Nordnet Blogi

Yhteenveto osinko- ja yritysverouudistuksesta

Hallitus on ehdottanut veromuutoksia, jotka koskettavat ensi vuodesta alkaen sekä kotimaisia yrityksiä että niiden omistajia. Keräsin tähän merkintään osinko- ja yritysverouudistuksen vaiheita. Mikä tulee jatkossa muuttumaan nykyiseen verotuskäytäntöön nähden? Entä miten hallituksen tuorein ja ”valuvioilla korjattu” ehdotus poikkeaa maaliskuun lopussa julkaistusta kehysriihen mallista?

Koska tämä ei ole poliittinen blogi, pyrin laatimaan merkinnän puhtaasti tosiasioiden pohjalta ja jätän kiihkoilemisen muille. Lataan seuraavaksi hallituksen ehdotukset ja niiden muutokset pöytään asiakohta kerrallaan. Luettelen kohta kohdalta nykymallin, kehysriihessä päätetyn mallin ja hallituksen viimeisimmän mallin mukaiset osinko- ja yritysverotuspäätökset.

Hallituksen yritysveromuutoksen punaisena lankana on yhteisöverokannan alentaminen. Nykymallissa yhteisöverokanta on 24,5 prosenttia. Kehysriihessä päätetyn mallin mukaan verokanta laskee 20 prosenttiin, mikä on alhaisempi taso kuin esimerkiksi naapurimaissamme Ruotsissa ja Virossa. Viimeisimmässä mallissa yhteisöverokanta on kehysriihen mallin mukainen 20 prosenttia, mikä merkitsee kokonaisuutena yhteisöverokannan selvää laskua nykymalliin nähden.

Toinen keskeisistä veromuuttujista liittyy pääomatuloverokantaan. Nykymallissa pääomatuloja verotetaan 30 prosentin verokannan mukaan. Poikkeuksen tähän muodostaa pääomatulo, joka ylittää 50.000 EUR verovuodessa. Ylimenevää osaa verotetaan 32 prosentin mukaan, joten havaittavissa on lievä progressio. Kehysriihessä päätetty malli on muutoin nykymallia vastaava, mutta progressio astuu voimaan jo 40.000 EUR pääomatulojen jälkeen. Viimeisimmässä mallissa hallitus ei ehdota muutoksia kehysriihessä sovittuun nähden. Kokonaisuutena pääomatuloverotus kiristyy hieman korkeiden pääomatulojen kohdalla, koska progressio astuu voimaan 10.000 EUR aikaisemmin suhteessa nykymalliin.

Kolmas keskustelua aiheuttanut muuttuja liittyy listaamattomien yhtiöiden (eli ei-pörssinoteerattujen yritysten) osinkoverohuojennuksen niin sanottuun tuottoprosenttiin. Nykymallissa listaamattomista yhtiöistä on voinut nostaa osinkoverohuojennusta 9 prosentin laskennallisella tuotolla. Kehysriihessä päätetyn mallin mukaan kyseinen tuottoprosentti lasketaan ensi vuoden alussa 8 prosenttiin. Viimeisin malli on täsmälleen kehysriihen mallin mukainen, mikä merkitsee listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen osalta hienoista verotuksen kiristymistä.

Listaamattomien yhtiöiden verohuojennusteemaan liittyy myös niin sanottu huojennusalue, jonka sisällä osingoista 0 prosenttia on nykymallin mukaan veronalaista pääomatuloa. Kehysriihessä päätettiin, että ”Suomessa ei enää verovapaita osinkoja nosteta”. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että huojennusalueen sisälle säädetään jatkossa 25 prosentin suuruinen osuus osingonjaosta pääomatuloveron alaiseksi. Viimeisimmässä mallissa ei tehty muutoksia kehysriiheen nähden, joten listaamattomien yhtiöiden huojennusalueen osinkojen veronalaisuus kiristyy jatkossa (huojennusalueen sisällä nykymallissa osingon efektiivinen vero on 0 prosenttia ja jatkossa 7,5 – 8,0 prosenttia).

Huojennusalueen euromääräinen osingonsaajakohtainen katto synnytti kenties suurimmat erimielisyydet hallituksen sisällä. Nykymallissa huojennusalueen rahamääräinen katto on 60.000 EUR osingonsaajaa kohden. Kehysriihessä päätettiin, että kyseinen katto poistetaan kokonaan. Kenties suurin muutos viimeisimmässä hallituksen mallissa on, että huojennusalueen euromääräinen osingonsaajakohtainen katto nostetaan tasolle 150.000 EUR. Käytännössä rikkaimpien listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotus siis kevenee jatkossa.

