Nordnet Blogi

Yhdeksän vuoden urakka ohi

Nordnet on päättänyt lopettaa eksperttipalvelunsa, joka aloitettiin noin 10 vuotta sitten muissa Pohjoismaissa. Ekspertti-idea oli loistava innovaatio ja myös realistinen, koska siinä käsiteltiin oikeaa rahaa eikä vain kuviteltuja sijoituksia kuten pankkien mallisalkuissa. Samoihin aikoihin Nordnet teki ensiesiintymisensä Suomen markkinoilla ja laajeni myöhemmin voimakkaasti mm. ostamalla eQ Pankkiiriliikkeen. Toiminta on sittemmin monipuolistunut ja esimerkiksi Shareville on eräänlainen eksperttipalvelun nykyaikaistettu versio.

Näin on meidänkin aika jättää jäähyväiset kaikille teille, jotka olette seuranneet eksperttisalkkumme kehitystä ja siihen liittynyttä kirjoitteluamme. Aloitimme helmikuussa 2007, joten kyseessä on osaltamme yhdeksän vuoden urakka. Olemme vuosien saatossa saaneet runsaasti palautetta kirjoituksistamme, useimmiten hyvin miellyttävää sellaista, mikä viitannee siihen, että meillä on ollut laaja ja uskollinen lukijakunta. Kiitokset siitä.

Eksperttisalkun tarkoitus oli osoittaa, että arvosijoittaja voi menestyä jopa passiivisella strategialla. Salkussa noudattamamme sijoitusperiaatteet on esitelty hyvin lyhyesti Nordnetin nettisivuilla ja seikkaperäisesti kirjassamme ”Onnistu osakemarkkinoilla.” Saimme salkun alkupääomaksi 100.000 euroa, joka toukokuuhun 2007 mennessä oli kokonaan sijoitettu osakkeisiin. Kun otetaan huomioon erääntyneet osingot, jotka eivät vielä näy pankkitilillä, salkun arvo oli pääsiäisen kynnyksellä runsaat 165.000 euroa. Finanssi- ja eurokriiseistä huolimatta salkun arvo on noussut selvästi enemmän kuin osakkeet keskimäärin esimerkiksi osinkoja sisältävän Cap-tuottoindeksin mukaan. Tällöin on muistettava, että eksperttisalkun osingoista on maksettu verot. Indekseissä veroja ei oteta huomioon.

Aivan kokonaan emme katoa Nordnetista. Jo monta vuotta sitten päätettiin, että eksperttipalvelun kirjoituksemme julkaistaan myös Nordnetblogissa. Olemme luvanneet, että jatkossakin voimme kirjoittaa blogiin, kun meillä on tähdellistä asiaa. Tulemme kuitenkin jatkossa esiintymään blogin kirjoittajina satunnaisesti eikä säännöllisesti kuten tähän asti. On toki myös itsestään selvää, että Nordnet pysyy päävälittäjänämme, sillä osakekaupan kustannushyötysuhteen ja välitystoiminnan toimivuuden osalta emme tiedä Nordnetia parempaa vaihtoehtoa.

Kirjoitusurakasta voi tosiaankin puhua, sillä plakkarissa on 888 kommenttia, joista puolet suomeksi ja puolet ruotsiksi. Tilastonikkareille kerrottakoon, että merkkien lukumäärä ylittää neljä miljoonaa. Saamamme palautteen mukaan ruotsinkieliset jutut ovat palvelleet paitsi kotimaisia asiakkaita myös Nordnetin asiakkaita muissa Pohjoismaissa, joille tällä tavalla on tarjoutunut mahdollisuus tutustua kattavasti ja monipuolisesti Suomen osakemarkkinoihin.

