Nordnet Blogi

Velkakriisin kurssipohja on ohitettu

Osakemarkkinoilla pahin velkapaniikki on uskoakseni jäänyt historiaan, vaikka reaalitaloudessa haasteita riittää edelleen ja vielä pitkään. Euroopan keskuspankki (EKP) teki sen, mitä odotin tapahtuvaksi jo kuukautta aiemmin. Mario Draghin lausunto syyskuun alussa vahvisti sen, että EKP tulee aloittamaan Espanjan ja Italian bondiostot tarvittaessa ja väliaikaisesti. Tämä on mielestäni juuri se tieto, mitä markkinat tarvitsivat rauhoittuakseen. Riskipreemiot siis laskevat ja osakekurssit nousevat.

Multippeliekspansio siis jatkukoon! Kirjoitin heinäkuun lopussa seuraavasti.

”Tulossa on kurssinousu ns. “multippeliekspansion” kautta. Suomen kielellä ilmaistuna asia konkretisoituu siten, että esimerkiksi Nordea, Sampo ja Nokian Renkaat – hyvin johdetut markkinajohtajat, joita sijoittajat ja spekuloijat ovat myyneet viime aikoina alle 10 vuoden tuloksilla – tulevat ansaitsemaan hitaankin talouskasvun skenaariossa vähintään 12-13 P/E-arvostuksen. EKP:n ei siten tarvitse ensi vaiheessa saada taloutta kasvamaan, vaan poistaa riskitekijöitä taivaanrannasta. Helpotukselta maistuva kurssinousu tulee siis EKP:n myötävaikutuksella tapahtumaan arvostuskertoimien – ei niinkään yhtiöiden tulosten – nousun myötä.”

Sijoittajanvastuun kasvattaminen on tuntunut erittäin hyvältä. Pankkikonserni Nordea tahkoaa vuosineljännes toisensa jälkeen ennätyksellisiä tuottoja, finanssiyhtiö Sampo raportoi jatkuvien liiketoimintojensa tulosennätyksestä ja Nokian Renkaiden liukuva EPS rikkoo jatkuvasti ATH-tasoja.

Vuoden 2012 alussa edellä mainittujen yhtiöiden P/E:t olivat kuluvan vuoden nykyhetken tulosennusteisiin nähden noin 7-8. Yllä esitetyn lainauksen hetkellä osakkeet maksoivat noin 9,5 kertaa odotettujen vuositulosten verran. Viime päivien kurssinousu on nostanut arvostustasoja siten, että yhtiöistä ainoastaan Nordea tarjoaa enää kaksinumeroista tulostuottoa (eli P/E on yksinumeroinen, kun E/P on kaksinumeroinen). Sen sijaan Sampo on noussut Inderesin FY12-ennusteeseen nähden noin 10 P/E-tasolle, siinä missä Nokian Renkaita vaihdetaan jo noin 11,5-kertaisella markkina-arvolla ennustettuun vuositulokseen nähden. Mutta yhtiöt eivät ole edelleenkään kalliita, joten ekspansio jatkunee yllä viitatulle 12-13 tasolle. Jos reaalitalous alkaisi oireilla edes jonkinlaista reaalikasvua Eurooppaan – mikä on mielestäni melko epätodennäköistä – olisi laatuyhtiöiden P/E-arvostuksen osalta nousuvara todella tuntuva.

Olemme mielestäni OMXH:n osalta uudessa noususuhdanteessa, joka tulee olemaan selvästi lyhytkestoisempi ja turbulentimpi kuin useimmat edeltäjänsä. Lyhytkestoisempi erityisesti siksi, että USA:ssa osakemarkkinoiden noususuhdanne on jatkunut jo neljättä vuotta. S&P500 on palannut vuoden 2007 tasolle ja indeksi on enää muutaman prosentin nousun päässä kaikkien aikojen korkeimmasta noteerauksestaan. Kaukana ATH-tasosta ei ole myöskään Saksan DAX-indeksi. Yhtäjaksoinen nousu voi toki jatkua globaaleilla markkinoilla vielä vuoden tai kaksi. Mutta yksi asia on mielestäni täysin päivänselvä: kun USA:n osakemarkkinoiden laskutrendi alkaa, ei OMXH:lla ole juurikaan nousuedellytyksiä globaaliin vastavirtaan. Siksi nyt käynnissä oleva nousuvaihe ei jääne historiaan kovin pitkäkestoisena.

