Nordnet Blogi

Verojen korottaminen ei ratkaise ongelmia

Vähittäiskaupalla taitaa mennä huomattavasti huonommin kuin mitä pörssiyhtiöiden kurssikehitys antaisi ymmärtää. Tiimari meni konkurssiin, mutta se johtui tuskin ainoastaan suhdanteista. Postiluukusta putoaa joka viikko alennuskuponkeja vaateliikkeisiin tai sisustusliikkeisiin ja kuluttajilla on vahva neuvotteluasema huonekalukaupoissa. Ovatko kuluttajat leikanneet kulutustaan vai kamppailevatko liikkeet olemassaolostaan ulkomaalaisia verkkokauppoja vastaan? Hallitus yrittää samanaikaisesti valaa uskoa kuluttajiin korottamalla veroja. Kokoomusnuoret ovat olleet otsikoissa tavoiteohjelmansa vuoksi, jonka mukaan valtion pitäisi muun muassa voimakkaasti leikata veroja ja valtion menoja.

Valtion budjettialijäämä ensi vuodeksi on 6,6 miljardia euroa. Hallituksen talousarviot ovat useimmiten ylioptimistisia ja siksi onkin todennäköistä, että alijäämä tulee olemaan budjetoitua alijäämää suurempi. Täten valtion on lainattava varoja rahoittaakseen toimintaansa, mikä ei ole kestävää pitkällä aikavälillä.

Jäsenvaltiot sopivat EMU:a perustettaessa terveen valtiontalouden tavoittelemisesta. Tämä saavutettaisiin siten, ettei julkinen velka ylittäisi 60 prosenttia BKT:stä. Nykyisellä vauhdilla on vain ajan kysymys ennen kuin Suomi liittyy suureen joukkoon euromaita, jotka ovat ylittäneet kyseisen rajan.

Kokoomusnuoret ovat tavoiteohjelmassaan ehdottaneet valtion menojen ja verojen voimakasta leikkaamista sekä kattavia julkisten palvelujen yksityistämisiä. Heidän mielestään markkinat hoitavat asiat paremmin kuin valtio, mutta todellisuus ei ole näin mustavalkoinen.

Yhteiskunta, jonka puolesta Kokoomusnuoret puhuvat, muistuttaisi Iso-Britanniaa, jossa osa kasvusta menisi hukkaan, koska ihmiset joko istuvat liikenneruuhkassa tai yrittävät vältellä sitä tekemättä mitään. Suomalaisilla olisi erittäin vaikeaa hyväksyä tasaisin väliajoin toistuvat vedenkäyttörajoitukset, joihin lontoolaiset ovat saaneet tottua.

Pahinta olisi kuitenkin julkisten menojen voimakas leikkaaminen nykyisessä taloustilanteessa, koska se tekisi taantumasta syvemmän. Valtio voi muun muassa tasoittaa suhdannevaihteluita aikaistamalla julkisia rakennushankkeita ja siten elvyttää taloutta. Vastaavasti valtion pitäisi säästää parempina aikoina, mutta valitettavasti poliitikot tahtovat unohtaa säästämisen.

Maailma olisi liian yksinkertainen, jos taantumat voisi välttää vain lisäämällä julkisia menoja. Tiettyyn pisteeseen asti velkaantumisella on myönteinen vaikutus talouskasvuun, mutta sitä suuremmalla velalla on kielteiset vaikutuksen talouteen. Vaihtoehdot ovat vähissä, jos valtio on jo lähtökohtaisesti ylivelkaantunut ja valtiontalous on alijäämäinen. Yritykset saada ylivelkaisten euromaiden budjetit tasapainoon menoleikkauksilla ovat olleet tuhoisia maiden talouksille.

Suomellakin on vaikeita päätöksiä edessä. Talouskasvu siirtäisi rakenteellisten muutosten tarvetta tulevaisuuteen, mutta ennemmin tai myöhemmin päätökset on tehtävä. Esimerkiksi työuria pitäisi pidentää, mikä voidaan toteuttaa joko opiskeluja nopeuttamalla tai eläkeikää korottamalla. Opiskelujen nopeuttaminen on vaikeaa ilman kannustimia. Mitä jos opintotuki muuttuisi asteittain lainaksi, jos opintoja ei saa suoritettua tietyssä ajassa? Tämä toisi todellisen kustannuksen opintojen venymiselle.