Huojennusaluetta koskevan teeman tarkastelua on syytä jatkaa huojennusalueen sisällä laskemalla, kuinka suuri osa osingonsaajakohtaisen katon ylittävästä osasta on veronalaista pääomatuloa. Nykymallissa kyseinen osuus on 70 prosenttia. Kehysriihessä katto päätettiin edeltävään kappaleeseen viitaten poistaa, joten veronalaista pääomatuloa olisi ollut aina 25 prosentin osuus osingosta. Uuden mallin mukana osuus nousee 85 prosenttiin, joten tämän yksityiskohdan osalta verotus kiristyy jatkossa (efektiivinen vero nykymallissa 21,0 – 22,4 prosenttia ja tulevaisuudessa 25,5 – 27,2 prosenttia).

Osinkoverotukseen liittyy keskeisesti myös kysymys osinkojen verotuksesta tuottoprosentin ylittävältä osalta. Nykymallissa osingoista 70 prosenttia on tulkittu ansiotuloveron alaiseksi tuloksi. Kehysriihessä päätettiin, että osinkoja verotetaan jatkossa tuottoprosentin ylittävältä osalta 100 prosenttia pääomatuloveron alaisena tulona. Viimeisimmässä vaiheessa yksityiskohdat muuttuivat siten, että osingosta 85 prosenttia on jatkossa pääomatuloveron alaista tuloa. Tältä osin verotus kevenee jatkossa sekä suhteessa kehysriiheen että nykymalliin (efektiivinen vero nykymallissa 35 prosenttia, kehysriihessä 30 – 32 prosenttia ja viimeisimmässä ehdotuksessa 25,5 – 27,2 prosenttia).

Seuraavaksi kiinnitän huomiota piensijoittajien ja pörssinoteerattujen yhtiöiden osakkeenomistajien kannalta tärkeimpään yksityiskohtaan eli listattujen yhtiöiden (pörssiyhtiöiden) osinkojen verotukseen. Nykymallissa 70 prosenttia osinkotulosta on ollut pääomatuloveron alaista tuloa. Kehysriihen mallissa pörssiosinkojen verovapaa osa poistettiin kokonaan, mikä merkitsi siirtymistä 100 prosentin alaiseen pääomaverotukseen listayhtiöiden maksamissa osingoissa. Viimeisimmässä ja ensi vuoden alussa voimaan astuvassa mallissa pörssiyhtiöiden maksamista osingoista 85 prosenttia on pääomatuloveron alaista tuloa. Nykymalliin nähden veromuutos on osakkeenomistajille kiristyksen vuoksi tappio, mutta kehysriihen malliin nähden lopputulos voidaan nähdä myös ”torjuntavoittona” (efektiivinen vero nykymallissa 21 – 22,4 prosenttia, kehysriihen mukaisessa mallissa 30 – 32 prosenttia ja viimeisimmässä mallissa 25,5 – 27,2 prosenttia).

Tarkkaavainen lukija huomaa, että verotuksellisia yksityiskohtia on syytä yhdistellä kokonaiskuvan hahmottamiseksi. Onhan veromuutoksessa kyse sekä yhteisöveron että osinkoverotuksen muutoksista, jotka ovat kytköksissä toisiinsa. Listaan seuraavaksi neljä tapausta kokonaisverorasitukseen liittyen.

a) Listaamattoman yhtiön maksama osinko on ollut nykymallin mukaan huojennusalueella 24,5 prosentin veroasteella rasitettua kokonaisuudessaan. Kehysriihessä päätetyssä mallissa kokonaisverorasitus nousi 26 – 26,4 prosenttiin. Viimeisimmässä mallissa ei tullut muutosta kehysriiheen nähden, joten listaamattoman yhtiön huojennusalueen osinkoverotus kiristyi nykymalliin nähden.