OMXH:n laatuyhtiöiden osalta syksyllä 2011 eli noin vuosi sitten alkanut nousutrendi on ollut jo nyt volatiili. Indeksitasolla kehitys on ollut varsinaista vuoristorataa viimeisten 12 kuukauden aikana. Kun Kreikan erosta puhutaan viimeistään lokakuussa seuraavan rahoituserän myöntämisen yhteydessä, tulee turbulenssi jatkumaan takuuvarmasti. Unelmaskenaariossani Kreikan tekohengitys lopetetaan ja keskieurooppalaisia pankkeja pääomitetaan. Tällöin muut velkaongelmaiset valtiot saisivat kouriintuntuvan esimerkin siitä, mitä budjettivajeen korjaamatta jättäminen voisi pahimmillaan tarkoittaa. Vastaavasti Nordealle tarjoutuisi tilaisuus poimia mieleisensä rusinat konkurssikypsästä keskieurooppalaisesta pankkipullasta, jos pankkiunionin hulluimpien kannattajien villeimmät yhteisvastuulliset päiväunet eivät siirry Brysselistä käytäntöön asti.

En jaksa enää uskoa osakemarkkinoiden totaaliseen sulamiseen tai eurooppalaiseen luottolamaan Kreikan eron vuoksi. Olen luottavainen siksi, että EKP on astunut alttarille iso kanuuna kainalossa. Saksalaisen perustuslakituomioistuimen tuore päätös siitä, että Saksa voi osallistua Euroopan vakausmekanismin (EVM) toimintaan melko väljin ehdoin, myös mahdollistaa ison tykin tosiasiallisen käytön EVM:n kautta. Toisaalta EVM ei ole mitään ilman EKP:ta, sillä kaksikon Espanja&Italia valtionvelka on yhteensä lähes 3000 miljardia euroa, siinä missä EVM:n käyttämätön ”tulivoima” jää 500 miljardiin euroon. Jos osa PIIGS-maita rahoittaneista sijoittajista pelastetaan vakausmekanismin kautta, niin miksi sitä eivät vaatisi myös kaikki muutkin riskiä ottaneet? Uskottava vakaussuunnitelma lähtee siis liikkeelle siitä oletuksesta, että mekanismi pystyy ottamaan kontolleen tarvittaessa koko kohdealueen valtionvelan. Vielä kertaalleen siunautuva hetkellinen finanssiosakkeiden polkumyynti olisi kuitenkin itselleni varsin suotuisa skenaario, sillä olen viime aikoina himoinnut erityisesti Sampon lisäostoja.

Kirjoitin heinäkuun lopussa myös seuraavasti.

”EKP tulee siis Draghin Goldman-oppien avulla ensin hyödyntämään “asset price manipulationia”, mikä mahdollisesti aikanaan välittyy myös reaalitalouden puolelle. Saman tempun on esittänyt jo FED tunnetuilla QE1- ja QE2 -ohjelmillaan. Kolmannenkin julkistaminen on lähinnä vain ajan kysymys.”

Kolmannen (QE3) elvytysohjelman julkistamisen aika koitti eilen. USA:ssa Federal Reserven ”poikkeuksellisia” rahapoliittisia elvytystoimia ei pidä lainkaan väheksyä, sillä kohdemarkkina on maailman suurin BKT:lla mitattuna. Vaikka aiempien QE-ohjelmien teho on ollut todistetusti melko vaisu reaalitalouden puolella, on vaikutus ollut kuitenkin ”odotetun hyvä” osakemarkkinoilla. FED siis elvyttää ensin sijoittajien salkkuja, mihin liittyy toiveajattelua siitä, että kohoavat varallisuusarvot saisivat kotitaloudet tuntemaan itsensä jälleen vauraiksi ja siten kuluttamaan enemmän luottokorteillaan. Ajatusmalli on melko looginen erityisesti USA:ssa, jossa yksityisen kulutuksen rooli kansantaloudessa on hyvin merkittävä.