Aiheet ovat vaihdelleet laidasta laitaan. Läpivalaisun kohteina ovat olleet mm. kirkkohäiden yleisyys, matkakuulumiset Japanista tai Australian tulvat, mutta valtaosa jutuista on kuitenkin liittynyt suomalaisiin pörssiyhtiöihin. Onpa yhdessä jutussa käyty läpi osakemarkkinoiden huikeaa kehitystä peräti 1960-luvulta lähtien. Kimmokkeeen siihen antoi ”Puoli vuosisataa pörssin sisäpiirissä” -nimisen teoksen julkistaminen syksyllä 2013. Valtavan aineiston vuoksi voimme vain esittää pienen pintaraapaisun kommenteissa esittämistämme ajatuksista.

Finanssikriisi uhka maailman rahoitusjärjestelmälle

Menneiden vuosien ylivoimaisesti kauaskantoisin ja dramaattisin tapahtuma oli finanssikriisi, joka hetken heilutti koko maailmaa. Sen seurauksena vuodesta 2008 tuli maailmanlaajuisesti kaikkien aikojen surkein pörssivuosi. Suomessakin kurssit keskimäärin puolittuivat vuoden aikana.

Kriisi antoi aiheen lukuisille kommenteille. Jo tammikuussa 2008 kiinnitimme huomiota siihen, että paniikkia lietsottiin aggressiivisilla lyhyeksimyynneillä ja jopa väärillä huhuilla, minkä seurauksena shorttaus kiellettiin myöhemmin monessa maassa. Vaadimme, että lyhyeksimyyntien tulisi olla julkista tietoa, jotta selviäisi, onko myyntipaine jossakin osakkeessa aito tai keinottelumielessä synnytetty. Tänä päivänä julkistamisessa ollaan edetty pitkälle.

Syyskuussa 2008 pohdimme syitä pankkikonkursseihin. Mielestämme EKP:n olisi pitänyt alentaa korkotasoa tilanteen helpottamiseksi. Silloin kukaan ei voinut aavistaa, että joitakin vuosia myöhemmin uusi ”normaalitilanne” olisi nollakorko tai jopa negatiivinen korko.

Euroopan velkakriisi tuli tavallaan finanssikriisin jälkitautina, minkä seurauksena pohdimme toukokuussa 2012 Kreikan toivotonta tilaa. Viime vuoden huhtikuussa katseemme siirtyi Venäjään, sillä maata uhkaa lähitulevaisuudessa dramaattinen talousromahdus, ellei öljyn hinta lähde tuntuvaan nousuun.

Markkinatilanne osinkoineen kestoaihe

On itsestään selvää, että ajankohtaista markkinatilannetta ja osinkonäkymiä on käsitelty lukuisissa kommenteissa. Jo aloitusvaiheessa helmikuussa 2007 totesimme, että osakesalkun rakentaminen sen aikaisissa oloissa tuntui erinomaisen hankalalta, sillä kurssitaso oli mielestämme hyvin korkea. Toukokuussa 2007 kysyimme jopa otsikkoa myöten: ”Koska pörssijuhla loppuu?”. Tänään tiedämme vastauksen. Pörssi-indeksit saavuttivat huippunsa heinäkuussa 2007.

Finanssikriisin pörssiromahdus muutti tilanteen tyystin. Jo tammikuussa 2008 näimme ”teurastusta pörssissä” ja kesäkuussa 2008 pohdimme, milloin pörssi taas kääntyy nousuun. Kriisin pahin vaihe oli kuitenkin vielä edessä. Syksyllä näimme jo aiheellisena muistuttaa lukijoitamme, että ”sijoittaja, joka pystyy toimimaan kylmäpäisesti, analyyttisesti ja tosiasioiden pohjalta ja jonka harkintakykyä paniikkireaktio ei sumenna, voinee jälkikäteen tyytyväisenä todeta, että syksy 2008 oli lähihistorian parhaita ajankohtia tehdä pitkäaikaisia osakesijoituksia.” Siihen ei oikeastaan ole mitään lisättävää, vaikka kurssien syvin aallonpohja saavutettiin vasta maaliskuussa 2009.

