Nordnet Blogi

Verottaja täysillä panoksilla Nokian Renkaita vastaan

Nokian Renkaat vastaanotti vuodenvaihteen alla Verohallinnon lähettämän verotuksen oikaisupäätöksen, jonka mukaan yhtiö on velvollinen maksamaan verovuodelta 2007 lisäveroja, veronkorotuksia ja korkoja yhteensä 26,9 miljoonaa euroa. Verottajan vaatimasta summasta 16,0 miljoonaa euroa on yhtiön mukaan lisäveroja sekä 10,9 miljoonaa on veronkorotuksia ja korkoja. On huomionarvoista, että kyseessä on toistaiseksi vain yksittäistä tilikautta koskeva vaatimus, vaikka näkemysero verottajan ja yhtiön välillä vaikuttaa periaatteelliselta. Tarkastelen tässä blogimerkinnässä kiistaa sijoittajan näkökulmasta.

Etenen blogimerkinnässä Nokian Renkaiden 30.12.2013 julkaisemaa tiedotetta järjestelmällisesti referoiden ja kommentoiden. Mainittakoon alkuun, että näkökulma on puhtaasti sijoittajan ja osakkeenomistajan, ei kansainvälisen konserniverotuksen erityisasiantuntijan. Seuraaviin kommentteihini ja tulkintoihini tulee siis suhtautua tällä varauksella.

Nokian Renkaiden mukaan:

”Konserniverokeskuksen verovuosiin 2007–2011 kohdistuneessa siirtohinnoittelua koskevassa verotarkastuksessa tutkittiin Nokian Renkaat Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden välisten liiketapahtumien markkinaehtoisuutta. Päätöksiä koskien verovuosia 2008–2011 ei ole vielä saatu. Verohallinto toteaa verovuoden 2007 verotuksen oikaisupäätöksen perusteluissa Yhtiön siirtohinnoittelun olleen markkinaehtoista kaikkien muiden paitsi venäläisten tytäryhtiöiden kanssa.”

Tiedote tiivistää olennaisen: Verohallinto esittää, että Nokian Renkaat on siirtohinnoitellut Suomeen kuuluvaa tulostaan Venäjälle tilikaudella 2007. Yhtiön Venäjän-tehdas oli toiminnassa myös vuosina 2005–2006, eikä näitä vuosia koskeneissa verotarkastuksissa löytynyt huomautettavaa siirtohinnoittelussa.

Vuosien 2005–2006 valossa Verohallinnon tuore näkökulma vuotta 2007 koskien ei ainakaan edesauta ennakoitavuutta, joka lienee hyvän verojärjestelmän keskeinen periaate. Nyt verottaja on tekemässä uutta tulkintaa aiemman käytännön sivuuttaen. Tiedotteen kokonaisuudesta saa käsityksen, että Nokian Renkaat on toiminut siirtohinnoittelussaan Suomen ja Venäjän välillä täysin johdonmukaisesti vuodesta 2005 lähtien.

Koska Nokian Renkaat on aiemmin jälkiveroja saamatta noudattanut mitä todennäköisimmin samaa siirtohinnoittelumallia ja dokumentointia myös vuoden 2007 jälkeen, on enemmän kuin todennäköistä, että Verohallinnolla on halua esittää vaatimuksia myöhemmin myös tilikausia 2008–2011 koskien, todennäköisesti sen jälkeenkin aina tähän päivään asti. Näiden esittäminen riippuu kuitenkin keskeisesti siitä, miten oikeusprosessi vuotta 2007 koskien etenee.

Kyse on siis periaatteellisesta ristiriidasta ja tulkinnasta, kummassa maassa yhtiön tulos syntyy ja missä määrin. Verohallinto hakee nähdäkseni lisäverotetusta vuodesta 2007 ennakkotapausta, jota se voisi soveltaa suoraviivaisesti myös muihin tilikausiin.

Jotta yhtiön ja verottajan välisen ristiriidan ymmärtäminen on ylipäätään mahdollista, tiivistän Verohallinnon näkemyksen siirtohinnoittelusta (tekstiä selkokielistetty hienoisesti):

”Siirtohinnoittelulla tarkoitetaan hinnoittelua samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden välisissä liiketoimissa. Konserninsisäisiä eli etuyhteydessä olevien yritysten välillä tehtyjä liiketoimia voivat olla esimerkiksi tavaroiden ja palvelujen kauppa, korvaus aineettomien oikeuksien hyödyntämisestä sekä rahoitus.