b) Toisena kokonaisverorasitusta kuvaavana laskelmana on listaamattoman yhtiön osinko huojennusalueella mutta euromääräisen rajan ylittävällä osalla. Nykymallin mukaan kokonaisverorasitus on 40,4 – 41,4 prosenttia. Kehysriihen mallissa kattoa ei ollut, joten kokonaisveroasteeksi muodostui aina 26 – 26,4 prosenttia. Uuden mallin mukaan kokonaisverorasitus säilyy miltei muuttumattomana nykymalliin nähden, sillä viimeisimmän ehdotuksen perusteella listaamattoman yhtiön osingosta huojennusalueella mutta euromääräisen rajan ylittävällä osalla kokonaisverorasitus on 40,4 – 41,8 prosenttia. Muutos on kuitenkin merkittävä suhteessa kehysriihessä päätettyyn malliin.

c) Kolmas kokonaisverorasituksen tarkastelu kohdistuu listaamattoman yhtiön osinkoon tuottoprosentin ylittävältä osalta. Nykymallissa kokonaisverorasitus on 50,9 prosenttia, kehysriihessä päätetyssä mallissa 44 – 45,6 prosenttia ja viimeisimmässä mallissa 40,4 – 41,8 prosenttia. Laskelman perusteella on ilmeistä, että kokonaisverorasitus kevenee jatkossa listaamattoman yhtiön osingosta tuottoprosentin ylittävältä osalta.

d) Viimeisenä laskelmana on piensijoittajan ja tavanomaisen osakesäästäjän kannalta mielenkiintoisin eli kokonaisverorasitus pörssilistatun yhtiön jakamasta osingosta. Nykymallissa verotus nousee 40,4 – 41,4 prosenttiin. Kehysriihessä päätetyn mallin mukaan kokonaisverorasitus olisi ollut jopa 44 – 45,6 prosenttia. Hallituksen viimeisimmän ehdotuksen mukaan listatun yhtiön jakaman osingon kokonaisverorasitus on 40,4 – 41,8 prosenttia eli miltei muuttumaton nykymalliin nähden.

Käytännössä tämä on mahdollista siksi, että yhteisöverokannan lasku 24,5 prosentista 20 prosenttiin kompensoi lähes kokonaan osinkoverotuksen kiristymisen. Pörssiosinkojen efektiivinen verohan nousee nykytilanteen 21 – 22,4 prosentista 25,5 – 27,2 prosenttiin ensi vuonna. Yhteisöverokannan keventäminen johtaa kuitenkin siihen, että jakokelpoista voittoa syntyy jatkossa enemmän. Pörssiosinkojen verotuksen keveneminen suhteessa kehysriihessä päätettyyn malliin pienentää kasvuyhtiöiden listautumiskynnystä verrattuna kehysriihessä sovittuun veromalliin – mutta ei kuitenkaan vallitsevaan eli nykyiseen veromalliin nähden.

Kokonaisuutena arvioituna osinko- ja yritysverotuksen muutokset ovat varsin selkeitä. Yhteisöverokantaa kevennetään ensi vuoden alussa tuntuvasti 20 prosenttiin. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen tuottoprosentti laskee ensi vuoden alussa nykyisestä 9 prosentista 8 prosenttiin. Huojennuksen piirissä olevien osinkojen veronalainen osuus on jatkossa 25 prosenttia. Huojennukselle asetetaan jatkossa osingonsaajakohtainen yläraja, joka on 150.000 EUR.

On lisäksi huomionarvoista, että ansiotulo-osingoista luovutaan ensi vuonna kokonaan. Sen sijaan pääomatuloveroasteet ja progressiorajat säilyvät muuttumattomina lopullisessa mallissa (suhteessa kehysriiheen). Hallituksen viimeisimmän päätöksen mukaan osingon veronalainen osuus laskee 100 prosentista 85 prosenttiin seuraavilla osingonsaajilla:

a) listaamattomien yhtiöiden osalta uuden euromääräisen rajan ylittävien osinkojen osalta

b) listaamattomien yhtiöiden osalta 8 prosentin tuottorajan ylittävien osinkojen osalta ja

c) listattujen yhtiöiden osinkojen osalta.

Poliittisten kannanottojen välttämiseksi pidättäydyn kommentoimasta osinko- ja yritysverouudistuksen voittajia ja häviäjiä, vaikka minulla aiheesta selkeä kokonaiskuva onkin. Esitän kuitenkin lopuksi pari sanaa omasta suhtautumisestani käsillä olevaan osinkoveroteemaan. Henkilökohtaisesti olisin nähnyt erittäin mielelläni pienten osinkojen verovapauden kahteen tuhanteen euroon asti verovuodessa. Vaihtoehtoisesti pitäisin järkevänä sitä, että sijoittajalla olisi mahdollisuus sijoittaa pienet osingot takaisin pörssiin verovapaasti, samaiseen kahteen tuhanteen euroon asti verovuodessa. Kansankapitalisti elättelee näitä toiveita myös jatkossa.