Eläkeiän korottaminen on törmännyt sosiaalidemokraattien vaalilupaukseen, etteivät nämä ole mukana hallituksessa joka korottaa sitä. Maailma näytti toisenlaiselta kun lupaus tehtiin ja nyt Jutta Urpilaisen pitäisi todeta kuin Churchill: ”Kun faktat muuttuvat, muutan mielipidettäni”. Jos kaikki kuusi hallituspuoluetta pitäisi kynsin hampain kiinni vaalilupauksistaan, ei hallitus saisi yhtään päätöstä aikaiseksi.

Veronkiristyksillä on kielteinen vaikutus talouteen, mistä saatiin hyvä oppitunti 1970-luvulla. Öljykriisi ja hidastuva kasvu nostivat roimasti työttömyyttä 1970-luvun puolessa välissä. Kekkonen ilmoitti lokakuussa 1975 runnovansa läpi ”kansallisen hätätilahallituksen”, kun poliittiset puolueet eivät onnistuneet muodostamaan hallitusta. Hallituksen ainoa tehtävä oli työllisyyden turvaaminen.

Lupaamalla kovia veronkiristyksiä Kekkonen sai vasemmiston ja erityisesti kommunistit mukaan hallitukseen. Lopputuloksena oli sodan jälkeisen ajan pahin lama. Työttömyys kaksinkertaistui kahdessa vuodessa. Vasemmisto oppi nopeasti läksynsä. Talous alkoi ripeän elpymisen vasta voimakkaan elvytyksen, palkankorotusten jäädyttämisen, useamman devalvaation ja verohelpotusten jälkeen.

Optimaalinen veroaste ei ole nolla eikä sata prosenttia, koska kummassakaan tapauksessa valtio ei saisi verotuloja. Optimaalisen veroasteen määritteleminen on yhtä vaikeaa kuin optimaalisen velkaantumisasteen. Verojen ollessa liian matalat, valtio ei maksimoi tulojaan. Niiden ollessa liian korkeat taloudellinen toiminta hidastuu ja valtion verotulot laskevat.

Tavallisesti parhaaseen lopputulokseen päädytään yksinkertaisella laajalla veropohjalla, jossa veroprosentti on matala. Tällaisessa järjestelmässä on vähän mahdollisuuksia verosuunnitteluun ja kannustimet veron välttelyyn ovat pienet. Ajatelkaamme autoveroa. Sen sijaan, että auton oston yhteydessä peritään korkea vero, minkä vuoksi suomalaiset ajavat vanhoilla saastuttavilla autoilla, voitaisiin korottaa vuotuista auton käyttömaksua 300 eurolla.

Vaihtoehtoisesti polttoaineiden hintoja voitaisiin nostaa 0,25 euroa litralta, jos ympäristönäkökohta halutaan mukaan. Kansalaiset kiroilisivat luultavasti joka kerta kun tankkaavat hienoisen omaisuuden autoonsa, mutta vero koettaisiin oikeudenmukaisena. Hän, joka ajaa paljon suurella saastuttavalla autolla, maksaisi enemmän. Samaten henkilö joka istuu ruuhkaliikenteessä maksaa enemmän kuin henkilö joka ajaa tyhjillä maanteillä. Jokainen voi myös vaikuttaa maksamiinsa veroihin muokkaamalla ajotyyliään.

Esimerkki epäonnistuneesta verosta on pankkivero, joka otettiin käyttöön kuluvan vuoden alussa Urpilaisen johdolla. Veron tavoite oli kerätä 170 miljoonaa euroa vuodessa ja rakentaa reservi tulevia pankkikriisejä varten. Moni asiantuntija varoitti, että pankit tulevat tekemään kaikkensa minimoidakseen veron, mutta poliitikot eivät halunneet kuunnella. Hallituksen lisätalousarviossa kaikki voivat lukea, että pankkivero tuottaa vain 133 miljoonaa euroa 170 miljoonan euron sijaan pankkien toimien takia. Emme olisi yllättyneitä, jos pankkivero tuottaisi vielä vähemmän ensi vuonna.

Pankkiveron vuoksi Nordea siirsi 24 miljardin euron liiketoiminnan Ruotsiin välttääkseen 30 miljardin euron edestä pankkiveroa. Surullista siirrossa oli, että siirretty liiketoiminta tuotti Kauppalehden tietojen mukaan 150 miljoonaa euroa yhteisöveroa. Pankkiveron tuotto on siten negatiivinen. Valitettavasti liiketoiminnan houkutteleminen takaisin Suomeen tulee olemaan vaikeaa ja se onnistunee ainoastaan mittavien verohelpotusten avustuksella.