Sijoittajan näkökulmasta vaarana on toki se, että väliaikaiset likviditeetin pumppaamiset ja korkokäyrän manipulaatio ajavat osakemarkkinat arvostuskuplaan. Toistaiseksi en näe siitä oireita, sillä S&P500-indeksin kuluvan vuoden P/E on noin 15. Vaaran paikka lienee kuitenkin siinä, kuinka kestävällä tasolla ovat kannattavuudet yhtiöiden liiketoimintojen tasolla. Monella mittarilla katsottuna pörssiyhtiöt kannattavat USA:ssa tällä hetkellä poikkeuksellisen hyvin, joten liiketoiminnallisen ROE:n normalisoituminen tarkoittaisi S&P500-indeksin merkittävää laskua, jos P/E:n otaksuttaisiin säilyvän muuttumattomana. Huonossa skenaariossa olisi tosin todennäköistä, että laskevien tulostasojen myötä myös P/E-indikaattorin ”sallittava taso” laskisi jonkin verran.

Olen itse osallisena osakemarkkinoiden elvytystoimissa juuri nyt 100% sijoitusasteella. Keväällä salkkuni sijoitusaste liikkui noin 115% tasolla, kun ostin Berkshire Hathawayta velkarahoitukseen turvautuen. Loppukesän aikana salkun tase palautui velattomaksi. Juuri nyt pörssissä ovat ”vain omat rahat kiinni”, eikä ostokohteiden vähäisyyden vuoksi uutta velkaa ole aivan heti tulossa. Olen laittanut käytännössä kaikki osto-ohjelmani jäihin toistaiseksi, kenties Oriola-KD:ta lukuun ottamatta. ”Liiallinen” konservatiivisuuteni osto-ohjelmien rajahintojen kanssa aiheutti tuoreeltaan sen, että saatoin tässä suhdanteessa myöhästyä Tikkurilan ostoista täysin. Kirjoitin yhtiöstä viime kuussa seuraavasti.

”Olettaa saattaa, että mahdollinen volyymikasvu kuluvan vuosineljänneksen aikana vaihtuu yhä suuremmaksi määräksi raportoitua euromääräistä tulosta Tikkurilan seuraavassa osavuosikatsauksessa. Positiivinen tulosvaroituskaan ei olisi ihme kuluvan vuoden näkymiin viitaten.”

Omalta kannaltani valitettavasti, Tikkurila antoi positiivisen tulosvaroituksen ja nosti ohjeistustaan kuluneen viikon tiistaina. Osakkeen nykyinen arvostustasokaan ei ole aivan järjetön osakeostoille. Jään kuitenkin odottamaan kärsivällisen metsästäjän tavoin huonompia aikoja, jolloin sijoituksen ympärille on mahdollista rakentaa suurempi turvamarginaali suorittamalla ostoja matalan arvostustason vallitessa.

Myös Nokian Renkaat on karannut lisäostojen kannalta liian korkealle tasolle. Tosin yhtiön näkökulmasta elintärkeä talvirengassesonki näyttää lupaavalta, sillä elokuussa uusien autojen myyntikehitys Venäjällä – mikä on tärkein premium-renkaiden kysyntää kasvattava tekijä – oli kuukausitasolla jälleen hyvin vakuuttavaa (+15% edellisvuoteen nähden). Autokannan kasvuvauhti jopa kiihtyi aavistuksen verran alkuvuoteen nähden (H1/12 +14%). Enää lumet puuttuvat.

Osto-ohjelmieni hyllyttämisen yhteydessä on syytä korostaa sitä, etten ole keventämässä ainakaan suurimpia omistuksiani. Olisi anteeksiantamatonta luopua Nordeasta ja Samposta näillä arvostustasoilla. Tämä mielipide ei ole uusi, eivätkä keskeiset perustelut ole muuttuneet miksikään aiemmin esitetyistä. Jos osakemarkkinat syystä tai toisesta vajoavat depressioon, olen ostolaidalla ensisijaisesti seuraavissa yhtiöissä (ensin mainittu lähimpänä ostotasoa markkinakohtaisesti).

OMXH:

Oriola-KD
Nordean lisäostot
Tikkurila
Stockmann (tässä pitäisi olla kysymysmerkki yritysjohdon track recordin vuoksi)

NYSE:

McDonald’s
Coca-Cola Company
Wells Fargo
Progressive
Kimberly-Clark

MUU EUROOPPA:

Gjensidige (Oslo)
Topdanmark (Kööpenhamina)
Danone (Pariisi)
Unilever (Amsterdam)
Tesco (Lontoo)
Inditex (Madrid)
H&M (Tukholma)

Toistaiseksi yllä listatut potentiaaliset ostokohteet ovat hieman liian kovilla hintalapuilla varustettuja. Tulen kirjoittamaan sekä yllä listatuista että muista ulkomaisista ostokohteista tarkemmin, kun optimaaliset ostohetket mielestäni lähestyvät.

