Nordnet Blogi

Yhtiövalinnan kriteereistä

Nordnetblogissa on kirjoitettu usein laatuyhtiöistä. Yhtiön laatu on monesti katsojan silmissä oleva ominaisuus. Voidaan silti muotoilla, että yleensä laatuyhtiöitä yhdistää esimerkiksi korkea oman pääoman tuotto, erinomainen ja kurinalainen johto sekä kyky kasvattaa tulosta tasaisesti. Heitän tässä kirjoituksessa oman lusikkani soppaan ja kirjoitan seikoista joihin yleensä kiinnitän ensimmäisenä huomiota kun tutustun uuteen yhtiöön ja potentiaaliseen sijoituskandidaattiin. Sijoitustyylejä ja -makuja on yhtä monta kuin on sijoittajia, joten lista on hyvin subjektiivinen ja herättää ajatuksia varmasti suuntaan jos toiseen lukijalla. Lista ei ole myöskään täydellinen vaan käsittelee yhtiökohtaisia kriteerejä. Tärkeät seikat kuten millä P/E -luvulla tai P/B-luvulla osaketta mahdollisesti tulisi salkkuun ostaa, jäävät tässä tarkastelun ulkopuolelle. Laadukkainkin yhtiö voi jäädä epätyydyttäväksi sijoitukseksi pitkäksi aikaa jos siitä maksaa liikaa. Jotta syntyisi järkevä kuva sijoittajalle minkälaiset kertoimet yhtiön osake ansaitsee, on hyvä käydä liiketoiminta itsessään syvällisesti läpi ensin. Alle on koottu esimerkkinä 14 kohdan lista. Järjestys on lähinnä tutustumisen kannalta looginen, mutta syvällisessä perehtymisessä kaikki kohdat sekoittuvat toisiinsa ja vaikuttavat toisiinsa. Listaa ei tule myöskään ymmärtää kiveen hakattuna, vaan sen idea on ennemminkin suodattaa huonoja yhtiöitä pois ja siten rajata virhesiirtojen määrää osakesijoittamisessa. 

 

Nopeasti suuntaa antavia kriteerejä

I) Kun etsin tietoisesti tai eteeni osuu sattumalta esimerkiksi uutisen tai blogin kautta uusi yhtiö, pyrin ensiksi nopeasti selvittämään millä alalla yhtiö toimii. Useinkaan pelkkä nimi ei kerro yhtiöstä mitään. Fundamenttisijoittajat monesti keskittyvät tiettyihin aloihin, jotka he tuntevat paremmin. Olen rajannut aloja joihin sijoitan useisiin syihin perustuen ja jokaisella sijoittajalla ne ovat yksilöllisiä millä alalla tuntee olonsa mukavaksi. Eettisistä syistä en henkilökohtaisesti sijoita öljy-, kaasu-, tupakka- tai uhkapeliteollisuuteen, joten valtava sijoitusuniversumi pienenee hieman pienemmäksi tätä kautta helpottaen rajausta. Sen lisäksi välttelen pääsääntöisesti syklisiä raaka-aineen tuottajia, kuten kaivosalaa tai maataloutta missä pysyvän kilpailuedun saaminen ja hinnoitteluvoiman rakentaminen on käytännössä vaikeata ja myytävien tuotteiden hinnat määrittelee enemmän kuin vähemmän tehokkaat markkinat. Välttelen myös aloja joissa kilpailu on kiristymässä tai jota jokin peluri muovaa välittämättä omasta kannattavuudestaan kuten esimerkiksi Amazon kaupan alalla. Siten kaupat ruokakaupoista vaatekauppoihin jää usein kevyen seurannan asteelle. Vaikka yleensä kannatan markkinataloutta (=vapaita markkinoita) parhaana resurssien allokoimisen muotona ihmisten välillä, välttelen sijoittamisessa aloja joissa se toimii täydellisesti eli pysyviä voittoja on vaikea saada, kuten lentoala tai autoteollisuus. Kumulatiivisesti koko lentoala on satavuotisen historiansa aikana tappiolla, mikä on matkustajille eittämättä lompakkoa säästävä asia mutta sijoittajille vähemmän niin.

Mikäli koen, että ymmärrän ainakin auttavasti alaa tai on realistista odottaa, että lisäopiskelulla on mahdollista ymmärtää ajan kanssa alan dynamiikkaa syvemmin, jatkan yhtiön penkomista.