Optimaalinen veroaste on nuorallakävelyä valtion tulojen maksimoinnin ja talouden kielteisten vaikutusten välillä. Korkea verotus ja verot joita pidetään epäoikeudenmukaisina voivat johtaa parhaimpien veronmaksajien pakenemiseen, mikä tapahtui osittain Ranskassa kun korkeimmille ansiotuloille säädettiin 75 prosentin vero. Nordean ja Ranskan episodit muistuttavat vanhaa kertomusta, joka toimii hyvänä muistutuksena. Luin jutun ehkä viitisentoista vuotta sitten lehdessä ja yritän toistaa sen mahdollisimman hyvin.

LOUNAS

Kymmenen ystävystä käy päivittäin lounaalla. Lasku on 100 euroa. He ovat sopineet, että lasku jaetaan samassa suhteessa kuin he maksavat veroja ja maksuja ansiotuloista.

Kaksi ensimmäistä, joilla on alimmat tulot, syövät ilmaiseksi, kolmas maksaa euron, neljäs maksaa kaksi euroa, viides maksaa neljä euroa, kuudes maksaa seitsemän euroa, seitsemäs maksaa kymmenen euroa, kahdeksas maksaa 13 euroa, yhdeksäs maksaa 20 euroa ja kymmenes eli toisin sanoen suurituloisin maksaa 43 euroa.

Ystävykset ovat tyytyväisiä järjestelyyn, kunnes ravintolan omistaja päättää eräänä päivänä antaa heille alennuksen. He saavat 25 prosentin alennuksen, jonka jälkeen lounas maksaa 75 euroa. Miten alennus jaetaan, että kaikki saavat osuutensa?

Alennushan ei vaikuta niihin, jotka syövät ilmaiseksi. Ystävykset ymmärsivät, että 25 euroa jaettuna kahdeksalla on 3,13 euroa, mutta jos he vähentäisivät summan jokaisen henkilön osuudesta, maksettaisiin kolmannelle ja neljännelle henkilölle syömisestä. Tällöin ravintolan omistaja ehdotti, että he saisivat suhteellisesti saman osuuden alennuksesta kuin he olivat maksaneet laskusta. Hän laski kuinka paljon kunkin oli maksettava.

Lopputulos oli, että kolmas henkilö syö ilmaiseksi, neljäs maksaa euron, viides maksaa kolme euroa, kuudes maksaa viisi euroa, seitsemäs maksaa kahdeksan euroa, kahdeksas maksaa kymmenen euroa, yhdeksäs maksaa 15 euroa ja kymmenes maksaa 33 euroa.

He alkavat ravintolan ulkopuolella vertailla kuinka paljon kukin säästi. ”Minä säästin vain euron, kun hän säästi kymmenen euroa”, sanoi viides henkilö ja osoitti kymmenettä henkilöä. Kolmas ja neljäs henkilö, jotka säästivät myös euron, muistuttivat yhtenä suuna: ”On epäreilua, että hän sai kymmenen kertaa enemmän kuin me!” Kuudes henkilö huusi: ”Totta! Miksi hän sai kymmenen euroa kun minä sain vain kaksi? Rikkaat saavat aina enemmän!”. Tällöin kaksi ensimmäistä huudahti: ”Odottakaa hetki! Mehän emme saaneet yhtään mitään! Tämä järjestelmä käyttää meitä köyhiä hyväkseen!”

Yhdeksän ensimmäistä henkilöä haukkuivat kymmenennen henkilön. Seuraavana päivänä kymmenes henkilö ei tullut lounaalle, mikä muiden mielestä oli helpottavaa. He istuutuivat ja söivät. Laskun tullessa he huomasivat, etteivät he pystyneet maksamaan sitä. Heiltä puuttui kymmenennen henkilön maksama osuus!

Tom Lindström

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

2
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön
”Verojen ollessa liian matalat, valtio ei maksimoi tulojaan” Tämä on kamala ajatus. Toivottavasti näin ei opeteta meidän poliitikoille, valtion tehtävä ei pidäkään olla tulojen maksimointi missään olosuhteissa. Valtio on olemassa kansalaisia varten, ei toisin päin,
Nimetön
Nimetön
Ranskan 75% vero on tosiaan kuin märkä rätti kasvoille jo entuudestaan korkeaa veroa maksavalle veronmaksajalle. Itsekin jos olisin rikas, mahdollisuuksien mukaan häipyisin maasta. Tuon epäkannustavammaksi ei voi työntekoa tehdä. Mielestäni 50% veroaste eli puolet palkasta valtiolle on hyvä maksimivero hyvätuloiselle, sen kokee vielä veronmaksajakin ehkä oikeudenmukaiseksi ja kannuttaa työntekoon.

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.