Siirtohinnoittelussa on noudatettava markkinaehtoperiaatetta. Konsernin sisäisten liiketoimien on oltava markkinaehtoisia. Kauppa- ja rahoitussuhteissa on käytettävä samoja hinnoittelu- ja muita ehtoja kuin jos liiketoimet tehtäisiin vastaavissa olosuhteissa mutta riippumattomien yritysten välillä. Markkinaehtoperiaatteen noudattamisella pyritään siihen, että tulo kertyy ja vero maksetaan oikeassa valtiossa.

Jos hinnoittelussa on poikettu markkinaehtoperiaatteista, veroviranomaiset voivat oikaista yhtiön tulon. Tulo oikaistaan sellaiseksi kuin se olisi muodostunut, jos hinnoittelu olisi tehty samoin kuin riippumattomien osapuolten välillä samanlaisissa olosuhteissa.”

Verottajan mukaan Nokian Renkaiden siirtohinnoittelu ei ole ollut Venäjän-tytäryhtiöön markkinaehtoista. Yhtiön mukaan:

”Verohallinto on sivuuttanut Venäjän modernin ja tehokkaan tuotantolaitoksen ja koko Venäjän kattavan myynti- ja jakeluverkoston merkityksen Venäjän liiketoiminnan menestykselle. Verohallinnon mukaan Venäjän tehdas on vähäriskinen sopimusvalmistaja. Verohallinto on päättänyt, että merkittävä osa Venäjän tytäryhtiöiden tuloksesta tulee lisätä Yhtiön verotettavaan tuloon Suomessa.”

Verottajan mukaan Nokian Renkaiden tilikauden 2007 Venäjän-tytäryhtiön tuloksesta karkeasti noin puolet olisi oikeasti Suomen-yksikön tulosta, ja yhtiö olisi siirtohinnoitellut voittoja tietoisesti Venäjälle, jossa yhtiöllä on investointejaan vastaava verovapaussopimus valtion kanssa.

Tulkintani mukaan verottajan näkemys on, että rengassarjoja on valmistettu Nokialla, mistä niitä on myyty konsernin sisällä sikahalvalla Pietariin, jossa tytäryhtiö on puolestaan myynyt setin maksavalle loppukäyttäjälle eli veli venäläiselle moninkertaiseen hintaan. Nokian Renkaillahan oli vuonna 2007 erittäin hyvä kysyntätilanne, jossa valmistuskapasiteetti ei riittänyt tyydyttämään Venäjän kasvavia markkinoita, minkä vuoksi Suomessa valmistettuja rengassarjoja vietiin rajan yli rekkakuormallisia.

Houkutus tulouttaa myyntiä Venäjällä on toki rajoitettuun verovapauteen liittyvästä investointikannustimesta johtuen olemassa. Tämä perustuu vain spekulaatioon, mutta räikeimmillään yhtiö olisi saattanut markkinoida ja myydä renkaita vaikkapa Itä-Eurooppaan puhtaasti Suomesta ja Nokialta käsin, mutta myydä sopimuksenteon kynnyksellä renkaat ensin Venäjällä olevalle tytäryhtiölle, joka tekee lopullisen diilin rengasmyynnistä loppuasiakkaalle sopimusteknisesti, tulouttaen näin myyntivoiton Venäjälle. Spekuloidussa skenaariossa todellinen lisäarvo olisi luotu näin ollen Suomessa, vaikka paperilla myynti olisi verohelpotusten vuoksi Venäjältä. Korostan vielä, että tämä ei ole väite, vaan yksi teoriassa mahdollinen skenaario, jonka laajamittaisuuteen en henkilökohtaisesti usko.

Verottajalla lienee vahva näkemys siitä, että Nokian Renkaiden korkeiden katteiden takana oleva lisäarvo luodaan Suomessa ja Nokialla, vaikka paperilla tulosta muodostuu parhaiten Venäjällä. Taustalla voi olla esimerkiksi laskelma, jonka mukaan yhtiön katetaso perustuu uniikkiin tavaramerkkiin, tekniseen osaamiseen ja johtamiseen, jotka kaikki kytkeytyvät kiinteällä tavalla yhtiön toimintoihin Suomessa.