Sijoitussalkkuni oman pääoman tuotto näyttää vuoden 2012 alusta osingot mukaan lukien +39,8%. OMX Helsinki on noussut vastaavalla ajanjaksolla noin 6,5%, joten suoritukseen saa olla edelleen tyytyväinen. Loppuvuonna merkittävin salkun kokonaiskehitykseen vaikuttava tekijä on Nordea, jonka odotan nousevan vuoden loppuun mennessä 8,50 euron tasolle. Ja voin taata, että olen itse mukana myös tuolloin.

Loppuvuonna olen kuitenkin markkinoilla yleisesti mieluummin puolustajana kuin hyökkääjänä. Tämä johtuu lähiaikoina enimmäkseen siitä, että jokainen lisäostoni tarkoittaisi takaisin velkarahoituksen puolelle siirtymistä.

Kirjoittaja omistaa mainituista yhtiöistä kirjoitushetkellä Nordeaa, Sampoa ja Nokian Renkaita. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Kommentit vanhasta Nordnet Blogista:

pekkis15 Syyskuu, 2012Mitenkä näet Stockmanin tulevaisuuden noista firmoista? Kurssihan on kohtuu alhaalla venäjän takia käsittääkseni.

Jukka Oksaharju15 Syyskuu, 2012Pekkis: Näen Stockmannilta hyvän tulevaisuuden. Mielestäni yhtiön suurimmat kompastuskivet ovat yritysjohto, kasvustrategian rahoitusmatemaattinen execution, raaka-aineiden (ml. puuvilla hintakupla) ja Venäjä. Yritysjohdon track record ei ole mairitteleva esimerkiksi Lindexin ostohinnan tai huiman kasvuaskeleen ajoituksen suhteen. Yleensä orgaaninen laajentuminen on osakasystävällistä kustannuksiltaan – ainakin verrattaessa strategiaa puhtaasti epäorgaaniseen laajentumiseen yritysostoin. Hyvästä lähtökohdasta – vahva brändi, pitkä liiketoimintaosaamisen historia, monistettava bisneskonsepti ja kuluttajafokus – huolimatta Stockmann on kumulatiivisesti kymmeniä miljoonia euroja tappiolla Venäjä-toimintojensa osalta. Milloin ovat menneet sähköt ja vuokrasopimus, toisinaan on romahtanut öljyn hinta ja sitä myötä Venäjän markkina. Jos nykyinen tai mahdollisesti uusi yritysjohto saa käännettyä kasvumarkkinoiden liiketoimintatrendin, näen osakkeessa ainakin 50% nousupotentiaalin nykytasolta. Toki huonossa skenaariossa laskuvaraakin riittää. Noin 11 euron osakekohtainen oma pääoma per osake ei sovellu osakekurssin pohjaksi, sillä tase on nielaissut melkoisesti liikearvoa (=liikaa maksettua kauppahintaa yritysostoissa). Toisaalta yhtiön raskas investointivaihe on toistaiseksi takana, joten vapaalla kassavirralla on selvät kasvumahdollisuudet. Keskipitkällä aikavälillä uskon, että Stockmann kykenee maksamaan euron osinkoa huoletta. Tähän perustuen 35% nykyistä pörssikurssia korkeampi hintataso (20 euroa per osake) tuottaisi edelleen 5 prosentin efektiivisen osinkotuoton. Omistajarakenteesta johtuen Stockmannin konkurssi on vain kaukainen mahdollisuus, vaikka Venäjällä pilvet tummuisivat entisestään.

Aavikkorotta15 Syyskuu, 2012Olisi mielenkiintoista kuulla, missä näet Oriolan potentiaalin? Kotimaan kasvu on pientä, Venäjällä on paljon riskejä apteekkitoimialassa ja jakelijan rooli pitäisi olla tehokasta. Ruotsissa kilpailu lienee avoinaisempaa ja siellähän taisi ollakin ylikapasiteettia myymälöissä, mikä teki Oriolan olon tukalaksi. Näetkö mahdollisesti Oriolan mahdollisuuden siinä mikä on Nokian Renkailla jakelijana Venäjällä? (puhdas veikkaus)

