Voiko Deutsche Bank olla uusi Lehman Brothers

“It ain’t what you don’t know that gets you into trouble. It’s what you know for sure that just ain’t so.”

– Mark Twain

Deutsche Bankin vaikeudet ovat kääntäneet julkisuuden valokeilan johdannaismarkkinoiden riskeihin. Keskustelun kuuma peruna tuntuu olevan, antaako alla esitetty kuva Deutsche Bankin johdannaispositioiden koosta oikean vai väärän käsityksen globaalissa finanssijärjestelmässä piilevistä vaaroista.

Yllä esitetetty luku 64 biljoonaa dollaria (luvussa on 12 nollaa) kuvastaa siis Deutsche Bankin johdannaissalkun nimellisarvoa. Pankin omissa tai viranomaisten tekemissä laskelmissa riski ei toki ole näin suuri, sillä osa pankin kirjaamista johdannaisinstrumenteista on otettu suojaamaan eikä kasvattamaan pankin johdannaissalkun kokonaisriskiä. Mikäli Deutsche Bankin johdannaissalkku esitettäisiin nettomääräisesti (vastakkaiset long ja short positiot kumoavat toisensa), olisi salkun kokonaisarvo vain murto-osa sen nimellisarvosta. Matala nettoriski on monille riittävä peruste vetää johtopäätös, että johdannaismarkkinoiden koko ei ole suuri huolenaihe. Itse olen sitä mieltä, että nettopositioiden sijaan markkinoiden mittakaavaa paremmin kuvaavat nimellispositiot antavat paremman käsityksen johdannaismarkkinoiden riskeistä. Tästä syystä Deutsche Bankin, maailman suurimman johdannaisosapuolen, vaikeudet ovat suuri huolenaihe.

Mielipiteet, joiden mukaan riskien netottaminen minimoi johdannaismarkkinoiden kokonaisriskit perustuu yksinkertaistettuihin malleihin, joissa keskitytään vain markkinamuutosten suoriin vaikutuksiin jättäen markkinoiden kompleksisuuden ja epäsuorat vaikutukset kokonaan huomioimatta. Monimutkaisia asioita yksinkertaistava ajattelu on tyypillistä talousalan ihmisille. Luulen, että yksinkertaistetut mallit ja niistä kumpuavat mielipiteet ovat seurausta taloustieteen oppikirjoissa esiintyvästä niin sanotusta Ceteris paribus oletuksesta, joka on koko tieteenalan kantavia perusoletuksia. Ceteris paribus on latinaa ja tarkoittaa oletusta, jossa yhtä asiaa muutetaan, mutta samanaikaisesti muut tekijät pidetään ennallaan. Ajattele esimerkiksi korttitaloa, joka on rakennettu 52:sta kortista. Taloustieteilijä rakentaa teoreettiset mallinsa olettaen, että yhden kortin poistaminen korttitalosta ei aiheuta muutosta lopuissa 51:ssä kortissa. Henkilö, joka puolestaan on perehtynyt kompleksisuusteoriaan (tieteenala, joka on tuntematon monelle taloustieteilijälle) rakentaa mallin, jossa kaikki 52 korttia ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja näin ollen yhden kortin poistaminen voi johtaa koko korttitalon romahtamiseen.

Johdannaismarkkinoiden riskeistä puhuttaessa yksinkertaistaminen on väärä lähestymistapa. Johdannaismarkkinat ovat kompleksinen systeemi (samaan tapaan kuin vaikkapa sademetsän ekosysteemi tai sähköverkko), jossa lukematon määrä muuttujia on vuorovaikutuksessa keskenään ja yhdellä odottamattomalla muutoksella on aina kerrannaisvaikutus koko systeemiin.  Johdannaismarkkinoiden riskien ymmärtäminen ei välttämättä vaadi johdannaisteorian ymmärtämistä. Kompleksisessa systeemissä muutoksia ei pysty ymmärtämään tarkastelemalla yksittäisiä muuttujia toisista erillään, sillä muuttujien keskinäinen vuorovaikutus on paljon tärkeämpää. Toisin sanoen, vaikka ymmärtäisit jokaiseen markkinoilla olevaan yksittäiseen johdannaisinstrumenttiin liityvät riskit, ei se silti antaisi sinulle riittävää kuvaa systeemitason riskeistä.

Deutsche Bank on keskeinen osapuoli monimutkaisessa sopimusverkostossa. Lähde: IMF

Tarkoitukseni ei ole tässä kirjoituksessa ennustaa tulevaisuutta. Meneillään oleva Deutsche Bank-tarina voi päättyä monella tavalla. Yksi mahdollisista skenaarioista on, että kaikki päättyy onnellisesti ja Deutsche Bankin kurssi moninkertaistuu nykyisestä. Riskien ymmärtäminen on kuitenkin eri asia kuin tulevaisuuden ennustaminen. On tärkeä pitää mielessä, että Deutsche Bankin suuri johdannaissalkku tarkoittaa merkittävää riskiä koko finanssijärjestelmän vakaudelle ja pankin mahdollisesta kaatumisesta syntyvää tapahtumaketjua ja sen lopullisia seurauksia on mahdoton mallintaa. Johdannaismarkkina on keskeinen osa globaalia finanssijärjestelmää ja näin ollen yhteydessä kaikkeen, mitä markkinoilla tapahtuu. Finanssijärjestelmä on rakenteiltaan sellainen, että se voi olla pitkän aikaa vakaa, mutta jossain vaiheessa kaikki voi romahtaa lyhyessä ajassa. Järjestelmän riskit piilevät sen kompleksisuudessa, eikä riskejä voi ymmärtää Ceteris Paribus ajattelutapaa soveltamalla.

Alussa siteeraamani Mark Twainin kuuluisa lausahdus liittyy tarinaan sitä kautta, että tällä hetkellä on mielestäni parempi varautua siihen, että Deutsche Bankiin liittyvä riski on mahdollisesti Lehman Brothers-luokkaa, kuin tehdä se johtopäätös, että meneillään oleva episodi on vain pieni ohimenevä hikka. Kukaan ei tällä hetkellä pysty täysin ymmärtämään kaikkia Deutsche Bankin vaikeuksiin liittyviä riskejä, joten mielestäni tässä tilanteessa epävarmuuden kunnioittaminen on paljon tärkeämpää kuin johtopäätöksien tekeminen.

Image credit: Martin Good / Shutterstock.com

——————————————————————————–

Minua voi seurata Twitterissä nimimerkillä @timotikkala

Kirjoituksiani voi lukea myös omalla sivustollani timotikkala.com

Onko Deutsche Bank uusi Lehman Brothers. Deutsche Bankin johdannaissalkku.