Astetta hullumpana mallina verottaja saattaisi tarkastella Nokian Renkaiden investointien tuottoastetta. Tällä tarkoitan teoreettista laskelmaa, jossa verottaja pitäisi kohtuullisena tuotto-odotuksena yhtiön Venäjän-investoinnille esimerkiksi 12 %:a vuodessa, ja katsoisi tämän yli menevän tulon Suomessa luoduksi lisäarvoksi esimerkiksi tavaramerkin ja johtamisen kautta. Tässä näkökulmassa Verohallinto ei antaisi juurikaan arvoa Nokian Renkaiden miltei 10 eri aikavyöhykettä käsittävälle Vianor-jakelukanavalle ja tehokkaalle sesonkilogistiikalle Venäjällä.

Verottajan mahdollisesti laskelmissaan käyttämää matalaa tuottovaatimusta puoltaa Nokian Renkaiden tiedotteen sanamuoto ”vähäriskinen sopimusvalmistaja”. Jos rengasvalmistajan Venäjän-yksikköä sen sijaan pidettäisiin korkean riskin kohteena ja tuottovaatimus olisi esimerkiksi kaksin- tai jopa kolminkertainen, ei nykyistä näkemyseroa Verohallinnon kanssa varmaankaan olisi.

Huomautettakoon tässä yhteydessä, että lisäarvon luomispaikan tulkinta on täydellisen subjektiivinen asia. Missä luodaan esimerkiksi The Coca-Cola Companyn lisäarvo, kun mustan sokeriliemen resepti on pääkonttorin kellarissa Yhdysvalloissa, mutta tuotteita myydään huimalla kannattavuudella kehittyvillä markkinoilla?

Lisäarvon luomispaikkaan kytkeytyvän näkökulman roolin merkittävyys verotarkastelussa on hyvin riippuvainen siitä, millaista tuottovaatimusta Nokian Renkaiden Venäjän-investointiin sovelletaan. Matalalla tuottovaatimuksella laskettuna Suomeen maksettava vero muodostuisi suureksi, kuten nyt on nimenomaan käynyt. Vuoden 2007 verotuspäätöksen osaltahan Nokian Renkaiden Venäjän-tytäryhtiön tilikaudella 2007 ansaitsemasta arviolta noin 100 miljoonan euron voitosta ennen veroja karkeasti puolet on Verohallinnon mukaan itse asiassa Suomessa tehtyä tulosta.

Laskelma pohjautuu siihen, että Nokian Renkaat ansaitsi konsernitason tulosta ennen veroja yhteensä 213,8 miljoonaa euroa tilikaudella 2007. Kyseisellä tilikaudella Venäjän-liiketoiminnan osuus myynnistä oli noin 35 %, ja voitaneen karkeasti haarukoida, että Venäjän-yksikön osuus on ollut tuloksesta merkittävästi suurempi, arviolta jopa 50 % eli noin 100 miljoonaa euroa.

Kun Verohallinto vaatii nyt 16 miljoonan euron lisäveroja maksuun, on haarukoidusta 100 miljoonan euron summasta tulkittu karkeasti noin puolet todellisuudessa Suomeen kuuluvaksi tulokseksi. Mielestäni tällainen tulkinta Verohallinnolta vastaa pokeritermein all-in panostusta heti kättelyssä. Näkemysero ei ole suuri, vaan suorastaan huutava.

Nokian Renkaat kommentoi tiedotteessaan prosessin jatkoa:

”Nokian Renkaat Oyj on noudattanut siirtohinnoittelussaan kulloinkin voimassa ollutta verolainsäädäntöä. Yhtiö on laatinut noudattamastaan siirtohinnoittelujärjestelmästä siirtohinnoitteludokumentoinnin, jonka Verohallinto on sivuuttanut verotarkastuksessa. Yhtiö pitää Verohallinnon päätöstä perusteettomana ja aikoo hakea muutosta päätökseen jättämällä oikaisuvaatimuksen verotuksen oikaisulautakuntaan ja tarvittaessa jatkaa valitusprosessia hallinto-oikeudessa. Yhtiö tulee myös tarvittaessa vaatimaan toimivaltaisia viranomaisia neuvottelemaan oikaisusta seuraavan kahdenkertaisen verotuksen poistamisesta. Yhtiö harkitsee lisäksi erillisen prosessin käynnistämistä Verohallinnon ja verotarkastajien verotarkastuksessa käyttämien menettelytapojen laillisuuden selvittämiseksi.”