Kirjoittajan toisen sijoituskirjan Hajauta tai hajoa (311 s.) ennakkomyynti on alkanut!

https://www.nordnet.fi/palvelut-ja-tuotteet/sijoittamisen-tukena/sijoituskirja.html

Blogi ei sisällä sijoittamiseen tai politiikkaan liittyviä suosituksia. Kirjoittaja on ollut Kansallisen Kokoomuksen jäsen vuodesta 2005 alkaen. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju). Kuvamateriaalin lähde www.dw.de.

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

23
Jätä kommentti

avatar
uusin vanhin tykätyin
Nimetön
Nimetön
”Hallituksen viimeisimmän ehdotuksen mukaan listatun yhtiön jakaman osingon kokonaisverorasitus on 40,4 – 41,8 prosenttia eli miltei muuttumaton nykymalliin nähden.” … paitsi siltä osin kun osakesäästäjä on sijoittanut ulkomaisiin yrityksiin, jotka eivät hyödy suomen yhteisöveron laskusta. Näiden kohdalla hänen kokonaisverorasituksensa nousee huomattavasti.
Nimetön
Nimetön
Virossa yhtiöön jätettyjä voittoja ei veroteta. Yhteisöveroa menee ainoastaan osingoista tai muusta voitonjaosta.
Nimetön
Nimetön
Miten yhtiöiden saamien osinkojen verotus muuttuu? Aikaisemmin sijoitusyhtiön saamista pörssiyhtiöiden osingoista 75% oli verotettavaa tuloa. Miten on vuonna 2014?
Nimetön
Nimetön
Ymmärsinkö oikein, että nykyisessä mallissa yksityishenkilön listatuista yhtiöistä saamia osinkoja verotetaan kevyemmin kuin sijoitusyhtiön (0.7 x 30% vs 0.75 x 30%)?
Nimetön
Nimetön
Entäpäs yli 10% omistuksella listatuista yhtiöistä osinkoa saavien osinkoverotus, verovapaus aiheutti kehysriihin jälkeen kohua. Nyt siitä ei ole puhuttu enää mitään, edes valtioneuvoston sivuilta en löytänyt uudistuksen osalta tähän liittyen tietoa, asia jäi entiselleen?
Nimetön
Nimetön
Peki: Mainitsemasi kohta perustuu elinkeinoverotuksesta annettuun lakiin (EVL), eikä siihen ole nykytiedon mukaan tulossa muutoksia.
Nimetön
Nimetön
Hei! Miten olet päätynt siihen, että kokonaisverorasitus pörssilistatun yhtiön jakamasta osingosta on ”40,4 – 41,8” ensi vuonna. En ole oivaltanut laskentakaavaa ja minun on vaikea niellä tuota kokonaisverorasitusta. Mitä itse googlasin niin löysin ”yrittäjän kokonaisverorasitus eli yhteisöveron ja osinkoveron summa” (http://www.yrittajat.fi/fi-FI/uutisarkisto/a/etusivun-uutiset/kehysriihi-menestys-yrittajien-verorasitus-kevenee) Eikö tämä tarkoita kokonaisverorasituksen olevan ensi vuonna: Yhteisövero + Osinkovero = 20 % + 25,5 % [27,2 %] = 45,5 % [47,2%]
Nimetön
Nimetön
Osinkoja verotetaan vasta yhteisöverolla vähennetystä tuloksesta. Esim. 100€ tulos ennen veroja: (100 x 0.8) x 0.745 -> kokonaisverorasitus 40.4%.
Nimetön
Nimetön
Vähän jäi viesti kesken. 20% yhteisöverolla ja 25.5% osinkoverolla kokonaisverorasitus on siis: 1 – 0.8 x 0.745 = 40.4%.
Nimetön
Nimetön
Kai ne4e4 verovapaiden osenkojin ongelma koskee vain tiettyje4 ammattiryhmie4, joilla ei taida olla niin hankalaa se yritte4minen. Esimerkiksi le4e4ke4rit, joista on valtion ke4dettf6myyden takia edelleen pulaa.Suurimmalle osalle yritte4jiste4 ne4me4 kai suurin osa ihmisiste4 soisikin.
Nimetön
Nimetön
