Nordnet Blogi

Yhtiökokouksissa sekä risuja että ruusuja

Kevään yhtiökokoukset ovat päättyneet Nokiaa lukuun ottamatta. Nokian osakkeenomistajat kokoontuvat 7.5.2013 kuuntelemaan pörssin toimitusjohtajakaartin ehkä lahjakkainta sanankäyttäjää, Stephen Elopia. Tunnelma on taatusti tiivis, sillä omistajien jättäminen ilman osinkoja ensimmäisen kerran yli 140 vuoteen kirvoittanee lukuisia puheenvuoropyyntöjä. Seuraavassa on joitakin hajahuomioita kevään eräistä muista yhtiökokouksista.

Yhtiökokouksiin kannattaa osallistua, vaikka päätöksenteko on pelkästään muodollista eikä ennalta sovittuihin asioihin pysty käytännössä vaikuttamaan. Henkilökohtaisen kanssakäymisen ja osakkeenomistajan kyselyoikeuden ohella tarjolla on usein monipuolista ja kattavaa tietoa yrityksistä. Perinteisesti pääosa tästä on sisältynyt toimitusjohtajan katsaukseen, mutta yhä enemmän hallitusten puheenjohtajat ovat aktivoituneet kertomaan hallitustyöskentelystä, yhtiön strategiasta ja kannustinohjelmista.

Käytännön ongelmana on yhtiökokousten keskittyminen muutamaan viikkoon maalis-huhtikuussa. Kevään vilkkaimpana päivänä, 26.3.2013, järjesti 11 pörssiyhtiötä yhtiökokouksensa. Näin ollen on fyysisesti mahdotonta osallistua kaikkiin haluamiinsa kokouksiin. Pääkaupunkiseudulla asuvat ovat edelleen suosituimmuusasemassa, sillä peräti 92 pörssiyhtiötä eli kolme neljäsosaa kaikista järjesti kokouksensa Suur-Helsingin alueella. Työssä käyville kokousajatkin, yleensä iltapäivällä, ovat ongelmallisia. Se selittänee kokouksiin osallistuvien korkeahko keski-ikä.

Informaation saannin vuoksi tämän tekstin kirjoittajakin on osallistunut lukemattomiin yhtiökokouksiin keväästä 1969 alkaen. Tänä keväänä jaoimme Tomin kanssa jälleen kerran mielenkiintoisimmat yhtiökokoukset keskenämme. Nokian kokouksen jälkeen jompikumpi meistä on ollut läsnä 38 yhtiön kokouksessa.

Eräät yhtiökokoukset nousevat selvästi muitten yläpuolelle sekä informaation tarjonnan että viihtyvyyden kannalta. Näihin kuuluu jälleen kerran Konecranesin yhtiökokous. Ajaminen Hyvinkäälle kannatti, sillä Pekka Lundmarkin toimitusjohtajan katsaus oli mielestämme kevään selvästi mielenkiintoisin ja informatiivisin. Tuli tunne, että yhtiö on osaavissa käsissä. Pluspisteitä annamme lisäksi tavallista viihtyisämmistä tiloista sekä hallituksen ja johdon valmiudesta seurustella epävirallisissa merkeissä riviosakkaiden kanssa. Näiltä osin olisi monessa muussa yhtiössä kovasti parantamisen varaa. Myös tarjoilu on korkealuokkaista Hyvinkäällä.

Tavalliseen tapaan myös Sammon yhtiökokous kuului kevään kohokohtiin. Parivaljakko Björn Wahlroos ja Kari Stadigh ovat erinomaisia esiintyjiä, jotka uskaltavat puhua selkokielellä myös arkaluontoisista asioista. Wahlroos oli syystäkin erittäin huolestunut suomalaisten investointien trendinomaisesta laskusta koko 2000-luvun aikana, ja otti lisäksi kantaa hallituksen osinkoverosekoiluun. Toki Sammon tulosta ja strategiaakin kelpaa esitellä. Ennen kokousta pidetyn tavallista korkealuokkaisemman kahvitarjoilun logistiikka on esimerkillisesti suunniteltu: turhauttavia jonoja ei synny eikä jonglöörin taitoja tarvita, kun voi istuutua tilaviin pöytiin. Isossa salissa näkyi myös lukuisia johtohenkilöitä.