II) Yhtiöllä on voitollisten tilikausien putki päällä. Tämä sääntö ei ole kiveen hakattu: mikäli tunnen yhtiön hyvin ja tiedän että todella suurella todennäköisyydellä yhtiö kääntyy voitolliseksi tai mikäli yhtiön tulosta painavat vain hetkelliset (mutta todellakin hetkelliset) kertaerät, voisi yhtiöön kenties ilomielellä sijoittaa eli ns. käänneyhtiötapaukset.

III) Yhtiö kasvaa ja johdolla on intohimoa kasvattaa yhtiötä. Pyrin löytämään kasvuyhtiöitä, joilla on edessään suuri kasvupotentiaali ja johto jolla on kunnianhimoa, intohimoa ja selkeä strategia tavoitella tuota kasvua. Vaadin usein vähintään viittä vuotta kasvavaa liikevaihtoa jotta johdolla on todellista näyttöä kasvun luomisesta. Esimerkiksi Helsingin pörssin piskuinen Revenio Group on ihailtava esimerkki suomalaisesta yhtiöstä joka yhden hittituotteen rinnalle on kehittämässä uusia kasvuaihioita ja tämän hetken loistavasta kannattavuudesta ollaan valmiita tinkimään jotta tuotot tulevaisuudessa olisivat huomattavasti korkeammat.

IV) Yhtiöllä tulee olla alallaan korkea liikevoittomarginaali joka on mielellään luonteeltaan vakaa. Korkea liikevoittomarginaali kertoo kovista katteista ja luo puskuria, mikäli yhtiön on laskettava tuotteiden hintoja jos samalla kustannukset eivät jousta alaspäin yhtä nopeasti. Korkeat marginaalit jotka ovat pysyneet korkealla myös pitkän aikaa (mielellään 10 vuotta miltä ajalta yleensä kerään dataa yrityksistä) kertovat hinnoitteluvoimasta tehokkuudesta sekä tuotteiden kilpailukyvystä.

V) Korkea ROE (return on equity) ja ROI (return on investment). Yhtiön oman pääoman tuoton on oltava korkeaa ja jälleen kerran näiden tunnuslukujen tulisi olla luonteeltaan vakaita. Jos yhtiö saa omalle pääomalleen huonompaa tuottoa kuin sijoittaja omille rahoilleen, miksi hän ostaisi yhtiön huonosti tuottavaa omaisuutta osakkeiden kautta? Pitkässä juoksussa korkean ROE:n yhtiöt kumuloivat korkoa korolle huomattavasti nopeammin kuin matalan ROE:n yhtiöt. Koska ROE:ta voi manipuloida lisäämällä velan osuutta taseesta, tarkastelen myös ROI:ta (oma pääoma + korolliset velat). Esimerkiksi Nokian Renkaiden 10 vuoden keskimääräinen ROI on 21,6% mikä kertoo erinomaisista tuotoista yhtiön tuottoa vaativille pääomille. Sen lisäksi tämä lukema on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana suhteellisen vakaa.

Alleviivatakseni näkökulmaa, olen tehnyt alle kuvaajan kolmesta eri yhtiöstä: teknologiayhtiö KONE, premium kuluttajabrändi Nokian Renkaat sekä premium vähittäiskauppa Stockmann.

Screen Shot 2016-06-08 at 23.31.33

ROE on prosentteina ja kuvio alkaa vuodesta 2006. Menemättä yksityiskohtiin, ROE:n kehitys reflektoituu melko hyvin yhtiökohtaiseen kehitykseen sekä osakkeen kurssihistoriaan.

VI) Kyky luoda vapaata kassavirtaa yli syklin. Vapaa kassavirta on se todellinen rahavirta mikä jää yhtiön kassaan liiketoimintaa ylläpitävien investointien jälkeen; yhtiö, jonka tuotantolaitteet leviää vanhuuttaan käsiin, on pian entinen yhtiö. Vapaata kassavirtaa käytetään mittarina valitettavan vähän sijoituskeskusteluissa. Sen sijaan puhutaan usein nettotuloksesta jonka yhtiöt suoraviivaisesti ilmoittavat. Vapaan kassavirran joutuu useimmiten laskemaan itse ja siihen on kaiken kukkuraksi useita laskentakaavoja. Sen lisäksi vapaa kassavirta on erittäin altis muutoksille. Esimerkiksi yritys, joka käyttää koko tuloksensa investointeihin lisätäkseen kapasiteettiaan saa vapaan kassavirtansa herkästi nollille tai negatiiviseksi. Ei ole siis aina paha asia mikäli näin on, mutta kroonisesti pakkasella oleva vapaa kassavirta paljastaa yleensä hyvissä ajoin uppoavia laivoja. Sitä on myös vaikeampi manipuloida kuin tuloslaskelmaa, johon vaikuttaa ei-rahalliset erät. Suuri vapaa kassavirta antaa johdolle liikkumatilaa investoida uusiin bisneksiin, maksaa velkoja pois tai maksaa osinkoja omistajille. Yhtiö ilman kykyä generoida vapaata kassavirtaa on kuin kentän toisella laidalla kykkivä tennispelaaja: sopii toivoa että vastustajan seuraava lyönti tulee omalle puolelle tai muuten ei ehditä palloon.