”Henkilökohtaisesti olisin nähnyt erittäin mielelläni pienten osinkojen verovapauden kahteen tuhanteen euroon asti verovuodessa.” Miksi 2000 €? Jos odotetaan osinkoprosentiksi hulppea 5 %, vaatisi 2000 € osinkopotti 40000 €:n pörssisijotukset. Mielestäni silloin ei voi puhua enää kansankapitalismista, sillä aika harvalla tavallisella suomalaisella on mahdollisuutta laittaa noin isoa summaa osakkeisiin, vaan silloin ollaan vähintään ylempää keskiluokkaa. Keskustan ehdottoma 1000 €:kin on paljon, mutta esimerkiksi 500 €:n verottomat osingot toivottaisin mielihyvin tervetulleiksi.
Nimetön
Nimetön
Köyhä saa valtiolta asumistukea ja muita avustuksia helposti yli 10 000 euroa vuodessa. Tämä vastaa siis noin miljoonan euron sijoitussalkun tuottamaa osinkoa. Millä järjellä ”veronmaksajat” eivät saisi saada edes 1000 euron tuloa verovapaasti omaisuudestaan?
Nimetön
Nimetön
Millä järjellä pitäisi yleensä olla erityisiä verohelpotuksia. Niistä syntyy helposti sellainen barokki-ornamentiikka, että itse laiva uppoaa.
Nimetön
Nimetön
Hei,Meilte4 voi tilata kikiaka muuton tuotteita! Kyseleme4si sohva ei ole viele4 ihan tuotannossa, noissa meide4n kuvissa vilahtava kappale on proto, joka jouduttiin viele4 le4hette4me4e4n tehtaalle takaisin. Mutta malli on pian tulossa valmistukseen.toisen kyseleme4 matto on Adean Mood villa-pellavamatto, jota saa useissa ve4reisse4. Nelif6hinta on 289 euroa.
Nimetön
Nimetön
Te4sse4 mallissa on toaasin erityisen viehkot ve4rit, ihana!Kiitos vinkiste4 kahvipistelyyn! Sepe4 tuleekin sitten olemaan minun ensimme4inen Tralalaan -tyf6 (joskus kese4lle4, kunhan tilaan seuraavan kerran), eihe4n site4 ole pakko purkkiin kiinnitte4e4, etsin paikan sille kahvinkeittimen le4histf6lte4.
Nimetön
Nimetön
Taking the overeivw, this post hits the spot
Nimetön
Nimetön
Great inigsht! That’s the answer we’ve been looking for.
Nimetön
Nimetön
Hyötyjiäkin on, nimittäin suomeen sijoittavat rahastot ja etfät jotka eivät maksa osinkoja.
Nimetön
Nimetön
Loppulauseissa olevasta poliittisesta kommentistanne, jossa toivoitte 2000 Euron verovapautta piensijoittajille, totean: Talouden toimivuutta se ei tehosta. Ajatus on turhempi kuin ”kaksipakettia kahvia per talous” tyyppiset erikoistarjoukset. Parempi olisi, jos valtio arpoisi rahaa kansalaisille, mutta ehkä valtiolla on järkevämpääkin tekemistä.
Nimetön
Nimetön
Jos pörssiyhtiön tulosta ei makseta kokonaan ulos osinkoina kokonaisveroaste laskee.Yleensä osinkosuhde alle 100%.Esim 50% osinkosuhteella vero uudistuksen jälkeen 30,2% nyt 32,4%.
Nimetön
Nimetön
Nyt selvisi, julkisuudessa puhutaan epätarkasti kokonaisveroasteesta vaikka tarkoitetaan kokonaisveroastetta jaetun voiton osalta.Kuten totesin uudistus tulee hyödyttämään sijoittajaa.
Nimetön
Nimetön
Kansallisen Kokoomuksen jäsen varsin ymmärrettävästi jättää kiihkoilun verouudistuksen suhteen, joka kiristää piensijoittajan verotusta ja lieventää heidän verotustaan, joita voi sanoa oikeasti rikkaiksi. Ainakin varallisuuden osalta. Minäkään en viitsi kiihkoilla, joten lopetan lyhyeen.
Nimetön
Nimetön
Late: Raja on makuasia ja korostaisin enemmän piensijoittamisen symbolista tukemista ainakin ensi alkuun. Kannatan myös vaihtoehtona osinkojen verovapaata uudelleensijoittamista pörssiin tiettyyn rajaan asti.

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.