Jukka Oksaharju15 Syyskuu, 2012Aavikkorotta: Oriola-KD:n osakkeenomistaja ei pääse varhaiseläkkeelle, mutta välttää todennäköisesti leipäjonon. Haen yhtiöstä sijoituskohteena ennustettavuutta ja tasaisen varmaa tulovirtaa osinkojen muodossa. Mielestäni yhtiön liiketoimintamalli on varustettu hyvällä trendillä (väestön ikääntyminen ydinmarkkinoilla), yhtiön markkina-asema on Itämeren alueella paikallisesti vahva, yhtiöllä ei ole merkittävästi nettovelkaa, yhtiön hinnoitteluvoima on vähintäänkin kohtuullinen, ydinliiketoiminta on lähes suhdanneneutraalia (ennätys EPS vuonna 2009, tosin pitkälti Venäjän ansiosta), toimialan entry barrier on selvä merkittävästä investointitarpeesta johtuen (kilpailuaseman säilyminen edellyttää tehokkaita investointeja) ja teknologinen riski on vain vähäinen pitkällä aikavälillä. Tässä vain muutamia ensin mieleen tulleita positiivisia argumentteja. Eniten kavahdan yhtiössä sijoituskohteena yritysjohtoa (heikko track record), hallintomallia (5 negatiivista tulosvaroitusta eikä muutokseen ryhdytä voimallisesti) ja melko suurta liikearvoa. Oriola-KD ei ole nopealiikkeinen kasvuyhtiö, joten olen odottanut hetkeä, jolloin saan yhtiötä arvoyhtiön hinnalla. Tällöin en tule maksaneeksi yhtiön Venäjä-toiminnoista juuri mitään, vaan kasvuoptio tulee kaupan päällisenä. Aloitan ostot näillä näkymin noin 1,80 euron tasolla. Silloin saatan perustella liikettä yksityiskohtaisemmin.

Aavikkorotta15 Syyskuu, 2012Kiitos Jukka monipuolisesta vastauksestasi kysymykseeni.

Ilona15 Syyskuu, 2012Pidät erään Seligsonin kirjoittajan kanssa yllä laadukkainta suomenkielistä sijoitusblogitasoa.

Jackwelshh15 Syyskuu, 2012Itse olen alkanut seurata USA-osakkeita hiljattain.

Onko mielestäni amerikkailaisen GAAPin ja IFRS-tilinpäätösten välillä lukijan kannalta merkittäviä eroja? Jos tulee mieleen niistä voisi saada blogin aikaiseksi.

Vaihtoehtoisesti: Mikäli erot muodostuvat merkittäviksi onko sinulla mielessä esim. hyvää kirjaa tai nettisivustoa tästä aiheesta?

TT16 Syyskuu, 2012Nyt kannattaa olla hyvin tarkkana siitä kuinka tätä peliä jatkaa, sillä käytännössä Draghin ja Bernanken päätösten johdosta pitkät korot ovat pompanneen ylöspäin tietyissä maissa. Esimerkiksi Suomen 10-vuotinen pomppasi 15 prosenttia Saksan EVM-oikeuspäätöksen jälkeen. Myös Bernanken ilmoituksen jälkeen lähtivät jenkkien kymmenvuotiset jyrkkään nousuun. Nuo prosenttilukemat tietysi hieman hämäävät johtuen matalista lähtöarvoista, mutta suunta on kuitenkin huolestuttava. Itse ainakin seuraan jatkuuko korkojen nousu vai ei.

Tuomas216 Syyskuu, 2012Oletko käsitellyt ruotsalaisia osakkeita näissä kirjoituksissasi? Kiinnostaisi ostaa jotain kruunuissa arvotettuja lappuja, mutta omaa kompetenssia analyyseihin ei löydy (Scania ja Nordnet AB kiinnostaisivat erityisesti).

Jukka Oksaharju18 Syyskuu, 2012Jackwelshh: Aiheesta pitäisi kirjoittaa kattava, erillinen blogimerkintä. Ainakin alkuun pääsee tämän linkin kautta: http://www.ifrsaccounting.com/ifrs-gaap.html

Jukka Oksaharju18 Syyskuu, 2012TT: Mainitsemasi korkokehitys taitaa indikoida yhteisvastuun lisäystä?

Jukka Oksaharju18 Syyskuu, 2012Tuomas2: En ole tuonut blogissa esille yksittäisiä ruotsalaisia yhtiöitä – Nordeaa lukuun ottamatta. Tarkoituksena on laajentaa jatkossa yhtiötason merkintöjä pois Suomesta. En kuitenkaan tule ruotimaan omaa työnantajaani sijoituskohteena. Länsinaapurissa listatuista yhtiöistä olen eniten kiinnostunut H&M:stä ja Getingestä. Molemmat ovat tosin “jatkuvasti” melko arvokkaasti hinnoiteltuja laatuyhtiöitä, joten joudun olemaan kärsivällinen metsästäjä.