Puhuen kyvystä kasvattaa liikevaihtoa ja vapaata kassavirtaa, unelmieni yhtiö näyttäisi suunnilleen tältä:

Screen Shot 2016-06-08 at 23.32.14

Kyseessä on NYSE:n listattu China Cord Blood Corporation, kiinalainen kantasolupankki jolla on monopoli useissa Kiinan provinsseissa ja koska labroihin on investoinnit jo tehty, muuttuu lähes koko liikevaihto vapaaksi kassavirraksi. Liikevaihto sekä vapaa kassavirta ovat vuodesta toiseen paisuvaa. Ennen kuin ryntäätte ostamaan NYSE:stä alle 5 X FCF hinnoiteltua yhtiötä, jolla on kassassa enemmän käteistä rahaa (ottakaa huomioon pääoman siirtorajoitteet Kiinassa kuitenkin) kuin yhtiön markkina-arvo, on tiedettävä että pääomistaja on myymässä yhtiötä kiinalaiselle konglomeraatille ja vähemmistöomistajat saavat osakkeesta
$ 6,52. Yhtiöllä ei ole rehellistä tai omistajaystävällistä johtoa, seikka jota käsittelen alempana.

VII) Yhtiöllä ei ole velkaa tai sitä on hyvin vähän. Velka ei ole aina pahasta mikäli se on investoitu järkevästi, mutta erityisesti rapakon takana sitä otetaan tällä hetkellä roppakaupalla omien osakkeiden ostoihin. Velka parantaa tuottoja kun bisneksellä menee lujaa mutta voi vaarantaa yhtiön olemassaolon heikompien aikojen koittaessa. Velkaa ei tulisi olla ainakaan enempää kuin omaa pääomaa alasta riippuen ja mielellään se tulisi olla maksettavissa muutaman vuoden vapaalla kassavirralla. On myös hyvä selvittää velkojen erääntymiset varsinkin vähän seuratuissa yhtiöissä ettei mahdollisesti ennakoitavissa oleva likviditeettikriisi pääse yllättämään. Tässä on tietysti valtavasti alakohtaisia eroja mutta ajatellaan sitä heurestisena sääntönä. Vaateketjut H&M ja Inditex SA ovat ihailtavia esimerkkejä kasvuyhtiöistä jotka rahoittavat kasvun omalla kassavirrallaan eikä taseissa pankkilainaa näy

 

Laadullisia kriteerejä

Kun numeeriset tekijät on tarkistettu yhtiöstä (pikainen tarkistus hoituu usein nopeasti yhtiöiden kotisivuilta tai esimerkiksi suhteellisen luotettavasta finance.yahoosta tai marketwatchista tai suomalaisissa tapauksissa kauppalehdestä joskin luvut pitää aina itse tarkistaa yhtiön omista lähteistä) ja yhtiö on läpäissyt kriteerit, on aika siirtyä syvempään tarkasteluun yhtiön liiketoimintamallista ja ansaintalogiikasta. Tämä vie paljon enemmän aikaa useimmiten sillä luettavaa riittää mitä monimutkaisempi yhtiö on kyseessä. Seuraavat kohdat eivät ole kovin omaperäisiä, vaan ideat tulevat hyvinkin suoraan Fisheriltä ja Buffettilta ja muilta laadukkaita yhtiöitä perkaavilta sijoittajilta. Opit ovat universaalit, mutta helppo ne on myös unohtaa.

 

VIII) Yhtiöllä tulee olla selkeä ja ymmärrettävä liiketoimintamalli. Jos en muutamalla lukukerralla saa selvää yhtiöstä, on yleensä parempi siirtyä seuraavaan. Bisnes saa mieluummin rahat fronttiin kuin piuhoilla.

