Siirry pääsisältöön

Viikonlopun sekoilun saldo: minne menet, Kreikka?

Kun velkojat olivat valmistelemassa uutta sopimuspohjaa, Tsipras perjantai-iltana yllättäen ilmoitti järjestävänsä kansanäänestyksen sunnuntaina 5. heinäkuuta, torstaisen sopimusluonnoksen hyväksymisestä. Kansan pitää nyt muutamassa päivässä ottaa kantaa siihen, mihin Tsipras puolueineen ei ole saanut selkeyttä viidessä kuukaudessa. Tsipras pyysi samalla kansanäänestyksen ajaksi lisäaikaa, mutta tähän lauantainen Euroopan valtionvarainministerikokous ei enää suostunut.

Dominoefekti

Tämän seurauksesta Euroopan keskuspankki (EKP) päätti sunnuntaina olla tarjoamatta lisää hätäkäteistä (ELA) Kreikalle, joka siksi maanantaina joutui aloittamaan pääomarajoitukset ja sulkemaan pankit ainakin viikoksi. Muuten pankeilta olisi loppunut setelit kokonaan ja talletukset olisivat valuuttapaon muodossa hakeutuneet ulkomaille.

Kreikkalaiset saavat nyt nostaa tileiltään korkeintaan 60 euroa päivässä, kreikkalaisten pankki- ja luottokorttien käyttöä rajataan ja ulkomaanmaksuista hyväksytään vain välttämättömimmät. Pääomarajoitukset eivät kuitenkaan koske ulkomaalaisia, eikä eläkkeitä.

On edelleen epäselvää, pystyykö Kreikka maksamaan Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF) 1,5 miljardin euron lainalyhennyksen tiistaina, ilman 245 miljardin euron rahoitusohjelmaa. Mikäli Kreikka ei maksa lainalyhennystä, rahahanat sulkeutuvat myös IMF:n osalta.

Pöydälle jäänyt uudempi sopimusehdotus

Sunnuntaina Euroopan komissio poikkeuksellisesti päätti julkaisi 10-sivuisen sopimusluonnoksensa perjantai-illalta 26. kesäkuuta, johon Tsipras ei kansanäänestyspäätökseltään ehtinyt ottaa kantaa. Sopimusluonnos on käännetty kreikaksi ja siinä on joitain myönnytyksiä edelliseen, 25. kesäkuuta päivättyyn ja kansanäänestyksessä käsiteltävään luonnokseen nähden.

Suurin erimielisyyden aihe on Kreikan kestämättömällä pohjalla oleva eläkejärjestelmä. Tähän Tsipras puolueineen ei halua kajota, ilmeisesti vallan vaihtumisen pelossa. Kasvavassa määrin vaikuttaakin siltä, että Tsipras kumppaneineen ajaa ensisijaisesti omaa, eikä Kreikan agendaa.

Syriza vastaan Kreikka

Tätä tulkintaa tukee varsinkin ilmeisen hätäinen päätös kansanäänestyksen järjestämisestä. Tavallisia kansalaisia pyydetään nyt ottamaan kantaa Euroopan komission, EKP:n ja IMF:n torstaina 25. kesäkuuta esittämään, sittemmin vanhentuneeseen ja hyvin seikkaperäiseen sopimusluonnokseen.

Entisen pääministeri Papandreoun sanoin “Tsipras hyödyntää demokratian painavinta asetta taktisena kikkailuna, heikentäen siten sen poliittista merkitystä”. Mielipidekyselyiden pohjalta Tsipraksen pitäisi tietää, että kaksi kolmasosaa kreikkalaisista haluaa pysyä eurossa ja 57,5 prosenttia haluaa, että hallitus antaa periksi, jotta velkojien kanssa päästäisiin sopimukseen*.

Ollako, vai eikö olla?

Kansanäänestyksen lopputulokseksi odotetaan siten “Kyllä” vastausta, mutta onko se tarpeeksi vahva lepyttääkseen velkojat takaisin neuvottelupöytään, se jää nähtäväksi. Tsipras nimittäin toivoo “Ei” äänen voittoa, koska hänen mielestään se vahvistaisi Kreikkalaisten neuvotteluasemaa. Ongelma jälkimmäisessä tapauksessa olisi kuitenkin se, että neuvottelupöydän toisella puolella ei ole ketään kenen kanssa neuvotella.

Lopputulos riippuu paljolti siitä miten äänestäjät mieltävät äänestyskysymyksen: mikäli äänestäjät äänestäessään ottavat kantaa vaikeaselkoiseen sopimusluonnokseen, “Kyllä”-ääni voi jäädä heikoksi. Mikäli kreikkalaiset sen sijaan näkevät savuverhon lävitse ja mieltävät kansanäänestyskysymyksen kysymyksenä euroon jäämisestä, “Kyllä”-tuloksen vahvuus saattaa yllättää. Silloin Tsipraksen on Syrizapuolueineen mukauduttava kansan tahtoon.

Tuleva viikko

Suljetut pankit ja pääomarajoitukset pitänevät tilanteen rahoitusmarkkinoilla kasassa äänestystulokseen asti. Pysyykö tilanne hallussa Kreikan kaduilla jää nähtäväksi.

Sijoittajan ei kannata tästä hermostua, koska röyhkeyden astetta ja sekoilun määrää lukuun ottamatta, kreikan mahdollista lähtöä eurosta on markkinoilla osattu odottaa jo jonkin aikaa. Kansanäänestys voi tosin myös johtaa Kreikan eurojäsenyyden vahvistumiseen. Itse pidän tätä vaihtoehtoa nyt todennäköisempänä.

 

Tekstiä on päivitetty 29.6.2015 kl 15.21

 

Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292. Kuvan lähde: Dollar Photo Club

* Lähde: Bloomberg

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Alla olevassa kommenttikentässä voit kommentoida tämän blogikirjoituksen sisältöä ja lukea muiden jättämiä kommentteja. Kommenttien sisältö ei edusta Nordnetin mielipidettä. Nordnet ei tarkista kommentteja ennen niiden julkaisemista, mutta poistamme epäasialliset kommentit, jos sellaisia esiintyy. Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Subscribe
Lähetä minulle ilmoituksia:
guest
0 Kommenttia
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit

© 2024 Nordnet Bank AB.
Nordnet | Yliopistonkatu 5, 3. krs | FI-00100 Helsinki