TT18 Syyskuu, 2012Sitä se kehitys kieltämättä indikoi mikä ei taas ole hyvä tälle maalle. Mitä taas tulee FED:n toimiin niin purkkalassa saattaa odottaa ikävä ylläri korkojen nousun muodossa mikä ei voi olla vaikuttamatta talouskehitykseen. Muutokset ovat kuitenkin vielä niin pieniä ettei niistä kannata tehdä johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen. Pidän kuitenkin pitkiä korkoja tällä hetkellä mielenkiintoisimpana yksittäisenä indikaattorina. En toisaalta pidä itseäni tässä asiantuntijana, joten on ehkä parempi ettei kukaan suuremmin välitä paasaamisestani.

JJ19 Syyskuu, 2012Hei Jukka ja kiitos taas loistavasta kirjoituksesta. Blogikirjoituksesi ovat erittäin mukavaa luettavaa. Mitä mieltä olet Raisiosta yrityksenä?

Jukka Oksaharju20 Syyskuu, 2012JJ: Raisio on yhtiönä parempi kuin yleisesti luullaan. Voisin sijoittaa yhtiön Brändit-segmenttiin, jos se olisi itsenäinen listayhtiö. Muistikuvieni mukaan kyseinen yksikkö on Suomen kannattavin elintarvikealan liiketoiminto tämän kokoluokan yhtiöissä – Olvi ei tosin tule kovin kaukana perässä. En kuitenkaan pidä Raision konsernitason omistajarakenteesta lainkaan nykyhetkellä, mikä estää ostonapin painalluksen varsin tehokkaasti. Matti Rihko on tehnyt yhtiössä todellista laatujälkeä – epäorgaaniset yritysostot mukaan lukien. Mielestäni Raisio on järkevä valinta konservatiivisen arvosijoittajan pitkään salkkuun. Minulle osake ei kuitenkaan sovi ainakaan toistaiseksi. Kannattaa huomata, että Rihkon aikana Raision osingonjaossa on käynnistynyt lupaava kasvutrendi. En ihmettelisi, vaikka vahvan taseen yhtiö nostaisi osinkoaan jälleen ensi keväänä nousten samalla osakkeen yksikköhinnan osalta seuraavalle tasaeurolle.

Tulosvaroituskausi alkamassa | Nordnet Blogi1 Lokakuu, 2012[…] suoraan asiaan. Odotan tulosvaroituksia Oriola-KD:lta ja Stockmannilta. Olen maininnut jo aiemmin molemmat yhtiöt potentiaalisiksi ostokohteikseni. Ensiksi mainittu on tuttu […]

Ulkomainen osto-ohjelma lähellä aloitusta | Nordnet Blogi5 Lokakuu, 2012[…] (vivuttaakseen oman pääomansa tuottoa), on ostokohteen kiinnostavuus ilmeinen. Kuten mainitsin viime kuussa, tulen itse hyödyntämään velkapositiota tulevissa […]

Noususykli jatkuu toistaiseksi, Kreikalle jälleen lisäaikaa | Nordnet Blogi15 Marraskuu, 2012[…] alkusyksyllä, että osakemarkkinoiden velkakriisi on ohitse. Olen edelleen samaa mieltä. Näkemykseni pohjautuu siihen, että EKP:n uskottavat tukitoimet […]

Uusi salkkuyhtiö | Nordnet Blogi4 Joulukuu, 2012[…] jonka osakkeita en ole koskaan aiemmin omistanut arvostustason vuoksi. Olen maininnut yhtiön aiemmin tänä vuonna erääksi potentiaalisista ostokohteistani. Yhtiötä ja sen liiketoimintaa on esitelty myös […]

Ostonappi pohjassa | Nordnet Blogi10 Joulukuu, 2012[…] säännöllisesti seuraaville lukijoille. Olen viitannut yhtiöön potentiaalisena sijoituskohteena edellisen kerran syyskuussa. Uusi salkkuyhtiö on aloitusostojen jälkeen salkkuni vaatimattomin yksittäinen omistus. Aloitin […]

Jukka Oksaharju
Osakestrategi, Nordnet Suomi

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

avatar

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.