yrityksistä tulee pankkien kaltaisia sijoittajia ja syntyy ’varjopankkijärjestelmä’. Viranomaiset pystyvät rajoittamaan ainoastaan virallisten pankkien luotonantoa, mutta eivät pysty samalla tavalla rajoittamaan varjopankkien toimintaa.

On täysin normaalia, että kansainväliset yritykset lainaavat rahaa eri valuutoissa. Yritykset eivät kuitenkaan tavallisesti ole valuuttaspekuloijia, vaan käyttävät aktiivisesti johdannaisia positioidensa suojaamiseen. Carry tradessa puolestaan pyritään hyötymään valuuttakurssimuutoksista, eivätkä valuuttajohdannaiset kuulu asiaan.

Kiinan kohdalla yriykset ovat ilmeisesti vuosikausia luottaneet juan-dollari kurssin pysyvän vakaana, eivätkä ne näin ollen ole ottaneet valuuttariskiä huomioon. Kiinan tilanne on jokseenkin samankaltainen kuin Suomen vakaan markan politiikka 80-luvulla. Markan vakaana pitäminen houkutteli suomalaisia yrityksiä ottamaan valuuttaluottoja ulkomailta matalamman koron perässä, sillä valuuttakurssiriskiä ei osattu ottaa huomioon. Nähtäväksi jää, onko ’vakaan juanin’ kohtalo yhtä synkkä.

Kehittyvillä markkinoilla toimivien yritysten dollarimääräiset luotot ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Tutkimuksesta käy ilmi, että vuoden 2008 jälkeen tämän lainamarkkinan koko on kasvanut vajaasta 0.6 biljoonasta dollarista noin 1.3 biljoonaan dollariin (luvuissa mukana myös länsimaissa toimivien tytäryhtiöiden nostamat lainat). Suuruusluokka on sama, kuin vaikka USA:n high yield-lainamarkkina, joten mistään nappikaupasta ei ole kyse. Tutkimus osoittaa myös, että valuuttamääräisten luottojen kasvu ei johdu investointien kasvusta tai muusta perinteisestä yritystoiminnasta, vaan syy löytyy pikemminkin finanssitoiminnan rahoittamisesta.

Mahdolliset seuraukset

Pahimmassa tapauksessa kehittyvillä markkinoilla nähdään mittavia maksuhäiriöaaltoja dollarin vahvistuessa ja monien keskuspankkien valuuttavarannot hupenevat nopeasti valuuttapaon seurauksena, mikä taas voi johtaa valuuttakriiseihin. Epäsuoria vaikutuksia on vaikea mitata. Yksi epäsuora vaikutus kaikesta edellä mainitusta on volatiliteetin kasvu valuuttamarkkinoilla ja valuuttasodan voimistuminen. Näiden vaikutusta esimerkiksi osakemarkkinoihin voi vain arvailla.

 

*********************************************************

Seuraa Twitterissä: @timotikkala

Vieraile myös kotisivuillani: timotikkala.com

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

3
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön
Kunpa varoitus olisi tullut aiemmin eikä vasta nyt kun markkina ja salkku sulanu.
Nimetön
Nimetön

Kehittyvät markkinat on jossain määrin jo kriisihinnoiteltu. P/B 1,2 – P/E 11 – P/CF 10. Lyhyellä aikavälillä kurssit voivat vielä laskea jopa kolmanneksen, jos pelot todellisesta EM-kriisistä voimistuvat. Sillon mentäisiin arvostuksissa alle -98 ja -08 tasojen. Kuitenkin näistäkin kriisestä noustiin aika rivakasti, joten kehittyvien markkinoiden varomisen sijaan ylipainoittaisin niitä. Niissä on suotuisa demografia, arvostus ja pitkän aikavälin kasvunäkymät. Ei suurimman osan sijoittajista kannata yrittää sijoittaa kaikkea pohjilla vaan tässä vaiheessa jo lisätä sijoituksia. Kuitenkin länsimaissa pörssikehitys tulee olemaan pitemmällä tähtäimellä kehnoa, koska arvostus- ja demografiaseikat ovat juuri päinvastoin kuin kehittyvillä markkinoilla. Jos pystyy katsomaan vähän pitemmälle, EM on paras markkina… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön

Olen samaa mieltä kanssasi pitkän aikavälin näkymistä. Toisaalta uskon, että pohja voi olla monissa maissa vielä kaukana nykyhinnoista. Kehittyvät markkinat nousevat ja laskevat sen mukaan, miten länsimainen raha virtaa maista sisään ja ulos. Tästä johtuen EM sijoitusten kannalta tärkein kysymys on mielestäni seuraava: milloin ja miksi länsimaiset pääomavirrat kääntyvät takaisin kehittyville markkinoille päin. 2000-luvulla (2008-kriisiä lukuunottamatta) rahaa on virranut kehittyville markkinoille todella paljon ja tämä trendi on vasta viime vuoden lopulla kääntynyt toiseen suuntaan. Potentiaalisesti vielä paljon rahaa voi karata turvallisemmille vesille. Uskoisin, että viime aikojen kriisitunnelmat ovatkin vasta alkusoittoa. Toki esim. Fedin politiikan täyskäännös (QE4) voisi mutkistaa asiaa. Itse… Lue lisää >>

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.