Elokuun lopulla 2011 katseemme siirtyi sijoituskultaan, sillä noihin aikoihin tunnettu sijoittaja Marc Faber oli Helsingissäkin puhunut vahvasti kullan puolesta. Otsikossakin ihmettelimme, onko kullan hinta kupla. Kulta maksoi tuolloin runsaat 1.800 dollaria unssilta. Huvittavaa kylläkin pari viikkoa kirjoituksen julkistamisen jälkeen kullan hinta lähti pitkäaikaiseen jyrkkään laskuun. Vaikka se on sittemmin hieman toipunut, se on tänäkin päivänä vain noin 1.200 dollaria.

Osingoista olemme puhuneet lukuisissa kommenteissa. Maaliskuussa 2007 meneillään oli mielestämme kaikkien aikojen osinkojuhla. Tosin osingot nousivat myös seuraavana vuonna. Sille tasolle emme ole enää päässeet takaisin, sillä keväällä 2009 osingot leikattiin keskimäärin 38 prosenttia finanssikriisin seurauksena. Toki on kuitenkin todettava, että tilikauden 2015 osinkopäätökset ovat pääosin olleet miellyttäviä, kuten muutama viikko sitten kerroimme.

Yksittäisiä yhtiöitä koskevista lukuisista kommenteista poimimme pari mielenkiintoista yksityiskohtaa. Lokakuussa 2010 Konecranes ilmoitti olevansa kiinnostunut yhdistymisestä saksalaisen Demag Cranes AG:n kanssa. Amerikkalainen Terex vei kuitenkin Demagin suomalaisten nenän edestä. Nyt Konecranes haluaisi fuusioitua Terexin kanssa. Ettei vain Terexiäkin viedä suomalaisten nenän edestä…

Helmikuussa 2007 hankimme eksperttisalkkuun pienen ja silloin tuntemattoman arvoyhtiön Turkistuottajien osakkeita 11 euron hinnalla. Tulossa oli kuitenkin turkisalan seitsemän lihavaa vuotta, ja sittemmin Saga Fursina esiintyneen yhtiön jyrkkä kurssinousu lisäsi kovasti yhtiön tunnettavuutta. Parhaimmillaan osakkeesta maksettiin yli 49 euroa marraskuussa 2013.

Riskittömiä arbitraasimahdollisuuksia usein tarjolla

Olemme aina olleet kiinnostuneita riskittömästä arbitraasista, joka on mahdollista kun sama arvopaperi on samanaikaisesti ostettavissa tai myytävissä kahteen eri hintaan. Maksullisissa anneissa on tyypillistä, että ylimääräinen myyntipaine painaa merkintäoikeuden hintaa enemmän kuin vanhan osakkeen hintaa. Tällöin voi tehdä riskittömästi rahaa myymällä vanhoja osakkeita ja ostamalla vastaavaan osakemäärään oikeuttavia merkintäoikeuksia. Mikäli annissa on merkintäoikeuksia käyttäville tarjolla yleinen ns. toissijainen merkintäoikeus, voi vielä ylimääräisenä etuna saada lisää osakkeita pelkkään merkintähintaan.

Tuntuvista arbitraasimahdollisuuksista kirjoitimme esimerkiksi Nordean (anti vuonna 2009), Suomisen (2010), Aspon (2011) ja SRV:n antien (2015) yhteydessä. Toisenlaisesta arbitraasista on kyse, kun äänivaltaosake on halvempi kuin äänivallaltaan heikompi osake. Trendi on jo pitkään mennyt siihen, että ulkomaisten sijoittajien vierastamat osakesarjat poistuvat siten, että sarjat yhdistetään ja kaikki saman yhtiön osakkeet ovat samanarvoisia. Nykyään pidetään lähes sääntönä, että äänivallastaan luopuvien osakkeenomistajien pitää saada jonkinlainen hyvitys. Käytännössä äänivaltaosakkeille järjestetään usein ylimääräinen rahastoanti. Tästä huolimatta sekä Orionin että Stockmannin äänivaltaosakkeet ovat yleensä B-osakkeita halvempia. Kummassakin tapauksessa ja lisäksi myös Oriolassa osakesarjojen yhdistämisestä on tuloksetta äänestetty yhtiökokouksissa. Mitä ilmeisimmin sarjojen yhdistäminen toteutuu jossain vaiheessa näissäkin yhtiöissä.