Kuulimme useita informaatioarvoltaan antoisia toimitusjohtajan katsauksia. Pikkuyhtiöistä jäi mieleen erityisesti Nina Kopolan varsin analyyttinen ja perusteellinen selvitys Suomisen ongelmista. Suominen ei ole tarjonnut omistajilleen ilonaiheita viime vuosina, mutta ehkä hallituksen kyvykkääksi tiedetty puheenjohtaja Jorma Eloranta ja Kopola pystyvät saamaan tähän muutoksen.

Tavalliseen tapaan Jussi Pesosen esitys UPM-Kymmenen kokouksessa oli varsin seikkaperäinen. YIT:n kokouksessa annettiin myös runsaasti tietoa sekä hallituksen puheenjohtajan Henrik Ehrnroothin että toimitusjohtajan Juhani Pitkäkosken voimin. Aiheena oli tavallisten asioiden lisäksi edessä oleva diffuusio. Outotecissä olivat kuulemisen arvoisia sekä toimitusjohtaja Pertti Korhosen katsaus että eroavan puheenjohtajan Carl-Gustaf Bergströmin hyvin persoonallinen esitys yhtiön tähän astisista vaiheista.

Nykyään on tavallista, että hallituksen puheenjohtaja käsittele avauspuheenvuorossaan muun muassa hallitustyötä, yhtiön strategiaa ja yhtiön palkitsemisjärjestelmät. Mikael Liliuksella oli mielenkiintoista asiaa osakkeenomistajille sekä Wärtsilän että Huhtamäen yhtiökokouksissa. Kovasanaista arvostelua hallituksen veropolitiikasta sisältyi Keskon ja Fortumin hallitusten puheenjohtajien Esa Kiiskisen ja Sari Baldaufin sekä Sammon konsernijohtajan Kari Stadighin puheenvuoroihin.

Fortumin yhtiökokouksessa oli Baldaufin esityksen lisäksi tavanomaisuudesta poikkeava tunnelma Tapio Kuulan vakavan sairastumisen vuoksi. Markus Rauramo tuurasi nyt Kuulaa. Kysymyksiä sateli tuntikaupalla. Sekä ongelmat Venäjällä että sähköverkon myyntisuunnitelmat nostattivat joidenkin osakkeenomistajien verenpainetta. Sanoman kokouksessa tapahtui sukupolven vaihdos, kun vanhempi Rauramo astui syrjään puheenjohtajan paikalta Antti Herlinin hyväksi. Herlinillä on niin paljon omaa rahaa kiinni yhtiössä, että hän tuskin kauan katselee sivusta yhtiön rämpimistä suossa. Sanomassa muisteltiin alkuvideolla edesmennyttä mediamogulia Aatos Erkkoa.

Englannin kieli on tullut jäädäkseen yhtiökokouksiin, sillä useassa pörssiyhtiössä on nykyään ulkomainen toimitusjohtaja. Joskus tarttuminen englannin kieleen tuntuu kovin teennäiseltä. Wärtsilän ruotsalainen toimitusjohtaja Björn Rosengren käytti vuosi sitten englantia, nyt ruotsia. Oli yllättävää havaita, että lähes tuhatpäisestä yleisöstä vain kourallinen turvautui simultaanitulkkausta suomeksi tarjoaviin korvakuulokkeisiin. Ehkä Ramirentin johdon olisi pitänyt olla paikalla. Sen ruotsalaiset johtajat ehkä aliarvioivat suomalaisten yleissivistystä, kun puhuvat pelkästään englantia yhtiökokouksessa. Kielestä riippumatta kielitaidottomatkaan eivät jää ilman tietoa simultaanitulkkauksen ansiosta.

Edellä on jaettu lähinnä ruusuja. Kyllä risujakin on syytä jakaa. Kevään ehdoton pohjakosketus saavutettiin Alma Median yhtiökokouksessa, sillä minkäänlaista tilinpäätösaineistoa ei jaettu osakkeenomistajille. Huvittavaa oli, että kokouskutsussakin ilmoitettiin, että tilinpäätösasiakirjat ovat saatavilla kokouksessa. Käytin asiasta puheenvuoron, mihin sain viisastelevan vastauksen kokouksen sihteeriltä. Hän ilmoitti, että aineisto on tulostettavissa internetistä. Ilman tarvittavia laitteita Finlandia-talon kokoussalissa huomautus tuntui lähinnä vitsiltä.