IX) Yhtiöllä on oltava rehellinen ja omistajaystävällinen johto johon voi luottaa 100%:sti. Tämä on mielestäni tarkastelun tärkein kohta. Jos johto on epäluotettava, kaikki muut kohdat kaatuvat vaikka lukuina yhtiö olisi kuinka täydellinen; eihän lukuihin välttämättä voi luottaa! Johdon tulee olla myös sitoutunut yhtiöön mielellään suorien osakeomistusten kautta ja merkittävällä määrällä omaisuuttaan. Johdon tulee olla myös kyvyiltään erinomainen, faktori mitä voi olla vaikea määritellä heti mutta ajan kanssa jyvät erotetaan akanoista. Yhtiön johdolla on käsissään osakkeenomistajien varallisuus ja he määräävät mihin se allokoidaan mahdollisimman tuottavasti. Heidän vastuullaan on että tuotteet ovat kilpailukykyisiä ja yhtiö pysyy askeleen edellä kilpailijoista. Lyhyesti sanottuna kaikki yrityksen kohtaloon liittyvät tekijät joihin voi ihminen vaikuttaa. Johdon tulisi osoittaa nöyryyttä ja avoimuutta myös vastoinkäymisissä. Toimitusjohtaja on omistajille työskentelevä palkkatyöläinen ja omistaja itsekin. Johdon tulisi pitää myös työntekijät tyytyväisinä ja ylipäätään sijoittajan on hyvä kiinnittää huomiota, mikäli vain tietoa on saatavilla, työntekijöiden moraaliin. Yhtiöstä ja työstään ylpeät työntekijät tuppaavat olemaan tehokkaampia kuin kaltoin kohdellut tai niin kokevat työntekijät. Esimerkiksi nordnetblogissa muutaman kerran mainitsemani First Internet Bancorp on usein saanut tunnustusta erinomaisena työpaikkana. Johdon vastuulla on viime kädessä että yhtiössä vallitsee hyvän tekemisen kierre eikä pelkkä sitruunasta puristamisen mentaliteetti.

X) Yhtiöllä tulee olla jonkinlainen vallihauta ja kyky erottautua kilpailijoista. Korkea ROE, ROI ja korkeat katteet ovat positiivisia oireita vallihaudan olemassaolosta. Vallihaudan täyttyminen siirtyy nopeasti taas heikoiksi tuotoiksi ja saattaa vaarantaa koko yhtiön olemassaolon. Esimerkiksi brändit ja mielikuvat ovat keino luoda eroa kilpailijoihin. Diabetesta aiheuttavaa veteen sotkettua siirappimyrkkyä myyvä Coca-Cola on hyvä esimerkki yhtiöstä jonka itse päätuote ei ole juuri mitään kuin edellä mainittuja ingredienttejä mutta kaikki mielikuvat ja brändit tekevät tarinasta todellisuutta ihmeellisempää. Apple erottuu lukuisista kilpailijoista tekemällä yksinkertaisesti parhaita tuotteita, joskin alalla on vaikea pysyä loputtomasti askeleen edellä. Sama Nokian Renkailla jne. Lentoliikenteessä taas kynnys tulla alalle on pieni ja kuluttajien on helppo verrata netissä halvimpia lentoja ja siten vain tehokkaimmat kuten Norweigian tai Air Asia pystyvät voitolliseen tulokseen, kunnes joku tulee lentämään reitit vielä halvemmalla. Kahvilabisnes on toinen esimerkki ja siksi Punavuoressa useimpien kahviloiden nimet vaihtuvat tiuhaan.

XI) Yhtiö panostaa tuotekehitykseen. Firman T&K -menoja on hyvä verrata liikevaihtoon ja katsoa ajan kanssa tämän suhteen tasaisuutta sekä verrata kilpailijoihin. Yhtiö voi nostaa tulosta lyhyellä välillä nipistämällä rahoja pois T&K:sta, mutta tämä kostautuu ennemmin tai myöhemmin kun kilpailijat ajavat ohi. Kasvava T&K voi vihjata myös uusista tuotteista, kuten salamyhkäistä profiilia pitävä Apple joka on tuplannut kehitysbudjettinsa parissa vuodessa lähemmäs kymmeneen miljardiin dollariin vuositasolla.

