Jukka Oksaharju
Voimakkaasti Venäjä-sidonnaisen Nokian Renkaiden osake löytyi eilen Helsingin pörssin suuryhtiöiden kurssilaskijoiden kärkikahinoista 2,9 prosentin pudotuksella. Tämä johtui kaiketi siitä, että AEB kertoi automyynnin laskeneen Venäjällä, hakkapeliittayhtiön viime vuosien suurimmalla yksittäisellä markkinalla, jopa 38 prosenttia viime vuoden helmikuusta. Nokian Renkaat on Venäjän suurin talvirengasvalmistaja. Tarkastelen tässä merkinnässä lyhyesti Venäjän automarkkinoiden tilaa.
Aloitan tilastolla, joka ilmentää itämarkkinoiden talouden nykykehityksen pääsuuntaa. Seuraavassa kuvassa esitän Venäjän automyynnin kehityskaaren viimeisten seitsemän vuosineljänneksen ajalta. Toisin sanoen aineisto käsittää edelliset 21 täyttä kalenterikuukautta, jotka AEB on tilastoinut ja raportoinut.
Venäjän automyynnin kk-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan 6/13–2/15
Kuten edeltävästä kuvasta ilmenee, automyynti sukeltaa Venäjällä parhaillaan kiivasta tahtia. Tämä tarkoittaa autonvalmistajille sitä, että ”idän kasvutarina” on lyhyellä tähtäimellä markkinaosuuskamppailua, koska markkina ei kokonaisuudessaan kasva, vaan se supistuu merkittävällä tavalla. Sama analogia soveltuu luonnollisesti varsin hyvin myös rengasvalmistajiin, joskin renkaissa koko markkinan laskuprosentit lienevät autokauppaa maltillisemmat (vanhatkin autot tarvitsevat uusia renkaita).
Venäjän nykykriisin taustalta on huomautettava, että maan auto- ja rengasmarkkinat – kuten myös koko talous – ehtivät pysytellä vaisulla kehitysuralla jo reilun vuoden verran ennen Krimin miehitystä talvella 2014. Kun edeltävää kuvaa analysoi sivustaseuraajana, on paras arvaukseni, että autokaupan osalta homma olisi nytkähtänyt vuosi sitten takaisin kasvu-uralle ilman sotimisen aloittamista Ukrainassa.
Nyt autonvalmistajat nostivat vuodenvaihteessa hintojaan ruplan romahtamisen vuoksi. Tämä näkyy kahdella tavalla edeltävässä kuvassa. Ensinnäkin viime vuoden lopussa keskiluokkaan kuuluvan, keskimääräistä aavistuksen valistuneemmat venäläiset kiirehtivät autokaupoille, koska tulevat ruplamääräiset hinnankorotukset olivat jo loppusyksystä laajasti tiedossa.
Toisaalta tämä ”autohamstraus” näkyy nyt tuoreissa tammi-helmikuun luvuissa, joita voimme luonnehtia romahdukseksi. Tuoreita automyyntitilastoja tarkastelemalla on helppoa ymmärtää, miksi Nokian Renkaat on siirtämässä kasvunsa painopistettä idästä kohti Keski-Eurooppaa. Kuluvan maaliskuun osalta en yllättyisi, vaikka automyynti puolittuisi Venäjällä vuodentakaisesta. Tämä arvio perustuu kuuluisaan viivoitinmenetelmään.
Nokian Renkaiden tilinpäätöstiedotteensa yhteydessä antama oma virallinen ohjeistus vuodelle 2015 on Venäjän automarkkinoiden osalta 20–25 prosentin lasku. Tätä arviota ei liene syytä muuttaa vielä yhden tai kahden kuukauden perusteella, mutta todettakoon realistina, että Venäjällä lyhyen aikavälin epävarmuus vaikuttaa tilastoihin viitaten erittäin korkealta. Sen ei tosin pitäisi olla kenellekään yllätys enää tässä vaiheessa. Jonkinlaiseen uudelleenarvioon on kuitenkin syytä varautua vuoden edetessä, joskaan mitään dramaattista arviota, mitä markkinoilla ei jo tiedettäisi, tuskin tulee päivänvaloon.