Olen lähes sataprosenttisen varma siitä, että tässä blogimerkinnässä kommentoitu ja referoitu verotuspäätös tulee muuttumaan. Kenties moneen kertaan: ensin konserniverotuksen oikaisulautakunnassa, sitten hallinto-oikeudessa, ja lopulta vielä korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

On mielestäni jo tässä vaiheessa päivänselvää, että Verohallinto ja Nokian Renkaat tulevat yhdessä ja erikseen viemään tapauksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti. Asiaa päästäneen käsittelemään sinne vaivattomasti, koska verotettavien summien kokoluokalla on suuri fiskaalinen merkitys. Tietysti vaikutus on olennainen myös itse yhtiön kannalta.

Sijoittajan huolenaiheen asteen tiivistäen voisin todeta, että verottajan joulukuun lopussa lähettämää mätkypäätöstä ei kannattane pitää vielä lopullisena totuutena. Jäljellä on paitsi pitkäkestoinen yhtiön ja verottajan välinen oikeusprosessi, myös Suomen ja Venäjän valtioiden väliset neuvottelut, koska Verohallinnon tulkinnan jälkeen osa Nokian Renkaiden tuloksesta verotetaan tällä hetkellä molemmissa maissa kirjanpidollisesti.

Mielestäni Verohallinnon tarjoaman ikävän yllätyksen jälkeen sijoittajan tulee nähdä metsä puilta. Päätös vaikuttaa toki alimmalle riville, mutta Nokian Renkaiden päivittäinen liiketoiminta lienee alkaneena vuonna paremmassa kunnossa kuin koskaan. Tarvittaessa yhtiö voi muuttaa pääkonttorinsa Pietariin, jos kukkahattutäti käy liian hankalaksi. Venäjällähän on jo noin 80 % yhtiön valmistuskapasiteetista.

Viitattakoon vielä lyhyesti edellisen katkelman loppuun, jossa Nokian Renkaat vihjaa erillisestä prosessista verotarkastajia vastaan. Huomioiden sen, että verotarkastuksessa käytettävien laillisten keinojen valikoima on käsitykseni mukaan lähes poliisin valtuuksia vastaava, voi vain ihmetellä mitä verotarkastusta suorittaessa on mahtanut tapahtua ja kyseenalaistaa sen, kestävätkö verottajan tarkastusmenetelmät päivänvalon läntisessä demokratiassa.

Nokian Renkaat linjaa voitonjaostaan seuraavaa:

”Verohallinnon päätös ei vaikuta Yhtiön osingonjakoon. Yhtiön hallitus tulee esittämään yhtiökokoukselle vähintään edellisvuoden tasolla olevaa osinkoa per osake vuodelta 2013.”

Viime keväänä Nokian Renkaat jakoi osakekohtaista osinkoa 1,45 euroa, mikä tarjoaa yli 4 %:n osinkotuoton suhteessa yhtiön osakkeen nykykurssiin. Yhtiöllä on kuitenkin ollut tapana kasvattaa voitonjakoaan asteittain, joten osakekohtainen osinko kasvanee hienoisesti jälleen tulevana keväänä, kohottaen efektiivistä osinkotuottoa edelleen.

Osakkeen markkinahintaan nähden Nokian Renkaiden osinkotuotto alkaa olla kotimarkkinoidensa selvälle markkinajohtajalle ja kannattavalle kasvuyhtiölle poikkeuksellisen korkea. Nykyhetkellä tarjolla oleva osinkotuotto on ainakin osakkeen viime vuosien arvostushistoriaan nähden erittäin hyvä.

Mainittakoon vielä, että tiedotteen loppupuolella Nokian Renkaat vilauttaa myös pääkonttorin siirtokorttia:

”Verottajan nyt tekemä linjaus ei edesauta verotuksen ennustettavuutta ja voimaan jäädessään päätös pakottaisi Yhtiön harkitsemaan tarkkaan, miten konsernin liiketoiminnat järjestetään.”