Lokakuussa 2011 pohdimme kommentissamme sitä, pärjääkö piensijoittaja sijoituksissaan pörssiammattilaiselle. Vastaus oli ehkä yllättäen kyllä, mikä muuten näkyi hyvin finanssikriisin pörssiromahduksessa. Tilastojen mukaan suomalaiset yksityissijoittajat ostivat osakkeita pilkkahintaan ammattilaisten myydessä paniikissa hinnasta välittämättä. Ammattimaiset salkunhoitajat hoitavat toisten rahoja, ei omia kuten piensijoittajat, ja ovat piensijoittajista poiketen lyhyelläkin aikavälillä tilivelvollisia. Lyhyellä aikavälillä tyhmältä tuntuva sijoituspäätös on usein pitkällä aikavälillä erinomainen. Pörssiammattilaisten on pakko olla lyhytjänteisiä ja liityttävä kollegojen muodostamaan sopulilaumaan, koska muuten voi joutua kilometritehtaalle.

Markkinapsykologian aiheuttamia vääristymiä sijoituspäätöksiin on ollut usein toistuva aihe kommenteissamme. Tunnetuin esimerkki on varmasti vuosituhannen vaihteen IT-kupla. Toinen kammottava esimerkki on New Yorkin pörssin ”flash crash” toukokuussa 2010, kun pörssi yllättäen romahti hetkessä yhdeksän prosenttia ja jotkut osakkeet halpenivat lähes 100 prosenttia. Asiaa tutkittiin myöhemmin. Syynä oli ilmeisesti rahastonhoitajan tekemä näppäilyvirhe, minkä seurauksena tietokoneet alkoivat syytää valtavia osakemääriä markkinoille.

Kaksi vuotta myöhemmin johtava robottikauppias eli HFT-treidaaja Knight Capital (HFT = High Frequency Trading) menetti itsenäisyytensä ja oli lähellä mennä konkurssiin, kun sen tietokone ohjelmointivirheen vuoksi menetti järkensä ostamalla hurjia osakemääriä ja myymällä ne välittömästi ostohintaa halvemmalla. Yhden ainoan päivän aikana yhtiölle aiheutui tästä lähes puolen miljardin dollarin tappio.

Verokysymykset aina ajankohtaisia

Pääomatulojen verottamisen ongelmana on poliitikkojen usein varsin heikko asiantuntemus pääomamarkkinoiden toiminnasta. Aivan liian usein asiantuntemus korvataan populistisilla ja ennakkoluuloihin pohjautuvilla argumenteilla. Lopputulos voi siten olla suorastaan hölmö, kuten nähtiin keväällä 2013 osinkoverotuksen suurremontin yhteydessä. Vilkkaan keskustelun seurauksena muutamat ”valuviat” korjattiin, mutta edelleenkin tulos oli tilkkutäkki ilman logiikkaa. Kommenttiemme otsikot puhuvat puolestaan. Maaliskuussa otsikko oli ”Osinkoverouudistus susi jo syntyessään” ja huhtikuussa ”Osinkoveroesitys yhä ala-arvoinen”.

Suomen veroaste on viime vuosien veronkorotusten seurauksena maailman korkeimpia. Suomen bruttokansantuote on parin muun EU-maan tapaan edelleen selvästi alle vuoden 2008 tason. Niinkin alkeellisesta asiasta kuin veroasteen ja taloudellisen toimeliaisuuden keskinäisestä yhteydestä oli pakko muistuttaa maaliskuussa 2014. Kommentin otsikko totesi tuolloin ”Veronkorotuksilla kurjistuva talous”. Kansantalouden tutkijat ovat jo aikoja sitten olleet selvillä siitä, miten korkea veroaste hillitsee talouskasvua, mutta tieto ei ole tainnut mennä perille kaikille poliitikoille. Runsaasti huomiota keräsi myös toukokuussa 2014 kirjoittamamme kommentti ”Suomestako himoverottajan paratiisi?”.