Kuten järkikin jo sanoo, on edellä esitetty kuvaaja lähinnä suhdannetilannetta havainnollistava. Heikon trendin taustalta uskon henkilökohtaisesti edelleen fundamenttien osalta siihen, että Venäjän keskiluokka kasvaa sekä henkilöiden lukumäärällä että ostovoimalla mitattuna. Tämän todeksi osoittaminen vie kuitenkin mitä ilmeisimmin ainakin muutaman vuoden, joiden aikana näemme vaatimatonta kasvua, mikä sekin laimentunee Nokian Renkaiden näkökulmasta tarkasteltuna euromäärissä ruplan devalvoitumisen johdosta.
Hyvä puoli saagassa on kuitenkin ruplan viimeaikainen vahvistuminen. Kolme kuukautta sitten, viime joulukuussa, ruplalla käytiin kauppaa euroon nähden pahimmillaan tasolla 95. Tänään vaihtosuhde on 66. Tämä antaa pientä – joskin hyvin haurasta – lohtua venäläisen kuluttajan ostovoiman asteittaiselle palautumiselle. Todettakoon palautumisesta sen verran, että valuutta on edelleen kriisitunnelmissa, viime lokakuun tasolla. Mainittakoon samalla vertailutiedoksi, että 2010-luvulla ruplan kurssi on vaihdellut euroon nähden pääosan ajasta välillä 40–45.
Alleviivaamisen arvoista Nokian Renkaiden ”voimakkaan Venäjä-sidonnaisuuden” kontekstissa on, että tässä merkinnässä esitetyt Venäjän automyyntiä koskeva luvut merkitsevät mitä todennäköisimmin sitä, että Keski-Eurooppa nousee tänä vuonna Nokian Renkaiden suurimmaksi yksittäiseksi markkina-alueeksi myynnillä mitattuna. Keski-Euroopalla tarkoitan tässä yhteydessä samaa kuin Nokian Renkaat omassa jaottelussaan Muulla Euroopalla (pl. Pohjoismaat).
Nokian Renkaiden maantieteelliset liiketoimintayksiköt lienevät juuri tällä hetkellä risteyskohdassa. Idässä rengasmarkkinat kehittyvät heikosti automyynnin vaisuuden ja kuluttajien ostovoiman putoamisen johdosta, siinä missä Keski-Euroopassa automyynti vetää edelleen kohtuullisesti ja hakkapeliittayhtiö kahmii asteittain uusia markkinaosuuksia. Viime vuonna Venäjän ja IVY:n osuus Nokian Renkaiden myynnistä oli 26 prosenttia. Keski-Euroopan osuus oli vastaavasti 24 prosenttia.
Mainittakoon kuitenkin lopuksi, että Venäjä on ollut viime vuosina Nokian Renkaiden selvästi kannattavin yksittäinen maantieteellinen markkina-alue. Keski-Euroopan liiketoiminta-alueen myynnin kasvu ei lyhyellä tähtäimellä käännä koko yhtiötä raketinomaiseen tuloskasvuun, koska lännessä voittomarginaalit ovat hieman “Venäjän kulta-aikoja” kapeammat, eikä yhtiö hae kasvua kannattavuutensa kustannuksella, vaan laajentaa liiketoimintaansa lännessä asteittain, luoden samalla vahvaa hintapositiota.
Loppukaneetiksi sanottakoon Venäjästä, ettei sen nopean elpymisen varaan ole syytä laskea paljoakaan. Sikäli kun automyyntiluvut kuitenkin aikanaan palaavat idässä kriisiä edeltävällä tasolle, ovat kasvuprosentit komeat matematiikan lakien johdosta. Kun absoluuttinen markkina tänä vuonna heikossa skenaariossa puolittuu eli laskee 50 prosenttia, on takaisin lähtötilanteeseen noustessa suhteellinen kasvu 100 prosenttia. Venäjä siis kelvannee sijoittajille taas aikanaan kasvumarkkinaksi, mutta juuri nyt kysymys kuuluu, kuinka syvällä käydään ennen sitä. Elpymistä odotellessa Nokian Renkaiden omistaja saa nauttia päivän hinnasta laskettuna 5,7 prosentin osinkotuottoa.
—
https://www.nordnet.fi/palvelut-ja-tuotteet/sijoittamisen-tukena/sijoituskirja.html
Kirjoittaja lähipiireineen omistaa Nokian Renkaiden osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).
Photo credit: Brian Jeffery Beggerly / Foter / CC BY