Eiköhän Suomen verokarhu voisi lähteä jo talviunille. Verohallinnossa tulisi ymmärtää, että lypsävää lehmää ei saa teurastaa, eikä kotimaamme yrityselämän kirkkaimmalle Venäjä-menestyjälle lyödä kapuloita rattaisiin. Täällä kasvaa tällä hetkellä kannattavasti niin harva liiketoiminta, että kannattaisi antaa edes kasvukykyisten keskittyä päivittäisiin liiketoimintoihinsa veroriitojen sijaan.

Verottajan kotisivuja kahlaamalla löytyi tiedote erillisestä siirtohinnoitteluhankkeesta, jonka tuloksellisuutta mitattaneen epäilemättä mm. ”verotarkastuksissa löytyneiden epäkohtien määrällä”. Valitettavasti Nokian Renkaat näyttää joutuneen tämän hankkeen hampaisiin. Koska en ole itse erikoistunut verotukseen, tai etenkään konserniverotukseen, on syytä lisätä, että Verohallinnon Nokian Renkaita koskevan tulkinnan ehtivät tuomita jo useat verotukseen erikoistuneet professoritkin Helsingin Sanomissa (16.1.2014).

Aikoinaan Nokian Renkaita analysoinut sijoittaja saattoi laskelmoida Venäjä-strategiaan liittyväksi riskiksi poliittisen ilmapiirin sekä epävarmuuden oikeusturvasta ja ennakoitavasta oikeusvarmuudesta. Alkaa näyttää siltä, että riskiprofiili on sittenkin koholla huomattavasti Venäjää lähempänä.

Kirjoittajan sijoituskirjoja Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen (2012, 213 s.) ja Hajauta tai hajoa (2013, 311 s.) voi tilata signeerattuna ja/tai omistuskirjoituksella.

https://www.nordnet.fi/palvelut-ja-tuotteet/sijoittamisen-tukena/sijoituskirja.html

Kirjoittaja omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Nokian Renkaiden osakkeita kirjoitushetkellä. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole laatia tekstissä mainituista yhtiöistä tai edes niiden osista sijoitusanalyysiä, taikka antaa osakkeesta suositusta tai tavoitehintaa. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

4
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön
Pitkäaikaisena Nokian Renkaiden osakkeenomistajana kannattaisin jo nyt ajatusta pääkonttorin siirrosta Venäjälle. On täysin käsittämätöntä, miten juuri sosialistinen Suomi voi olla se poliittinen ja verotuksellinen riskitekijä yhtiölle.
Nimetön
Nimetön
Nyt sahaa valtiokoneisto omaa oksaansa. Jos tällä linjalla jatketaan, niin tästä vastuuttomasta toiminnasta pelästyneet yritykset vaihtavat maisemaa. Siihen pari sataa osaajaa perässä, niin saamme puhua taas muuttoaallosta.
Nimetön
Nimetön

Missä todetaan, että verottaja olisi tehnyt verotarkastuksen myös koskien vuosia 2005-2006? Mielestäni kaikkialla todetaan, että verottaja on tehnyt verotarkastuksen koskien nimenomaan vuosia 2007-2011. Samaten olisi mielenkiintoista nähdä, mihin pykäliin verottaja on verotuspäätösten oikaisut/muutokset perustanut, koska ne kertovat enemmän siitä, mitä edellytetään, jotta voidaan aiempia verotuspäätöksiä muuttaa. Olen sitä mieltä, että verottaja on ottanut räikeän rankan kannan, mutta toisaalta varmasti osittain myös sen takia, että se voi ehkä halutakin, että tämä viedään KHO:een asti, jotta saadaan oikeuskäytäntöä asiaan..en tiedä. Hesarin artikkelissa (kuten muissakaan lukemissani artikkeleissa) ei perustella siteerattujen oikeustieteilijöiden sanastasanaan-väittämiä perin pohjin. Hesarissa todettiin mm. että ”oikeuskäytäntöä ei ilman erityisen painavia… Lue lisää >>

Nimetön
Nimetön
Mitä enemmän asiaa penkoo niin alkaa tuntua että Nokian Renkaat on itse ottanut suuren riskin minimoidessaan veroja. Ehkei yhtiön johto olekaan niin kyvykäs mitä luullaan?

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.