Osinkoverotus olisi suhteellisen helppo tehdä linjakkaaksi ja oikeudenmukaiseksi. Esimerkkinä tällaisesta oli tunnetun veroekspertin Janne Juuselan julkisuuteen saattama malli, joka esiteltiin kirjoituksessamme marraskuussa 2014. Toinen sijoittajia askarruttanut kysymys on kuinka nopeasti voi tappiolla olevia osakkeita ostaa takaisin niin, että verottaja hyväksyy tappion vähennykseksi myyntivoitoista. Korkeimman hallinto-oikeuden pari tärkeää ennakkopäätöstä oli kommenttiemme aiheena heinäkuussa 2009 ja 2012. Jälkimmäinen päätös syntyi KHO:ssa täpärän äänestyksen jälkeen. Epäilimme, että vain vähemmistöön jääneillä hallintoneuvoksilla sekä esittelijällä oli riittävästi asiantuntemusta sijoitusasioista.

Likaista peliä pörssissä

Voidaan kohtuudella odottaa, että yleistä arvonantoa nauttivilla pörssiyhtiöillä on korkea moraali. Samasta puhuvat yhtiöiden laatimat laajat vastuullisuusraportit. Yhtiön vaivalla ja ajan kanssa rakentama hyvä maine voidaan hetkessä menettää turvautumalla harmaalla alueella liikkuviin menettelytapoihin. Volkswagenin tapaus osoittaa kuinka kalliiksi yritysjohdon lipsuminen harmaalle alueelle voi tulla osakkeenomistajille. Suomessa Nokian Renkaiden tapaus on vielä hyvässä muistissa.

Yleensä yhtiöt ovat hyvin tarkkoja maineestaan. Ihmeellistä kyllä löytyy myös poikkeuksia. Jo helmikuussa 2007 varoitimme Finnlinesin uudesta italialaisesta pääomistajasta. Oli selvästi nähtävissä, että italialainen yhtiö aikoo kyseenalaisin keinoin savustaa vähemmistöomistajat suomalaisvarustamosta. Valitettavasti enemmistöomistaja Grimaldi osoittautui epäasiallisen maineensa arvoiseksi. Osinkoja ei maksettu, jotta osakkeen hinta pysyisi alhaisena, ja maksullisissa osakeanneissa emissioehdot tehtiin tahallaan niin epäedullisiksi, että Grimaldi merkintätakaajana sai runsaasti osakkeita haltuunsa halvalla. Finnlines on hyvä esimerkki siitä, miten tärkeä osinko on vähemmistöomistajien kannalta. Yhtiö on viime aikoina tehnyt kohtuullisen hyvää tulosta, mutta voitot siirtyvät kokonaisuudessaan muita terrorisoineelle pääomistajalle, kun osake lunastetaan halvalla pois pörssistä.

Heinäkuussa 2015 kirjoitimme tarinan vihamielisestä yritysvaltauksesta ja jatkotarinan vielä runsas kuukausi myöhemmin. Nämä kirjoitukset saivat kovasti näkyvyyttä lehtihaastattelujen ja muunkin palautteen muodossa. Kyseessä oli Elisan yritys vallata pohjalaisen teleyhtiön Anvian. Vihamielisten yritysvaltausten tekijöinä ovat yleensä maineeltaan epämääräiset ”liikemiehet”, kuten islantilainen Thor Björgólfsson, joka yritti puolestaan kaapata Elisan loppuvuonna 2007. Tosin hänen käyttämänsä keinot tuntuvat lähinnä pyhäkoululaisen touhulta Elisan johdon keinovalikoimaan verrattuna.