On huolestuttavaa, mikäli yhtiöllä ei ole varaa kopioida tilinpäätösasiakirjoja kokouksen osanottajille. Yhtä lailla on huolestuttavaa, mikäli yhtiön johto pitää yhtiökokousta kahvikutsuna. Ilman tilinpäätöstä en katsonut voivani osallistua tilinpäätöksen vahvistamiseen. Korjauksena netissä olevaan kokouksen pöytäkirjaan en vaatinut painettua tilinpäätöstä. Mikä tahansa kopio olisi kelvannut, kunhan siinä olisi ollut tietoa tilinpäätöksestä.

Risuja ansaitsee myös Outokumpu. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kaikkien on syytä osoittaa malttia. Näin on tehty yhtiökokouksissa, sillä hallituspalkkiot on lähes poikkeuksetta pidetty ennallaan. Poikkeus oli kuitenkin Outokummun hallitus, jossa Jorma Ollila nousi uudeksi puheenjohtajaksi. Samalla esimerkiksi puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan palkkioita nostettiin kertaheitolla peräti 75 prosenttia. Palkkioiden nosto näyttää perin tyylittömältä, kun otetaan huomioon yhtiön surkea tulos ja osakkeenomistajien jääminen jo toistamiseen ilman osinkoa. Hallitus tuskin ansaitsee tulla tällä tavalla palkituksi työstään.

Saga Furs ansaitsee sekä ruusuja että risuja. Yhtiö purjehtii vankassa myötätuulessa. Tammikuun yhtiökokouksen lounastarjoilu Fur Centerissä oli ravintolatasoa, mikä ei ole ihme, koska turkishuutokauppoihin osallistuvat ulkomaiset ostajat tuskin tyytyvät vähempään. Yhtiökokous oli kuitenkin varsin erikoinen, mikä oli seurausta siitä, että yhtiön ylivoimaisesti suurin osakkeenomistaja ja yhtiön hallitus eivät ilmeisesti ole puheväleissä keskenään. Tästä värikkäästä kokouksesta kerroimme yksityiskohtaisesti kommentissamme 26.1.2013 (”Hallituksen osinkoehdotus hylättiin”).

On mahdollista, ettei seuraavaa yhtiökokousryntäystä tarvitse odottaa ensi vuoteen asti. Mikäli hallituksen osinkoverosuunnitelmat toteutuvat sellaisina kun ne on esitetty, moni yhtiö harkinnee lisäosingon maksamista syksyllä. Kyseeseen tulevat lähinnä sellaiset yhtiöt, joiden pääomistajat ovat kasvollisia. Osinkoverotus kiristyi edellisen kerran vuoden 2005 alusta. Ennen sitä lukuisat yhtiöt maksoivat lisäosinkoa. Panostamalla samoihin yhtiöihin osumatarkkuus lienee varsin hyvä.

Omistamme osakkeita kaikissa yllämainituissa yhtiöissä.

Kim Lindström

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

guest
1 Kommentti
vanhin
uusin tykätyin
Inline-palaute
Näytä kaikki kommentit
Nimetön
Nimetön
14.07.2015 06:24
Itse olen piensijoittaja, joka myös käy toisinaan yhtiökokouksissa. Vaikutusvaltani yhtiön asioihin vastaa pisaraa valtameressä. Siksi päämotiivina yhtiökokouksissa on vain seurata yhtiön johdon puheenvuoroja ja aistia markkinatilanteita. Toinen motiivi on nauttia kestityksestä eli kahvi- ja mahdollisesta ruokatarjoilusta. Tuo oli hyvä pointti että Lindströmit mainitsivat myös tarjoilun tason muutamien yhtiöiden kohdalla. Voisitteko myös tulevina vuosina arvioida tarjoilun tasoa eri yhtiöiden yhtiökokouksissa esimerkiksi asteikolla 1-5 ja sitten julkaista siitä mielipiteenne blogissanne? Tämä auttaisi ainakin meikäläistä valitsemaan oikeat sijoituskohteet, kestityksestähän pääsee hyötymään jo yhdelläkin osakkeella 😉

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.