XII) Yhtiön johto on kurinalainen rahojen käytössä. Tämä tarkoittaa, ettei yhtiö ryhdy megalomaanisiin investointiprojekteihin ja yleensäkin äyrejä ei käytetä yksityisjetteihin, kalliisiin uusiin pääkonttoreihin jne. Johdon palkkaus on maltillista ja osakeoptioiden dilutoiva vaikutus jää mahdollisimman pieneksi. Yhtiön johto välttelee viimeiseen asti osakekannan dilutoimista annein, ellei ole aivan pakko tai mikäli se on kasvun kannalta järkevää. Yhtiön kulujen ei myöskään tulisi paisua holtittomasti myynnin kasvaessa. Yhtiön johdon suunnitelmat ovat pitkäjänteisiä ja kunnianhimoisia mutta realistisia.

XIII) Yhtiön liiketoiminnassa on jonkinlaista ennakoitavuutta. Mikäli on vaikea nähdä miltä bisnes näyttää viiden vuoden päästä, on yleensä parempi passata. Mikäli yhtiöllä ole lainkaan hinnoitteluvoimaa heiluu yhtiö markkinoiden armoilla kuin lastu laineilla.

XIV) Nukun yöni hyvin sijoitusten kanssa.

 

Lista ei ole kaikenkattava. Sen idea on enemmän suodattaa huonoja yhtiöitä pois yhdistelemällä useita tekijöitä. Monet mittarit kuten korkea ROE ja ROI ovat oireita hyvin hoidetusta yhtiöstä ja bisneksestä, joten ne ovat suoraan sidoksissa laadullisiin tekijöihin: listassa lähes jokainen kohta vaikuttaa kaikkiin muihinkin kohtiin. Yhtiöt ovat ajassa liikkuvia entiteettejä jotka keräävät maailman rahavirroista taskuihinsa osuutensa; virtaan paremmin asettuneet saavat haaviinsa enemmän ja vice versa.

 

Sananen osingoista

En ole myöskään maininnut mitään osingoista. Oma suhtautumiseni osinkoihin on vähemmän intoutunut kuin ehkä Suomessa keskimäärin. Mikäli yhtiöllä on hyviä kasvunäkymiä sekä korkea ROI%, suosin että raha pysyy talon sisällä ja se tuottaisi vielä enemmän ensi vuonna. Mikäli kassa pursuaa todella ylimääräistä, kuten esimerkiksi Applella, on voitonjako preferoitavaa. Vuodet fiskaalivuosia:

Screen Shot 2016-06-08 at 23.33.07

Apple voisi ostaa kassallaan kutakuinkin Suomen vuotuisin arvonlisäyksen.

Osinko ei ole siis itsessään, intrisiittisesti hyvä asia. Useassa tapauksessa ajan kuluessa suurin osa bisneksistä menee kuitenkin kumoon ja siinä mielessä sijoittajien ainoa tuotto jää saaduiksi osingoiksi. Suomessa, missä yritysten osingonjako on hyvin korkeaa, todennäköisesti suurin osa potentiaalisista tuotoista tulee osingoista (eihän firmoilla jää kassoihin mitään millä investoidakaan). Osingonjaon mielekkyyttä on hyvä tarkastella yhtiökohtaisesti, mutta useimmiten lupaavien kasvunäkymien firmoilla osinko tuhlaa yhtiön resursseja kun voiton hedelmiä jaetaan omistajille liian aikaisin. Mieluummin näkisin itse nopeammin kasvavaa yhtiön intrisiittistä arvoa.

 

Omistan tekstissä mainituista osakkeista Revenio Groupia, First Internet Bancorpia sekä Applea. Teksti ei ole sijoitussuositus ja on aina hyvä tehdä itse omat kotiläksynsä.

 

/Verneri Pulkkinen

Etkö ole vielä Nordnetin asiakas? Tule asiakkaaksi tästä.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Jätä kommentti

avatar

Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaat tarjoukset ja tuoreet uutiset sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.

Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.

Tilaa
Tilaa uutiskirje.
Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.








Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
Tilaa uutiskirje.

Uutiskirjeen tilaajana saat parhaimmat tarjoukset, tuoreimmat uutiset ja kutsut tapahtumiin sähköpostiisi 2–3 kertaa kuussa.
Jos haluat tietää lisää siitä, miten Nordnet käsittelee henkilötietojasi, klikkaa tästä.
Tilaa
close-link
Haluatko olla mukana testaamassa uuden palvelumme Beta-versiota? Ilmoittaudu testaajaksi tästä:
Ilmoittaudu testaajaksi

Huomioi, että antamasi sähköpostiosoitteen tulee olla sama, jonka olet rekisteröinyt nordnet.fi -palvelun kohdassa Salkku > Asetukset > Yhteystietoni.