Anvian viime vuoden yhtiökokouksessa Elisalla oli oudon oikeuspäätöksen turvin niukka enemmistö. Vastuuvapautta ei myönnetty Anvian johdolle. Elisa epäili aiheettomasti, että Anvian henkilökuntayhdistys oli valtakirjakeräyksen yhteydessä veloittanut postikulut Anvialta, minkä vuoksi Elisa vaati erityistilintarkastuksen suorittamista.

Kuluvana vuonna Elisan käyttämät keinot ovat olleet entistäkin likaisemmat. Pohjanmaan kahdessa päälehdessä Ilkassa ja Pohjalaisessa on lyhyessä ajassa julkaistu yli 30 mielipidekirjoitusta, joissa Anviaa ja sen johtoa on haukuttu ja joissa on kehotettu myymään Anvian osakkeet Elisalle. Melkein kaikki kirjoittajat ovat joko Elisan työntekijöitä, näiden perheenjäseniä tai tuttavia. Kirjoittajat esiintyvät Anvian osakkeenomistajina, vaikka pari poikkeusta lukuun ottamatta eivät ole omistajia.

Iältään nuorten kirjoittajien koulutustaso näyttää olevan vaatimaton. Silti kirjoitukset ovat hämmästyttävän asiantuntevia. Ilkan ja Pohjalaisen 24.3.2016 julkaisemissa isoissa uutisanalyyseissä eräs kirjoittaja ilmoitti, ettei hän ole edes laatinut nimissään olevaa yleisökirjoitusta. Naispuolinen kirjoittaja esiintyy kahtena henkilönä käyttämällä myös tyttönimeään. Näyttää varsin ilmeiseltä, että häväistyskampanja on Elisan masinoima. Modernilla termillä voitaisiin puhua trollauksesta. Luotettavan tuntuiset markkinahuhut Elisan valtausyrityksestä näyttävät puhuvan muistakin epäasiallisuuksista, joiden pulpahtamista julkisuuteen joudumme vielä odottamaan tarkkojen yksityiskohtien puuttuessa. On siis pakko kysyä, onko Elisan johdon arvomaailma kunnossa ja onko yhtiön hallitus tehtäviensä tasalla.

Kim ja Tom Lindström

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

15
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön
Toivottavasti saamme seurata kirjoituksianne myös jatkossa
Nimetön
Nimetön
Kiitos.
Nimetön
Nimetön
Kiitos, jään kaipaamaan. Tuli vähän orpo olo.
Nimetön
Nimetön
Kiitos antoisista kirjoituksista.
Nimetön
Nimetön
Kiitos opettavaisista kirjoituksistanne!
Nimetön
Nimetön
Tämä seuraa nykyaikaista trendiä. Eksperttipalvelu –> Shareville. Vähän sama kuin korvaisi YLE:n dokumenttitarjonnan MTV3:n yöchatilla.
Nimetön
Nimetön
Kiitos!
Nimetön
Nimetön
Suuret kiitokset teille laadukkaista ja asiantuntevista kirjoituksistanne! Olen oppinut niistä paljon uutta, sekä myös jalkauttanut monia oppimiani asioita ihan käytäntöön asti. Mieleenpainuvimpana niistä arbitraasimahdollisuudet SRV:n osakeannissa.
Nimetön
Nimetön
Kiitos hyvästä yhteisestä taipaleesta!
Nimetön
Nimetön
Kiitos asiantuntevista näkemyksistänne ja objektiivista analyyseistänne.
Nimetön
Nimetön
Maailman miesten maanläheisiä ja maalaisjärjellä ymmärrettäviä Analyysejä. KIITOS hk MD PhD senior xxxlogy ret.
Nimetön
Nimetön
Ihan mahtava 300% tuotto vuoden 2009 aallonpohjista. Kiitos ja näkemiin. Olisi ollut mukava lukea enemmänkin teidän kirjoituksia.

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.